Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Jatkoa…
Viime syksyn kesätulvan tietysti aiheutti poikkeuksellisen suuri sademäärä, mutta se ei ole koko totuus.
Latvavesistöissä tulvan nousua oli edesauttamassa ”ennallistetut” koskipaikat. Ne todennäiköisesti nostivat vettä juuri sen verran että päästiin ennätyskorkeuksiin.
Alajokialueitten vahingot johtuivat vain ja ainoastaan siitä että kaikki tekoaltaat oli ahnehdittu täyteen, että pienillä sähkömyllyillä olisi mitä jauhaa kun pakkaset alkavat. Paikallisessa lehdessä kerrottiin sankaritarinaa vesi-insinööristä, joka esti suuret vahingot, jotkä olisivat tulleet, jos Pitkämön tekoallasta ei olisi kiireesti ruvettu tyhjäämään, tulvan muutenkin ollessa pahimmillaan. Kukaan ei hoksannut kysyä, että kenen määräyksestä allas oli jo ennen sateitten alkua piripinnassa.
No Sääsatyivät asutustaajamat kun päästettiin taas vesi alajokimaiden pelloille ja pumppailtiin kuukauden kuluessa pois.Yksi näkökohta on jäänyt myös huomaamatta.
Nyt mokkirakentamisen huumassa on rakennettu myös sellaisia paikkoja, joihin vanha kansa ei olisi rakentanut. Jokaisella jokirannan talolla pitää myös olla siellä vesirajassa hieno rantasauna yms. Olempa nähnyt monta uutta omakotitaloakin, joista en olisi kyllä senttiäkään maksanut, ihan ilmeisen tulvariskin takia.
Toki esim. viime syksyn tulva tuli siään sellaissiinkin taloihin, joissa se ei ole ollut aiemmin edes nurkissa.Ei tämä kuule Timppa ole ollenkaan verrattavissa Hölmöläisten peitonjatkamiseen. Hölmöläisten peittohan pysyi sentään samanmittaisena jatkossakin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Timppa:
”On keksitty sellainenkin laite kuin maalämpöpumppu. Eihän sillä tietysti kaikkea energiatarvetta kateta. Optioita sen käyttöön on kuitenkin paljon harvaanasutussa Suomessa. Kysessä on saateeton energialähde, joka tottakai vaatii vähän sähköenergiaa, mutta ei muuten aiheuta mitään ympäristöhaittoja. Esimerkiksi sen toteuttamasti kannattaisi tukea mieluummin kuin epävarmaa ja ympäristöhaittoja aiheuttavaa tuulisähköä. ”Tuulisähkön ja määlämmön vertailu ontuu, tuulella sentään tuotetaan sähköä, mutta maalämpö vain kuluttaa sitä.
Maalämpö on yksi sähjkölämmityksen muoto, toki niistä se energiataloudellisin. Sen suosiminen kuitenkin vain pahentaa sähkötehon huippuja, joka on se juuri se ongelmakohta. Erityisesti ilmalämpöpumput ovat tässä suhteessa tuhoisia.
Tuulivoima on tosiaankin on vähän ongelmallista. Sähkö kun pitää tuottaa juuri silloin kun se kulutetaan ja toisaalta kuluttaa juuri silloin kun se tuotetaan.
Koskas on talven pienimmät tuulet? Nimenomaan povilla pakkasilla, sähkönkulutuksen huipun aikaan.Terveisin: Korpituvan Taneli
6 m3:
”Jos turpeen ja puun kayttoa lisattaisiin lampolaitoksissa, samalla voitaisiin lisata lauhdesahkon tuottoa. Eiko se olisi todellista lahienergiaa? Vahentaisi riippuvuutta tuonnista? Lisaisi energia omavaraisuutta? Ja tyollistaisi? ”Hiukan heittää häränpyllyä energiakäsitteet.
Lauhdesähkön tuotantoa ei pidä lisätä missään muodossa, vaan ns vastapainevoimaa.Lauhdesähkö = Tuotetaan vain sähköä ja loput, noin 60% lämmöstä ajetaan vesistöön. Ei ole isossa mittakaavassa edes mahdollista kuin meren rannalla.
Vastapainevoima = Tuotetaan sähkö niin, että lauhduttimissa kiertää kaukolämpövesi tai sitten jälkihöyry käytetään teollisuuden prosesseissa. Hyötysuhde kokonaisuudessaan yli 90%, vaikka sähkön osuus hiukan tippuukin.
Terveisin: Korpituvan taneli
Kaikki täällä luetellut syyt vaikuttavat.
– Maankohoaminen
– Isot peltoaukeat
– Metsäojitus
– Valtavat jäätelitLisäksi on syitä joita ei vielä tässä mainittu
– Sateiden ajoittuminen
– Koskien ennallistaminen
– Selvät säännöstelyvirheet pahensivat viime syksyn tuhoja.Nämä mainitut seikat vaikuttavat kukin omalla aikajänteellään, ei ihan yksiselitteistä ”syyllistä” ole.
Maankohoaminen jopa jatkaa esim kyronjokea ja samalla sen suuosa nousee. Katsokaapa karttapaikalta kyrönjoen suuta miten kapeisiin ja mataliin salmiin, saarten väliin se nykyäänkin päättyy.
Tässä Linkki, ellei toimi on hakusana: Vassorfjärden
http://kansalaisen.karttapaikka.fi/
linkki?scale=200000&text=Kyr%C3%B6n
joen+suu&srs=EPSG%3A3067&y=7016867&
x=244687&lang=fiTerveisin: Korpituvan Taneli
Jees H-valta:
”Kaikkein huvittavinta että susia on vain hiukan sadan jommalla kummalla puolella. On siinä pelkäämistä. Tuotantoeläimethän saadaan suojattua. ”Niin, minkä laskelman mukaan nyt sitten mennään?
Se ”100 sutta” laskelma näytti Perhon kohdalla nollaa. Kun sitten 3 oli ammuttu, niin jälleen jääneet laskettiin, niitä oli 17. Siinä ”100-sutta” laskelmassa oli perhon kohdalla jo 20 suden virhe alaspäin.
Kun näitä ”Perhoja” ynnätään yhteen eri puolilta maata saatetaan päästä hyvinkin moneen sataan suteen, eikö vain.Tuotantoeläimet voidaan tosiaankin suojata! Suojaappas nyt esim ensin parin paliskunnan porot. Senverran Sinulla on käytännön järkeä itselläsikin, että tiedät miten teoreettinen tuo suojausmahdollisuus on muillakin laidunnettavilla eläimillä.
Siipikarja ja siat on helppo suojata kun kumpaakaan ei nykyään juuri ulkona pidetä.Et muuten vastannut siihen mottisen esittämään lihakysymykseen.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jees H-valta:
”……
80% kuitenkin haluaa sudet Suomen luontoon ja ihailee niitä. Aika murskaava oli pikaotannan tulos suden puolesta. ”Tuosta ”pikaotannasta” keskusteltiin ketjussa sivulla kaksi.
Juontaja totesi, että se on hetken aikaa ollut se kysely YLEn nettisivuilla. Ei siis minkäänlaista otantaa, kuka nyt sattui käymään sivulla silloin. Ei siellä tietysti voida kontrolloida myöskään moneen kertaan äänestämistä.
Tämänpäivän Ilkka-lehdessä on kyselytulokset, heidän verkkosivuillaan ja katuhaastatteluna. Lähinnä siis yhtä epävarmoin menetelmin.
Kysymys: onko suomessa susia liikaa, sopivasti vai liian vähän?
Liikaa 64%
Sopivasti 16%
Liian vähän 20%Molempia tutkimuksia tehtiin netissä, kaikilla maaseudun asukkailla ei edes ole nettiä. Ilkan katukallup-osa tehtiin Seinäjoen kaduilla, eli taatusti alueen susimyönteisimmässä ympäristössä.
En nyt viitsi muuta sanoa kuin sen kuluneen: Repikää siitä!
Terveisin: Korpituvan Taneli
Anton:
”KETUT saivat olla silloin rauhassa. Ja niitä oli paljon. Niiden massiivisen vainon myötä kanalintukannat lähtivät loputtomaan laskuun.”Puhut tuossa, vuodelle -52 määrittelemäsi lintuhuipun ajasta.
Ketut eivät tosiaankaan saaneet olla silloin rauhassa. Oli tapporaha ja turkistakin sai vielä silloin rahaa. Sama vietti ajoi ketunpyyntiin myös kuin nykyäänkin ja pyytäjiä oli ja riitävän lähellä luontoa.
Seurailin noina vuosina parin isännän rautapyynnin valmisteluja karjakeittiön ovelta sormi suussa.Kovasti tehtiin töitä kahteen päätyyn ja taitoakin tietääkseni oli. Muutama kettu aina talven mittaan rautoihin menikin.
Ei silloin tarvinnut luulla että ketun jälkiä näkisi edes suksen laduilla, pitkällä loikalla yli katajapuskan kohdalla.
Nykyisin kyllä, tänäkin talvena kettu oli juoksennellut metsäautotietäkin pitkin. Näinpä yhden veijarin pari vuotta sitten, kesällä keskellä kirkasta päivää, talsivan mökin ohi, ilmeisesti bussipysäkille menossa. Hätääntyi hiukan kun huomasi liikettä ja loikkasi naapurin kaurapeltoon, liekkö päässyt bussiin.Toki olen samaa mieltä siitä, että nykyinen ketunmetsästys on tarpeetonta. En vain henno sitä maillani kieltääkkään. Kylillä kun on niin vähän harrasteita muutenkin ja tuo on ainakin reippailua, maastureista ja walk-talkeista huolimatta.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Puun takaa:
”Turvetuotannon alasajo johtaa pysyvään kivihiilen käyttöön maassamme. Puupolttoainetta käyttävät voimalat tarvitsevat turvetta apupolttoaineena, ”Olen ollut muutamalla voimalaitoksella vuoromestarina ja käynyt kouluakin sitä varten. En näe mitään kohtalonyhteyttä että joko turve+puuhake tai kivihiili+puuhake. Viisaat insinöörit osaavat kyllä suunnitella voimalaitoksen niinkin, että se toimii pelkällä puuhakkeellakin.
Tosin pari turve+puuhake on monesta syystä otollinen. Mahdollistaa monissa nykyisissä polttosysteemeissä puuhakkeen käytön, muutoksitta ja helpottaa suunnittelua jatkossakin.
Logistisesti hyvä pari. Turvetta, jota yleensä tasaisemmin saa, voi lisätä kun puuhake ehtyy. Puuhakkeella kun, on määrän kasvaessa, vielä edessäpäin melkoiset logistiset ongelmat. Aivan ilmeisesti metsäpäässä ei vielä oikein ymmärretä, niitä puuhake suuruusluokkia, joita tarvitaan, jos meinataan päästä kokonaan kotimaiseen, edes turpeen avulla.Tämäntalven turvepula on ollut poikkeus. Se hoitunee kunhan ne kesät todella lämpenevät, vai lämpenevätköhän ne?
Kannatan toki turvetuotannon täysimääräistä jatkamista, koska haluaisin kivihiilen kokonaan pois Suomesta.
Kuriositeettinä mainittakoon, että joskus 80-luvulla tuli Kaskisten kuorikattilalla pulaa kuoresta keskellä talvea, turvetta en muista miksei sitä sinä talvena oltu käytetty. Tuli viestiä maakunnasta että siellä ja siellä on valtavat kasat energiapuuta tienvarressa kun vain joku ostaisi. OK, Metsäliitto tyhjensi yhden pitäjän kasat hakkurin kautta. No poltettiinhan me niitä vähän toista vuorokatta, eikä ollut kyseessä vielä mikään iso kattila.
Toinen suuruusluokka kuvaus. Kaskisten soodakattila, joka normitilassa tuli toimeen pelkällä mustalla lipeällä, söi raskasta polttoöljyä, ylösajo- ja lipeän sytytysvaiheessa noin rekkakuorman tunnissa. Milläköhän ne kivihiili-, turve- ja puuhakekattilat käynnistetetään?Terveisin: Korpituvan Taneli
