Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset

Leevi Sytky:
”Heh heh! Aikuiset, muka miehekkäät miehet (Jesse ja Puuntakaa) ottavat nyt kicksejä ja nauttivat kun hentoista naisihmistä pidetään vangittuna. Olette tosiaan raukkoja, hyi olkoon.”

Lain noudattaminen koskee kaikkia, myös hentoisia naisihmisiä.
Myös hentoisten naisihmisten on tiedettävä mihin ryhtyvät ja ajateltava seurauksia ja kannettava niistä vastuu.

Niinkuin olen sanonut, että vähän pienempikin kuin 15v rangaistus toki riittäisi, kun ottaa olosuhteet huomioon.
Toisaalta toivoisi että kyseinen Sini olisi mahdollisimman pitkään telkien takana, kun ei kerran ymmärrä pienemmistä muistutuksista, olla ihmisiksi.
Josko vaikka kolme vuotta siellä ja loput 12 täällä Suomessa.

No, hommahan ratkaistaan poliittisesti kun se on siihen kypsä. Putin osaa kyllä kerätä pisteet kotiin tälläkin asialla. Käy varmaan aikanaan itse avaamassa vankilan portit.
Eli siinä mielessä on ihan sama mikä se tuomio on ja minkä pykälän mukaan tuomittu.

Terveisin: Korpituvan Taneli

En minäkään luettavaani pisteytyksen perusteella valikoi, vaan ketjun otsikon perusteella. Nykyisellään tahtoo jäädä kuitenkin kiinnostaviakin ketjuja lukematta.

Pisteytys on mainio apuväline, sillä voi merkata kätevästi sen että on viestin lukenut. Minä psteytänkin joka ainoan viestin, jonka luen.
En koe pisteitten antamista ongelmalliseksi vaikka viestissä on puolesta ja vastaan asioita. Silloin se pisteytys löytyy jostain sieltä välimaasatosta.
Nolla pistettä (ensim. ruutu) annan jos olen selkeästi eri mieltä, mutta myös hyvän asian asiaton esitystapa saattaa pudottaa pisteet nollaan, samoin ketjuun kuulumattomuus, vaikka olisi hyväkin asia.

Pistetys ei toimi tällä hetkellä, sen olen huomannut hyvinkin. Esim. kokeilemalla antaa molempien ääripäiden pisteet vuorotellen samalle viestille huomaa hyvin että oma pisteytys vaikuttaa valtavasti keskiarvoon.
Eli siis pisteystä ei käytetä juurikaan, ryhdistäytykää.

Asiaa auttaa jos ajattelee että se ensimmäinen ruutu on nolla pistettä ja siitä sitten eteenpäin yhden välein aina neloseen asti. Tämä olisi tietysti myös helppo lisätä pisteytysrivin alle, tuo pistemäärä, nollasta neljään.
Kokonaan uuden pisteytyssysteemin teko vaatii aivan toisenlaista koodaustyötä.

Nyt en sitten huomenaamusta alkaen pisteytä mitään, lähden muutaman päivän lomalle sinne nimimerkin ”6tukki” maisemiin.

Terveisin Korpituvan Taneli

A.Jalkanen:
”Allergioiden ja monimuotoisuuden mahdollinen yhteys on tutkimuksen alla oleva hypoteesi. Jos yhteys tulee todennetuksi, asettuvat tavoitteet esimerkiksi metsän tärkeiden elinympäristöjen ja lahopuun säästämiseen uuteen valoon. ”

Varmaankin kaikenlainen epätasapaino luo edellytyksiä allergialle. Eli Anton saattaa olla ihan oikeassa kun syyttä liian suurta hirvikantaa. Sen täytyy kuitenkin olla aika pieni sivujuonne asiassa, kun allergiat lisääntyvät nimenomaan kaupunkiympäristössä.

Lahopuun suhteen palauttaisin mieleen ajan jolloin jokainen kuivapuu kerättiin talteen hevospelissä, samoin kaikki hakkuutähteet, oksakeppejä myöten. Se mitä isäntä tai firma ei kerännyt sen keräsivät hakkuumies perheineen tai muu ns. köyhäkansa. Tätä tehtiin yllättävän kaukanakin tiestöstä, hevosella kun pääsi aika mukavasti liikkumaan.

Tämä aika päättyi 60-luvulla. Sitä yleisesti muistellaan aikana jolloin metsät olivat terveitä ja terveyden lähteitä ihmisillekkin.

Sitten tulivat kesähakkuut ja aika jolloin kenenkään ei enää ”kannattanut” kuivasia ja hakkuutähteitä keräillä.
Tätä jatkui kunnes tuli tämä energiapuu boomi. Energiapuusta huolimatta metsiin jää lahoavaa puuta nykyään selkeästi enemmän kuin 50-luvulla.

Ne tärkeät elinympäristöt ovat sellaisia että niitä ei manuhakkuuaikana tosiaankaan suojeltu, mutta menetelmät olivat sen verran keveämpiä että se korvasi osan siitä puutteesta.

Jos allergioihin metsätaloudesta haetaan syitä niin esim. kesähakkuut ja kantojen nosto pitäisi panna tikun nokkaan ja tutkia tarkasti.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Köyhälaulaja:
”pituudeltaan metrin kahta puolta olevien kuusen taimien viimekesän latvakasvaimen käpristymisen alaspäin ja samalla kuivumisen, osasta jo neulasetkin varisseet, samoin ylimmän oksakiehkuran (viimekesän) oksien lerpahtamisen, osa niistäkin kuivunut?”

Jos tarkoin lukee tuon kuvauksen, niin voisi olla jokin muukin kuin halla.
Halla ottaa vain ja ainoastaan sen vuotiseen kasvantoon, tietysti monen vuoden hallavahingot pensastuttavat kuusen.
Hallan vikuuttama kasvanto lerpahtaa heti alaspäin kun se on sulanut ja vihreä väri vaalenee. Muutaman viikon aikana kasvanto kuivuu täysin rapeaksi ja ruskeaksi ja murenee tuulen heiluttelussa alas.

Se mikä ei sovi hallan kuvaukseen on: ”osasta jo neulasetkin varisseet” hallan vikuuttamasta kasvannosta ei varise neulaset vaan se kokonaan kuivuu ja tippuu alas.
Jos vauriota on tullut tämän kesän aikana kauemmaksi kuin siihen tämän vuotiseen kasvantoon, niin on joku muu kuin hallavaurio.
Hommaa saattaa sekoittaa se että on hallavaurio ja sitten jotain muuta ongelmaa yhtä aikaa.

Boorin puute tai paremminkin boorin ja typen epätasapaino voi aiheuttaa monilatvaisuutta, mutta sen syntyä en osaa kuvata.

Terveisin: Korpituvan Taneli

Tuolla metsänhoito osiossa, ketjussa tyhmin tekoni metsäasioissa, on Ensolaisen Evakon kommentti juojelusta, mutta sekin kaipaisi täydennystä.

Sinänsä kiinnostava aloitus ja kokemuksiakin varmasti porukalla olisi, mutta ei vain ole oikeat henkilöt innostuneet vastaamisesta.

Terveisin: Korpituvan Taneli