Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Puun Takaa:
”Mitähän niille puurahoille pitäisi tehdä? ”Joko pankki kieltäytyi ottamasta vastaan?
Terveisin: Korpituvan Taneli
Juu, tuota viikolla seuraamista ja tiedottelua olen toki tehnyt minäkin, eikä ole haistateltu.
Oman kyläseuran toimintaan olenkin tyytyväinen, siellä saatetaan jahdata sitä viimeistä vielä Joulun välipäivinäkin. Ypäristöstä löytyy sitten seuroja jotka kertovat tekevänsä luonnonsuojelutyötä kun lopettavat leikin kesken.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Suorittava Porras:
”Alhainen kaatoprosentti on merkki siitä että hirvikanta on arvioitua pienempi.”Ei vaan siitä, että pakastin tuli täyteen!
Kun pyynti aloitetaan lokaluun alussa ja lopetaan ennen marraskuun loppua, eikä sinäkään aikana välttämättä käytetä kaikkia viikonloppuja, niin hirvikannan suojelua se on eikä sen todellista pienuutta.Meilläpäin ainakin ne hirvestykseltä kielletyt alueet ovat niin pieninä paloina ettei niistä mitään tihentymiä kerry. Jahtia toki haittaavat varmaan paljonkin.
Olisin kyllä valmis vaikka hiukan kaventamaan omistajan valtaa näiden alueitten suhteen. Mielestäni metsänomistajan pitäisi silloin selvittää miten hän sitten itse torjuu hirvikannan liiallista kasvua.Terveisin: Korpituvan Taneli
Hiluxmetsuri:
”Kerrohan kokemuksia kun ajat Freelanderin kunnolla jumiin eli akseleita myöten mutaan- muuten noita kokemuksia ei kerry ”Kaivoin tuolta 9 sivulta tämän sitaatin, siksi että siinä on tiivistettynä koko tämän ”metsämiehen auto” keskustelun järjettömyys.
Myöntää täytyy että ajoinhan minäkin Toyota BJ 40:n akseleita myöten mutaan ja vedin vinssillä pois.
Mutta mitä tekemistä sillä on normaalin metsätieliikenteen kanssa? Ei sitten yhtään mitään.Off road ajo ja liikkuminen metsäpalstalle ja takaisin ovat kaksi täysin eri asiaa.
Siihen ”normaaliin” liikkumiseen metsäteillä tarvitaan kyllä lisää maavaraa ja nelipyöräveto. Kuitenkin silloin kun ollaan akseleita myöten vellissä, eikä päästä pois tai käytetään vinssiä, niin vika on vain ja ainoastaa ratin ja penkin välissä ja vahvasti siellä yläpään puolella.Terveisin: Korpituvan Taneli
Suorittava Porras:
”On jo suuria alueita , joilla hirvistä ei ole haittaa .”Jaa, missäs sellaisia alueita on. Hirvi liikkuu niin paljon että vain koko maan hirvikannan pudottaminen siihen 20 000 auttaa. Silloinkin pitää vielä olla tarkkana ettei tihentymiä pääse muodostumaan.
Nykyisenlainen hirvilupa on kyntensä näyttänyt, toisin sanoen niitä ei ole. Viime syksynäkin ensin anottiin lupia niukasti ja sitten jätettiin vielä niistäkin luvista osa käyttämättä. Siis hirvikantaa ei ole tarkoituskaan saada metsätalouden kannalta kestävälle tasolle.
Vain vapaa hirvenmetsästys on apu tähän. Se ei estäisi mitenkään nykyistä seuruemetsästystä, mutta veisi metsästysseuroilta vallan säädellä hirvikantaa. Jos seurat eivät ammu tarpeeksi, metsänomistaja hankkii metsään sellaisia, jotka ampuvat.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kylläkai se niin kuitenkin on että hoitamattomuus oli ennen KEMERAa. KEMERAhan sai alkunsa juuri siitä että oli niin paljon hoitamattomia metsiä. Sittemmin KEMERA on toiminut kyllä hyvänä tekosyynä lykätä hoitoja edelleen.
KEMERA lienee kansantaloudellisesti hyvä sijoitus, koska sillä saadaan paljon niistä unohdetuista metsistä edes johonkin kasvukuntoon. Ongelmana vain on se että se palkitsee hoitamattomuudesta.
Jos KEMERAa välttämättä pitää varsinaiseen metsänhoitoon antaa, niin se pitäisi tehdä niin että palkitaan siitä että on päästy määrättyyn tilaan taimikon tai nuoren metsän suhteen ja riippumatta siitä millä toimenpiteillä siihen tilaan on päästy.KEMERA on hyvä asia, mutta se pitäisi kohdistaa ensisijaisesti metsätieverkon rakentamiseen ja perusparannukseen, osin jopa kunnossapitoon. Tässä on sellainen kohde, jonka toteuttaminen yhteiskunnan varoin on on järkevää, koska hyvästä tieverkosta hyötyvät niin monet tahot ettei sen rakentamista ole järkevää sälyttää ainoastaan metsänomistajille.
Isoissa ojitus hankkeissa on myös vastaavia piirteitä, silloin kun joudutaan kaivamaan laskuja, jotka hyödyntävät monia metsänomistajia. Varsinaisten ”imuojien” teko ja kunnostus voisi olla sitten metsänomistajan itsensä kontolla.Terveisin: Korpituvan Taneli
On se siunattu asia kun kuusmottisella on ne laumanvartijat, ompahan niiden kanssa turvallista tehdä metsähommia, eikö niin???
Taitaa eteläisin olla tuo virtain Kotalassa majaleva susi, se on myös ainoa täällä läntisemmässä Suomessa.
Valitettavasti Harjavaltaan ei ole riittänyt yhtään pantakaulaa! toivon mukaan siellä on riittävästi sitten niitä, joita ei ole pannalla aateloitu.Miksikäs ei pantakarhuja ole pantu samalle kartalle? Onkohan ne pantakarhut jo kaikki menehtyneet pannan hankauksen aiheuttamiin tulehduksiin?
Terveisin: Korpituvan Taneli
Älä viitsi Roope ottaa tuota Jees H-vallan aloittamaa nokittelua vastaan, Ole sinä se viisaampi ja siivoa viestisi ja kirjoita jatkossa asiaa, osaat kyllä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tervetuloa taas remmiin Rööri Roope, entistä ehompana. Oli joskus tässä samat mietteet kuin augustillakin.
Yhdyn myös Leevin varoitukseen olla vähättelemättä Rööri Roopea. En sano minäkään miksi, mutta tiedän kyllä mitä Leevi tarkoitti.
Jees H-valta voisi kyllä ottaa lusikan kauniiseen käteen ja pyytää reilusti anteeksi kirjoitustaan Rööri Roopesta.
Olet kerran aiheuttanut yhden nimimerkin poistumisen koko palstalta tölväisylläsi, tätäkö nytkin olit yrittämässä?Terveisin: Korpituvan Taneli
Hirvi on Suomessa metsäneläin. 40-luvun Lopussa kun niitä oli hyvin vähän ne lymyilivät tiheissä kuusi ja lehtipuu pusikoissa ja kulkivat laajalla alueella syöden juuri sitä samaa mitä nytkin. Pihlajaa, katajaa, haapaa, pajua, koivua ja mäntyä. Myös jjäkälää ja kesällä heinäkasveja.
Ne olivat niin sivistymättömiä etteivät tienneet omaa happitattiaan, eikä Antonkaan silloin vielä sitä käynyt niille kertomassa.
Terveisin: Korpituvan Taneli