Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
6m3:
”Kilautimpa kaverille. Puutavararekan kuljettajan vankka mielipide: Kääntöympyrät ovat turhan pieniä. T-haarat saisi haudata vaikka suohon tai haavikkoon. Noille T- ja Y-haarojen teettäjille toivotteli nyrkkiä silmään”No kyllähän automiehet vaatia osaavat. En kiistä etteikö kunnon kääntöympyrä olisi paras, mutta näyttää tuossa Y-haarassakin rekka kääntyvän ihan hyvinkin, se jos kaikilla ei sitten käänny, niin ei ole aina kääntöpaikasta kiinni. Ei kääntyisi rekka minulta lentokentälläkään, kuin eteenpäin ajaen, vaikka kortissa E onkin.
Aikanaan Botnialle ajoi puuta hyvinkin moni ”rekkamies”, joka ei saanut rekkaa metriäkään taakseppäin asfalttikentälläkään, eikä tahtonut oikein nosturikaan kääntyä kuorman päältä pois. Toinen otti kuorman ensin metsästä ja kylällä vaihdettiin kuskia.Metsään pitää olla kunnon tie, eikä mitään talvitietä. Rekkaa kesälläkin kestävä ja henkilöautolla ajokelpoinen. Puutavaran ajo on vain yksi, mutta tietenkin tärkein, metsätien käyttömuodoista. Hyvä metsänhoito edellyttää niin paljon käyntejä metsässä, että jos ei ole kannattavaa tehdä kunnon tietä, niin sitten suojeluun.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Gla:
”T-mallinen kääntöpaikka on varmasti hyvä ajatus, kunhan sitä ei mitoiteta liian tiukaksi ja tietysti auraus hoidetaan asiallisesti. Nopeasti ajateltuna kääntäminen olisi jouhevampaa, jos kulmat ei olisi tasan 90 astetta. Kääntöpaikalle tultaessa suoraan menevää pistoa voisi jo hiukan kääntää, jolloin sivuhaaraan peruutettaessa käännös olisi loivempi kuin 90 astetta. Vastaavasti sieltä lähdössä kurvi olisi loivempi kuin 90 astetta. Ruutupaperilla hahmoteltuna kulmat voisivat ollaa suuruusluokkaa 150+105+105 astetta. Ehkä jopa 3*120 astetta.”Varsinaista T-kääntöpaikkaa en ole tien päässä nähnyt. Jos ei ole ympyrä niin on Y-paikka, juuri tu 3*120 astetta.
Tuollainen on myös oman tieni päässä, vasenta haaraa olen jatkanut reilusti täys leveänä, kun siitä lähtee piennartie. Kyselin aikanaan rekkamiehiltä miten siinä pääsee kääntymään, eivät moittineet ollenkaan. Salaisuus lienee siinä että Y:n perä on voimakkaasti pyöristetty.
Vuosi sitten keväällä, ihan kuivalla kelillä, ihmettelimme kun yksi rekkä murisi siellä ainakin puoli tuntia, ennen kuin tuli takaisin. Kävin myöhemmin katsomassa jälkiä. Oli käytetty lähinnä vain oikeaa haaraa ja keskikohtaa, vasempaan haaraan oli ajettu vain n. 5m tien sivulinjaa kauemmas. Jälkiä oli niin turkasesti ja palteita kuin ennen oja-auralla auratessa. Piti pyytää naapurin isäntä perälevyllä tasaamaan. Että joskus se on myös ratin ja penkin välissäkin…Terveisin: Korpituvan Taneli
Kuule jees, tuo asenne on ajalta jonka jälkeen on ollut moniakin sotia. Se on niin vanha sanonta kuin metsän kaupalliset hakkuutkin.
Toisen maailmasodan jälkeen edes hiukan alettiin huomata, että se hakkuu tuottaa myös metsään lisää puuta.
Liekkö tuon vanhan sanonnan noudattamista vai mitä mutta paljon jäi pystyyn lahoavia kuusikoita ns veroleimikoidenkin jälkeen korjaamatta.
Männyllä tilanne hiukan parempi se sentään sinnittelee nollatilassa aika kauvan ennenkuin puuston arvo lähtee vanhuuden takia laskuun.Toinen yhtä järjetön hokema on ettei mun kannata enää mettälle mitään tehdä en minä ehdi siitä rahaa saada.
Minä ainakin teen hoitotoimenpiteitä hamaan loppuun asti. Muilta kuvioilta voi hakata sitten kun uudistukset yms hoidettu kunnolla, niin että uutta kasvua on.
Lisäksi jos ei olekkaan hakkuumahdollisuuksia vielä, niin aina ne lähenevät ja metsän arvo kasvaa. Kasvua voi realisoida myös myymällä pohjineen, niin ehtii itse nauttia rahoista.Terveisin: Korpituvan Taneli
Puuntakuisen kanssa vähän samat asiat on voitoksi luettava. Minä vain en ole metsätalouttani sen kummemmin laajentanut, niinkuin hän.
Aikanaan 60-luvun alkupuolella kyläläiset surkuttelivat, että ei ole poijalla jatkossa sitten mettää ollenkaan, kun tuolla tahdilla aukkoja tekee. Ne aukot tein kurjiin harsintajätemetsiin. Niitä tuli lyhyessä ajassa niin paljon pinta-alaan nähden että metsäammattilaisetkin jo varoittelivat, vaikka kuviokohtaisesti olivatkin kiireellisen aukkohakkuun kannalla.
Nyt myöhemmin ovat samat surkuttelijat ihmetelleet että taasko sieltä Tanelin mettästä puuta ajetaan. Eivät ymmärtäneet että jälkimmäiset hakkuut olivat nimenomaan niiden ensimmäisten ansiota.Toinen voitto jossa olen ollut hiukan vastarannan kiiski on tiet. 80-luvulla pidettiin järjettömänä että ajoin paria tiehanketta kuin käärmettä pyssyyn. Nyt kun niitä teitä käytetään, niin saatetaan sanoa, että hyvähän sun on kun on hyvät tiet mettään, toista se on mulla kun ei ole kuin kinttupolkuja. Ihmisen muisti on niin lyhyt, ei muisteta sitä miten ne tiet aikanaan saatiin aikaan ja mitä niistä silloin sanottiin.
Ojituksiisa olen yrittänyt myös olla aktiivinen, mutta siinä en ole kohdannut samanlaista nälvintää kuin näissä kahdessa muussa asiassa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Alavuden tapaus ja kaksi pannan vaurioittamaa karhua. Lisäksi monet todetut haaskat osoittavat että petopolitiikalle on kiireesti tehtävä jotain.
– Pannoitus lopetettava
– Haaskan pito kiellettävä KAIKILTA
– Luovuttava petojen määrällisistä tavoitteista.
– Lupia metsästykseen lisättävä, eikä mitään poikkeuslupia, vaan oikeita lupia.
– Kaikki sudet ja karhut, jotka tulevat pihapiiriin tai kotielainaitauksiin lainsuojattomiksi, ampuminen pelkällä ilmoitusmenettelyllä. Tärkein huomioitava asia ampumisessa henkilöturvallisuuden takaaminen.Terveisin: Korpituvan Taneli
Vaikka asiaa miten saivarrellaan, niin nykyinen käytäntö kilometrikorvausten verottomuudessa ja tuo 25 senttiä tyämatkakilometreiltä on aika perusteltu juttu.
Korkeampi korvaustaso ottaa huomioon, että auto on monesti työn takia pakko olla ja monesti se yksi auto perhettä kohti ei riitä, juuri työn takia.
Tämä alempi taso ottaa huomioon käyttökustannukset. Se virhe siinä on että kyllä se auto on monesti työmatkojenkin takia pakko hankkia.
Ei siis verottomuusrajoihin leikkauksia, vaan normaaleja kustannusten nousun mukaisia korotuksia.Kas kun ei tässä yhteydessä ouhuttu ns autoedusta mitään. Ehkä siksi, että sen nauttijat ovat enemmän kaupunkilaisia, erityisesti Hesalaisia. Kilometrikorvausten saajat taas ovat enemmän maaseudun asukkaita.
Terveisin: Korpituvan Taneli
En suoraan sanoen usko, että sellainen sopimuspaperi, jonka seura on väärentänyt olisi salakujetettu sinun papereihisi.
Jospa olet saanut sen ”väärennöksen” postissa, etkä ole tarkemmin lukenut, pannut vain talteen.Ei sillä, seurat ovat melko röyhkeitä noiden sopimusten kanssa. Tähän salaliittoteoriaan en kuitenkaan usko.
Tee uusi sopimus ja jos vanha paperi sinua vaivaa, etsi sille vähän uskottavampi selitys.
Terveisin: Korpituvan Taneli
