Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Näissä metsän valtakunnallista kasvua uhkaavissa metsälain väljennyksissä on yksi hyvä puoli.
Ne kaikki vähentävät tulevaisuudessa puun tarjontaa. Tämä on omalta osaltaan omiaan vakauttamaan hintasoa.Kansantaloudellisia menetyksiähän niistä silti tulee, se on selvä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jees H-valta:
”…..
Toivottavasti en pahasti nyt nälväissyt. ”En ainakaan huomannut sellaista, mutta et puhunut asiasta eli uuden metsälain sallimista pienaukoista.
Puhuit, jos oikein ymmärsin, MHY-fuusioista?Terveisin: Korpituvan Taneli
Juupa juu, vai lehtipuulle uudistamista tukemaan?
Kyllähän minäkin niitä tyhmyyksiä olen joskus tehnyt, mutta kuivaa ja kuivahkoa kangasta, hirvien talvilaidun alueella, en kyllä taatusti koivulle uudista koskaan. Sen verran sentään on maailma opettanut.
Tämä nykyinenkin alikasvos tuottaa lähinnä vain sitä kariketta. Pinoon pantavaa niistä ei tule. Eikä ainakaan sellaista pinoon pantavaa, joka täyttäisi Suorittavan kriteerit.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Vrtain pantasusi oli eilen klo 16 sillä neliöllä, jolla sijaitsee myöns Virtain kirkonkylä, iltapäivä ostoksille lie hukka mennyt. Taisipa eksyä jopa baariin kaljalle, kun oli vielä illallakin samalla neliöllä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kyllähän tuo ”Pienaukkojen saaristo” Suomen metsävaroja uhkaava asia on.
En niinkään ole huolissani niistä JK ihmisistä, jotka vilpittömästi uskovat näihin pienaukkoihin. Heidän määränsä on rajallinen ja he ehkä ymmärtävät tuollaisen aukottamisen päälle jotain. Hehän kuitenkin tosissaan pyrkivät niillä metsäänsä uudistamaan.
Suurempi uhka on se että pienaukkojen salliminen, ilman uudistusvelvoitetta antaa uusille uljaille metsäkoijareille oivan tekosyyn rääpiä metsästä kaikki rahapuut ja ja jättää se sitten silleen.
Hakataan ensin parhaat paikat pienaukoiksi ja väliinjäävästä metsästä yläharvennuksella kaikki rahaa tuottava pois.
Raiskio sitten myydään, sillä mitä siitä sattuu saamaan. Vahinko ei kohdistu niinkään uuteen omistajaan, joka tietysti maksaa vain sen mukaan mitä saakin. Vahinkoa tehdään Suomen metsätaloudelle, vuosikymmenien ajaksi.Paljon riippuu nyt siitä, mikä tulevaisuudessa katsotaan metsäksi, hakkuun jälkeen, mikä on aukkoa ja otetaanko ”vajaatuottoinen” käsite uudelleen käyttöön.
Jos hakkuun jälkeen hyväksytään selkeä harsintajätemetsä metsäksi, niin eihän niitä pienaukkoja tarvitse tehdäkkään kuin sellaisiin paikkoihin, joissa ei ole mitään arvotonta puuta jätettäväksi pystyyn.Terveisin: Korpituvan Taneli
Pähkäilijä:
”Jees H-valta:
”Keskustele otsikon aiheesta. Jos aihe vaihtuu, aloita uusi ketju.”
kokeiles joskus keskustella otsikon aiheesta tai jätä sitten kirjoittamatta.
Kiitos ”Hyvä huomautus Pähkäilijältä!
Sen lisäksi että Jees H-vallan viesti ei koskenut ketjun aihetta, se oli muutenkin turhaa henkilökohtaista nälvintää.Terveisin: Korpituvan Taneli
Gunnarille vastauksena noista lainoista.
Kun ojitukseen tai tientekoon myönnetään kemeraa niin se on teoriassa lainaa. Lainojen hallinnointi on vain valtiolle kallista, apuun on otettu lainasta luopumisavustus. Siis lainasta luopuja jaa rahalla maksaessaan enemmän avustustusta kuin lainan ottaja. Kun siihen vielä lisätään tuo mainitsemasi 4% korko, niin kukaan ei ota sitä lainaa. Jos vain maanomistaja saa pankista suoraan lainaa, niin kannattavampaa hoitaa se pankkilainalla.Terveisin: Korpituvan Taneli
Niin tosiaankin, toistan että kyse on koivun alikasvoksesta, josta mänty on jo ajat sitten päässyt ohi. Pääosin ensiharvennettua männikköä ja osaksi juuri siihen vaiheeseen tulevaa.
Sen koivun mahdollisen tulevan ainespuuarvon olen jo kyllä todennut nollaksi.
Kysymys on vain siitä mikä vaikutus koivualikasvoksella on valtapuustoon eli mäntyihin.
Pystyykö karikkeentuotto korvaamaan veden haaskauksen ja juuristokilpailun? Vai onko karikkeen tuotto tuollaisella maaperällä niin arvokasta että koivupusikkoa pitäisi oikein suosia?Terveisin: Korpituvan Taneli
Jos kerran kemeraa on saatu, on tiellä tiekunta.
Putte taisi rajoittamisen oikeudellisesta puolesta sanoa jo kaiken.Sitten on tämä puoli, että mitä järkeä on kieltää tiellä kulkeminen? Jossain taajaan asutuilla alueilla liikenne saattaa olla suurtakin ja roskakuormia ilmestyy tienvarteen, niin silloin kiellot ovat ymmärrettäviä. Tavallisesti kieltoa ei voi juurikaan järkisyillä perustella. Marjastajat ja metsästäjät käyttävät tietä niin vähän että kulkekoot, kunhan kulkevat asiallisesti.
Siitä oikeudellisesta puolesta sen verran vielä, että tiekunta on se joka kieltää jos kieltää, ei yksityinen maanomistaja. Niin ja tietysti se että jalan ja polkupyörällä saa toki kulkea jokamiehen oikeudella, eikä sitä voi kieltää kukaan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kiitos!
Itse kunkin OMIA mielipiteitä ja kokemuksia tässä olinkin kyselemässä.Terveisin: Korpituvan Taneli