Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Vai meni Antonin herjat väärään ketjuun?
Minäkin onneton kommentoin tätä ketjua myönteisesti, kun luulin että nyt puhuttaisiin hiukan asiaakin ja asiallisesti.
Turha toivo, ketjut joihin Anton kirjoittaa, oli aihe kuinka hyvä tahansa, muuttuvat hetkessä sontaläjiksi, niin ettei niihin pitäisi koskea edes ptkällä tikulla.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Onkohan otettu huomioon, kuinka paljon vähentymiseen on vaikuttanut se että kuusta on istutettu kohtuuttoman karuille paikoille ja näin saatu vahinkoja piilotettua?
Kuinka paljon vähentymässä on sitä että on vain herpaannuttu ja nostettu tassut pystyyn?
Vahinkojen ilmoitusmenettelyn luvut eivät todista muusta kuin vahinkoilmoitusten vähenemisestä. Karu todellisuus paljastunee taas VMI tiedoista vuosien kuluttua.Onko liikennevahingot myös vähentyneet, paikaikallisesti näyttäisi lisääntymistä?
Liikennevahinkojen pitäisi vähentyä jo merkittävästi suoja-aitojen rakentamisen vuoksi. Pieni vähenemä on siis tulkittava vahinkojen lisääntymiseksi.Terveisin: Korpituvan Taneli
Tota noin, pitää tässä vähän peruutella entisiä puheitaan.
Kirjoitin tuolla ketjun alkupuolella että voi niitä sahahousuja korjata, mutta vain pintakangasta.
Nyt korostan sanoja VAIN PINTAKANGASTA.
Kävi nimittäin ilmi pesun yhteydessä että suojatoppaukset olivat rikki. Lähempi tutkimus osoitti, että pintakankaan paikkauksen yhteydessä neula oli koukannut toppauksiin asti ja sitten kun paikkaus oli tarttunut johonkin, niin karhulankatikit olivatkin vetäneet toppauksiin pahoja rikkeimiä. Siitä oli lähtenyt alkuun toppauksen ruopeilu ja nyt se oli pilalla.
Siis ainoa paikkaus mitä voi tehdä on pintakankaan paikkaus, mutta sitten se pitää tehdä niin että korjaustikit ovat vain siinä pintakankaassa, ei missään tapauksessa syvemmällä.Tänään on uudet viiltosuojahousut jo ostettu ja huomenissa niiden kanssa savotalle.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Onhan noita paikkailtukin, mutta vain silloin kun päälliskankaan reiästä on kysymys.
Lisäys: Lue myös viestini 6.5.2013, tästä samasta ketjusta.
Hyvää se housujen suoja-aine on. Kerran sieppasi senverran että päällykankaan repeytymisen lisäksi yksi piikki otti mukaansa sitä kuituseosta. Ketju tietysti pysähtyi, olikohan saha niin kovilla kierroksillakaan edes. Ennenkuin pääsi jatkamaan piti laippa irroittaa ja kravata kuitusäikeet pois laipan urasta, muuten ei ketju suostunut liikkumaan.
No ne housut olivat hintansa haukkuneet, heti kerrasta.Terveisin: Korpituvan Taneli
Vastauksena otsikkoon, kyllä naava on lisääntynyt 90-luvulta alkaen.
Havaintoja sotkee se että aiemmin minullakin oli vanhoja harsintakuusikoita, joissa sitä ainakin on jos on. Kuitenkin olen huomannut kyllä, että se väheni ensin 50- 60- ja vielä ehkä 80-luvullakin. sitten tuli käänne.
Suomen ilmaston rikkipitoisuudet olivat valtavia vielä 80-luvulla Kuolan niemimaan suurten sulattojen takia. Pienen lisän siihen teki Suomessa poltettu raskas polttoöljy, joka oli hyvinkin rikkipitoista.
Saattoihan siihen naavailmiöön vaikuttaa jotkut muutkin seikat.Tämä naavan häviäminen ja palaaminen ovatkin sitten ainoat oikeat merkit siitä suuresta haloosta, jonka esim. Erkki Lähde piti Suomen metsien kuolemasta.
Hän sanoi TV:n haastattelussa, 80-lun alussa, että kaikki Suomen havumetsät tulevat kuolemaan vuoteen 1995 mennessä, eikä sitä pysty estämään edes päästöjä vähentämällä, vaan havumetsät kuolevat ja palaavat sitten joskus vuosikymmenien jälkeen, kunhan ilma on tarpeeksi puhdasta.
Vanhalla palstalla pyysin Erkkiä myöntämään, että hän oli erehtynyt, ei myöntänyt.
Näitä kun tarjoillaan suuren tieteen nimissä kansalle, niin onkos se sitten kumma jos en minäkään heti lennosta ole uskomassa johonkin ilmastonmuutoksen hömppään.Terveisin: Korpituvan Taneli
6 m3:
”Taneli huom.
Käytin yleisesti käytössä olevaa nimikettä, jolla tarkoitetaan lämmöntuoton ohessa ”synnytettävää” sähköä.
Tavan pulliaiselle nuo kertomasi nimikkeet ovat pelkkää hepreaa.”Hebreakin on kiva kieli, kun sen koukeroita aina joku hiukan selventää.
Sitä hebreaa eli ammattislangia oli viestissäni vain tuo ”vastapainevoima”. Olisi tietysti parempi puhua sähkön ja lämmön yhteistuotannosta.Olen ilokseni huomannut, että yleisesti lehtijutuissakin osataan erottaa toisistaan ”sähkön ja lämmön yhteistuotanto” ja sen vastapoolina tuo pelkän ”lauhdesähkön tuotanto”
Selvyyden vuoksi sanottakoon vielä, että esim. kaukolämpölaitoksessa tuotettu sähkö ei ole lauhdesähköä.
Lauhdesähkön tuotannossa höyryn, lauhtuessaan vedeksi, luovuttama höyrystymislämpö ajetaan vesistöön.
Asiaa sekoittaa tietysti se että joskus molempia hommia tehdään samojenkin seinien sisällä.Pienenä yksityiskohtana mainittakoon, että ydinvoimalat tuottava lähes 100% lauhdesähköä. Mitä nyt hiukan omaa aluettaan kaukolämmittävät.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Timppa:
”Selvähän se nimittäin on, että laajamittaiset virtaamat ojitetuilta soilta nostavat tulvahuippuja. Siis täysin yhteiskunnan vastuulla oleva asia, koska valtio rahoittikin hankkeita. Tietysti vedenlaatukin kärsii aina Pohjanlahteen saakka.
Mitä sitten pitäisi tehdä? Varastoaltaita? Ojituksen tukkeamisia? Nykyjokien perkauksia? Vaiko uusia jokiuomia lisää? Vaiko nostetaan talot paaluille? Jos pystyttäisiin saamaan virtaamista irti kohtuullista sähkötuotantoa, niin varmaan löytyisi rahaakin tulvasuojelun parantamiseen. Nykyinen toiminta vaikuttaa lähinnä hölmöläisten peitonjatkamiselta.”On tietysti selvää että laajamittaiset ojitukset, niin pelloilla kuin metsissäkin nostavat tulvahuippuja.
Toisaalta tulvia on Pohjanmaalla ollut aina, ennen kuin metsiin oli tehty ensimmäistäkään metriä ojaa. Peltojen ojitus vaikutti tietysti jo tuolloinkin.
Tulvien kanssa vain oli opittu elämään. Oli vain luonnollista että ns alajokimaat olivat keväisin veden alla. Asutus oli harjanteilla ja alajokimailla oli vain latoja, jotka olivat tyhjiä keväällä.
Perkailtiin koskia ja saatiin hommaan hiukan helpotusta.Sitten saatiin ”apuun” viisaat vesiherrat.
Tehtiin tulva-altaita ja patoja. Niiden yhteyteen tuli pieniä vesivoimalaitoksia ja se olikin sitten se viimeinen virhe. Tulvasuojelusta tulikin sähkötehon priimausta. Sitten joku viisas vesi-insinööri vielä keksi ”entisöidä” koskia, eli niihin kipattiin kuormuri tolkulla kiviä, jotka edellinen sukupolvi oli vaivalla sieltä pois völjännyt.Terveisin: Korpituvan Taneli
Jatkuu…Jatkoa…
Viime syksyn kesätulvan tietysti aiheutti poikkeuksellisen suuri sademäärä, mutta se ei ole koko totuus.
Latvavesistöissä tulvan nousua oli edesauttamassa ”ennallistetut” koskipaikat. Ne todennäiköisesti nostivat vettä juuri sen verran että päästiin ennätyskorkeuksiin.
Alajokialueitten vahingot johtuivat vain ja ainoastaan siitä että kaikki tekoaltaat oli ahnehdittu täyteen, että pienillä sähkömyllyillä olisi mitä jauhaa kun pakkaset alkavat. Paikallisessa lehdessä kerrottiin sankaritarinaa vesi-insinööristä, joka esti suuret vahingot, jotkä olisivat tulleet, jos Pitkämön tekoallasta ei olisi kiireesti ruvettu tyhjäämään, tulvan muutenkin ollessa pahimmillaan. Kukaan ei hoksannut kysyä, että kenen määräyksestä allas oli jo ennen sateitten alkua piripinnassa.
No Sääsatyivät asutustaajamat kun päästettiin taas vesi alajokimaiden pelloille ja pumppailtiin kuukauden kuluessa pois.Yksi näkökohta on jäänyt myös huomaamatta.
Nyt mokkirakentamisen huumassa on rakennettu myös sellaisia paikkoja, joihin vanha kansa ei olisi rakentanut. Jokaisella jokirannan talolla pitää myös olla siellä vesirajassa hieno rantasauna yms. Olempa nähnyt monta uutta omakotitaloakin, joista en olisi kyllä senttiäkään maksanut, ihan ilmeisen tulvariskin takia.
Toki esim. viime syksyn tulva tuli siään sellaissiinkin taloihin, joissa se ei ole ollut aiemmin edes nurkissa.Ei tämä kuule Timppa ole ollenkaan verrattavissa Hölmöläisten peitonjatkamiseen. Hölmöläisten peittohan pysyi sentään samanmittaisena jatkossakin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Timppa:
”On keksitty sellainenkin laite kuin maalämpöpumppu. Eihän sillä tietysti kaikkea energiatarvetta kateta. Optioita sen käyttöön on kuitenkin paljon harvaanasutussa Suomessa. Kysessä on saateeton energialähde, joka tottakai vaatii vähän sähköenergiaa, mutta ei muuten aiheuta mitään ympäristöhaittoja. Esimerkiksi sen toteuttamasti kannattaisi tukea mieluummin kuin epävarmaa ja ympäristöhaittoja aiheuttavaa tuulisähköä. ”Tuulisähkön ja määlämmön vertailu ontuu, tuulella sentään tuotetaan sähköä, mutta maalämpö vain kuluttaa sitä.
Maalämpö on yksi sähjkölämmityksen muoto, toki niistä se energiataloudellisin. Sen suosiminen kuitenkin vain pahentaa sähkötehon huippuja, joka on se juuri se ongelmakohta. Erityisesti ilmalämpöpumput ovat tässä suhteessa tuhoisia.
Tuulivoima on tosiaankin on vähän ongelmallista. Sähkö kun pitää tuottaa juuri silloin kun se kulutetaan ja toisaalta kuluttaa juuri silloin kun se tuotetaan.
Koskas on talven pienimmät tuulet? Nimenomaan povilla pakkasilla, sähkönkulutuksen huipun aikaan.Terveisin: Korpituvan Taneli
