Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Jees H-valta:
”Kun ilmoitin että se on harvennettu muiden palstojen harvennuksen yhteydessä ja että alikasvosta säästyi kohtuullisesti. ”No näkyykö se alikasvos nyt sitten tiedoissa?
Minulle sanottiin että jos merkitään harvennetuksi poistuu alikasvos automaattisesti. Näin kuulemma vaikka olisi istutetuista taimista kyse.Terveisin: Korpituvan Taneli
Ihmettelen samaa asiaa kuin Portimo. Kuvio jaettu, ei perusteita. Metsässä ei ole käyty metsäsuunnitelman teon jälkeen, en ole saanut vastausta miksi.
Kaksi kuviota yhdistetty. Toki olivat pieniä, mutta kovin erilaisia.Kuka ja millä perusteella tälläisiä kuviomuutoksia tekee?
Metsäsuunnitelman kuvionumeroilla oli pyyhitty peffaa, miksi?
Terveisin: Korpituvan Taneli
Älähän nyt ”Muija” hermostu. Ei siellä paikanpäällä mitään kärhämää ollut. Jälkipuintikin on vain tätä samaa ongelmaa jota olemme jo vuosia saaneet nauttia. Pyörii vahvasti yhden miehen ympärillä.
Seuraa vain palstaa ja kirjoittele tänne myös. Sinulla kun on kirjoittamisen taito, meillä toisilla ei aina tahdo olla.
Puuntakunen jos järjestää seuraavan tapaamisen, niin ei ole sinullakaan pitkä matka.
Yritetään pitää tapaaminen mieluummin istutusajan ulkopuolella.Terveisin: Korpituvan Taneli
Nuori metsämies kyselee 60-luvun tapahtumista.
Hintaesimerkkejä minulla ei ole, hankinta/pysty, koska silloin tein vain hankintakauppaa.Muistelen että oli kevät 64 kun kävelimme ostomiehen ja isäukon kanssa pinoilta kotiinpäin, niin ostomies otti puheeksi asian.
Hän kertoi kaikkien isojen puunostajien pitäneen kokouksen. Silloin ostajia oli hiukan enemmän, Metsäliitto oli kokouksessa mukana. Teemana oli se että ostajat halusivat saada puuntoimitukset tukevammin omiin näppeihinsä. Olivat kuulemma tyytymättömiä hankintakauppoihin, pystykaupat miellyttivät enemmän. Niinpä sitten päätettiin muuttaa hinnoittelua niin että hankintakauppa vähitellen loppuisi ja puu olisi kannolta tehtaalle tai satamaan osto-organisaation näpeissä.
Hän kertoi tämän siksi että hän pelkäsi ettei pysty seuraavalle talvelle enää tekemään kunnon hinnalla hankintakauppoja kanssani.
Tiedot hän oli saanut useammasta lähteestä, kun hän oli palvellut aikanaan monia ostajia ja oli juuri siirtynyt metsäliiton leipiin. Metsäliitosta tätä tietoa ei ollut kerrottu, mutta uudet hintataulukot olivat olleet sen suuntaisia kuin muualta tulleet tiedot.Tein tuon jälkeen kuitenkin, samaisen ostomiehen kanssa, isohkon hankintakaupan jonka jälkeen lähdin ansiotöistä eläkettäni tienaamaan.
En siis tiedä 60-luvun lopun ja 70-luvun puukaupoista mitään, kun en ollut itse niitä tekemässä.Terveisin: Korpituvan Taneli
Ilmeisesti lukihäiriö vaivaa nyt kovinkin monia.
Siis Vaara puhuu ”…JO MUUTENKIN OLEMASSA OLEVISTA MAATALOUSTRAKTOREISTA…”
Ei siinä tarvitse panna mitään maatalouden piikkiin, vaan jakaa kustannukset eri työlajeille oikein.
Siis tästä on kysymys.Ei kai ole mitään epäselvyyttä siitä, että motot ja metsäajokoneet ovat sekä määrä- että kustannustehokkaampia urakoinnissa. Legendaa on myös se että maataustraktori tarvitsisi muka kapeammat ajourat.
Maataoustraktorikin voi pärjätä urakoinnissa, jos kysymys on siitä että vain maataoudesta ylijäävä luppoaika hyödynnetään urakoinnissa.Terveisin: Korpituvan Taneli
Taisi Pähkäilijä ymmärtää kysymyksen asettelun väärin.
Ei Lauri Vaara ole korvaamassa urakoitsijoiden omistamia koneita maataustraktoreilla. Hän puhuu vain siitä että niillä maataloustraktoreilla, jotka jo muutenkin ovat olemassa, työ on kustannustehokkaampaa, kun saadaan niille talveksikin töitä.Lauri on ihan oikeassa, mutta….
Jo 60-luvulla puunostajat tekivät yhteispäätöksen että puun hankintakauppa ajetaan hintapolitiikalla alas. Nyt olemme sitten siinä pisteessä ettei hankintaa enää juurikaan tehdä ja hintapolitiikka on edelleen siinä mallissa ettei se siitä nousekkaan.
Tällä kehityshistorialla, jota siis on tarkoituksellisesti ohjattu, ei ole näköpiirissä että traktoreitten yhteiskäyttö maatalouden ja metsälouden töihin enää sanottavasti elpyisi.Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuo metsätie asia oli ainoa, joka ei sahalassa saanut minua innostumaan.
– Jos käytetään vain talvella, niin miten aurataan?
– Aika kova homma pitää reikä oksista vapaana.
– Tien ojien perkaus onnistuu kyllä sillä sahalan yksitelaisella, mutta ei muuten mitenkään.
– Pidän kuitenkin tuota juuristojen kantavuutta parantavaa vaikutusta väliaikasena, jos puita kaadetaan, juuristo lahoaa ja kantavuus huononee.
– Kun tieaukko on ahdas pitää ajaa raiteissa raiteet pahenevat.Tuo jyrän käyttö oli ainoa sieltä tiepuolelta niitä jyväsiä jotka talletin. Ei taida peltojyrä riittää.
Tieasioissa aion jatkaa vanhaa mallia, penkat puhtaaksi. En kuitenkaa kannata sitä että metsänpuoleinen penkka pitää puhdistaa. Se otetaan sitten energiaksi tms kun ojat uusitaan.Sahalassa todella hakattiin vain talvella. Sanoi että aikoo aukkohakkuussa kokeilla kesäkorjuutakin jos kesälisä on kunnollinen.
Minä olen veikkaillut ja veikkaan edelleen, että kesä ja kelikkokorjuun määrä on nyt maksimissaa ja tulee alenemaan. Tauti- hyönteisvaarat saattavat aiheuttaa jatkossa jopa viranomaisrajoitteitakin kesäkorjuulle.Terveisin: Korpituvan Taneli
Haapa on varmaankin hyvä karikkeineen maata parantamaan, mutta se pH:n nostohan ei ole edes tarpeen. Suomen puulajit ovat happamuutta sietäviä. Olihan tässä edellä juuri puhetta siitä, että kalkitus ei tuo juuri missään olosuhteissa positiivista tulosta.
Koivun karikkeessa korostaisin suolla oksakarikkeen merkitystä. Se tekee kuohkeutta maahan. lehtikarike saattaa olla liimautuneina kerroksina ja lahoaa silloin hitaasti.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuohon alkuperäiseen kysymykseen on niin monta vastausta kuin on kalliotakin.
Männyn kylvö, mahdollisimman kevyellä muokkauksella ja sitten katsoa mitä tulee. Jossain kalliolla kasvaa todella kovastikkin, vaikka pintamaata vähän. Ilmeisesti mänty ei juurikaan edes tarvitse sitä pintamaata, kunhan kalliopohja vain on tarpeeksi rikkonainen, että on mihin juuria työntää.
Terveisin: Korpituvan Taneli
