Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Anton:
”Minä muistan kanalintukannan 50-luvun alusta. Se oli vähintään 100-kertainen nykyiseen verrattuna. Tosin metsästäjiäkin oli vain kolmasosa nykyisestä; eikä ollut niitä metsäautoteitä joilta olisi sitä tiemetsästystä voinut harrastaa. Ei tosin ollut autojakaan, joilla niitä pitkin olisi ajellut.
Todellisuudessa metsistä 80% oli riistareservaattia, jossa ei metsästetty ja josta puski uutta lintua ammuttujen tilalle. ”Muistan minäkin. Se satakertaisuus sikseen, mutta selvästi nykyistä tiheämpi kanta kuitenkin.
Metsästäjiä oli paljon, jokainen maaseudun mies metsästi, jos vain jonkunlainen kunto oli, että metsään pääsi. Paulapyynnissä ei tarvinnut juuri nökökykyäkään. Saaliit olivat tuntuvia, liekkö tilastoja.
Meilläkin syötiin melkoisesti metsälintua.
Kovin suuria riistareservaatteja ainakaan Länsi-Suomessa ei ollut. Silloin ihmiset vielä kävelivät ja hiihtivät.Nykymetsästäjät toki ajelevat autoilla, siellä, missä ennen ei teitä ollut, mutta he käyvät vain silloin tällöin, kun aiemmin oli niitäkin, jotka kulkivat koko talven metsätöissäkin aseen kanssa, tai paulanippu taskussa. Paulapyynti on viimeinkin todella loppunut, vaikka kiellettyä kai se silloinkin oli.
En nyt lähde tekemään enempää johtopäätöksia, mutta muutama tosiasia vain tuli todettua.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kuusen käytön väheneminen mekaanisen massan tuotannossa, aiheuttaa tietenkin sen hinnan laskua.
Kuusen menekki pinotavarana tosin on turvattu niin kauan kuin kolmaskaan osa Suomen kemiallisesta puunjalostuksesta pyörii. Kuusi on niin ylivertainen sellun raakaine, että se lovi tulee kyllä lähinnä männyn käyttöön.
Kuusen hinta pinotavarana ei tule koskaa laskemaan männyn alapuolelle, koivun ja haavan alapuolelle voi jopa mennäkkin.Eli siis kaikki vaikuttaa kaikkeen
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuntuu olevan sellut ja mekaanisert massat sekaisin, metsäväelläkin. Tähän asti jokaisen paperitehtaankin pihassa ovat pörränneet myös puuautot. Voi olla että jatkossa ei enää aina näin ole, sillä sellu usein, mutta myös mekaanin massa voidaan tuoda muualtakin.
Rauman tehdas käytti 1,7 miljonaa m³ kuusipuuta suoraan paperitehtaallaan, mekaanisena massana. Tästä putoaa nyt sitten 0,75 miljoonaa m³ pois.
Lisäksi tehdas käyttää 185 000 tonnia sellua, en mene arvailemaan paljonko tästä tippuu. Seluun tarvitaan n.5 m³ puuta per tonni.
Selua tosiaankin tuodaan Uruguaista Fay Bentosista, johon Metsä-Botnia (UPM+MG) rakensi sellutehtaan, joka myöhemmin siirrettiin UPM:n nimiin. Sellua tulee ilmeisesti myös MG.fibren (ent Metsä-Botnia) Rauman tehtailta.HUOM! uutinen on saatettu laatia myös siten että tuo 0,75 milj. m³ puukuutiota on se määrä, joka yhteensä tippuu pois, kun otetaan sellu ja mekaaninen massa huomioon. Tällöin se sisältäisi myös käytetyn euca-sellun puun.
Se käyttääkö Suomessa oleva tehdas tällä hetkellä eucaa vai ei, on tässä hiukan sivuseikka. Suomesta kuitenkin katoaa se puunkäyttökapasiteetti. Eucaa ja koivua on ennenkin vaihdeltu ristiin rastiin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Rööri Roopelle jaksamista ja paranemista. Istutetaan niitä taimia vielä ensivuonnakin, jos tämä kevät jää väliin.
Antoninkin kalloon on ilmeisesti saatu sisään se ettei millä tahansa sanoilla saa asiaansa esittää (=pilata). Eikä aivan joka ketjuun vain yksinkertaisesti sovi myyrät ja hirvet, vaikka pahoja syöpäläisiä ovatkin.
Palstan innokkuus on aina aaltoillut. Merkitystä on vuodenajalla, säällä yms tekijöillä.
Toisaalta muutama hyvä avaus voi kaiken muuttaa. Toisaalta taitaa olla vähän sama homma kuin iskelmämarkkinoilla, joku ei joskus mene läpi voimallakaan ja toisena aikana se oikein imaistaan sisään.Terveisin: Korpituvan Taneli
Väitteet on ainakin sensuuntaiset, tiedä sitten onko tutkittua kuinka paljon.
Toisaalta mitä sitä on muutama pänikkä tullut ostettua, niin välittömät terveysvaikutukset ovat hyvinkin paljon paremmat. Se ei tietenkään tarkoita etteikö voisi olla joku haitallinen aine, joka vaikuttaa pitkänpäälle.Terveisin: Korpituvan Taneli
Hankintakauppaa saha ei juurikaan pinotavarasta tee, mutta hankintana ostaa myös pelkkää pikkutukkia.
Vierastoimittajilla hiukan tiukempi kuri, mutta esim tuo pikkutukin minimi hankinnassa ja vierastoimituksissa on ollut jo toistakymmentävuotta 28dm/12cm.
Olen ymmärtänyt, että oikein järeitä päätehakkuita he ovat omalla organisaatiollaan jopa vähän vältelleet. Siis tärkeää on saada myös pikkutukkia.
Lisäys:
Sen oman oston kilpailukyvyn he turvaavat hinnalla. Jos he tarjoavat jostakin leimikosta jotain, niin siihen ei kyllä muut pysty sitten vastaamaan. Toisaalta eivät tarjoakkaan jos on liikaa sellaista kuitua, josta he eivät saa pikkutukkia.Mikäpä siinä, sahatavaran hintahan ei määräydy sen mukaan minkäkokoisesta puusta se on tehty, vaan laadun mukaan. Kun raakaaine on selvästi alle puolet tukin hinnasta, niin saa se sahaus saanto jo hiukan tippuakin.
Eikös ne parrun nimellä osta jossain päin jopa alle kymmen senttistä?
Terveisin: Korpituvan taneli
Lasse:
”Semmonen mielikuva jäi että näitä erikoismittoja hakkais vain sahan omat urakoitsijat.”Täällä ainakin pikkusaha näyttää ostavan kaikilta suurilta ja ainakin Biowatilta. Senverran tiukennettuna ettei 40dm apumittaa ole.
Ja niinkuin sanoin myös hankintana.
Sitten kun itse ostavat pystyyn, niin putoaa latvamitta ja laatuvaatimukset.Näin on jatkunut pienin muutoksin ainakin 10 vuotta. Tietääkseni puutavara menee lähinnä vientiin. Mitään talotehdasta en tiedä kuvioissa olevan.
Hinta pystyynpäin, heidän omissa ostoissaan n. 40…45% tukin hinnasta.
Onpa porukalla ihmeellisiä käsityksiä pikkutukista.
Täällä pikkusahan ohjeet hankinnassa:
Tukki: 43dm ja eteenpäin 3dm välein
Apumitat 37 ja 40. Latvasta kuusi 16cm ,mänty 15cm
37 lyhyempää tukkia en ole juuri kuullut tehtävän, sitten 60-luvun.
Pikkutukki: 28dm ja 43dm, apumitat 31, 37, 40 ja 46 eteenpäin. latva 12 cm, kuusi ja mänty
Huom! suurin latva 18cm
Kun ”isot” toimittavat sille tukkia ovat mitat hiukan tiukemmat.
Sitten kun he itse ostavat pystyyn, niin latvamitat mänty 10cm ja kuusi11cm, tukkiin ja pikkutukkiin tuntuu kelpaavan mikä vain.Turha Jees H-vallan sekoittaa taas tähän MHY kaunaansa. Kyllä näköjään osaavat huomioida tukin menon pikkutukkiin. Se onkin ainoa, mistä he tämän sahan aptia joskus moittivat
Aloittajan arveluun, että olisi vuosi ja sahakohtaisia nämä pikkutukkiasiat, niin ainakin vahvasti sahakohtaisia ne ovat.
Pikkutukin mitat ovat tärkeitä, mutta eivät edulliset pikkutukkimitat välttämättä määrää kaupan kokonaisedullisuutta.
Minulla kävi niin että harvennus ei kelvannut liian kuidun takia tuolle pikkusahalle. Oli kaksi suusta vastakkain muuten samanlaiset tarjoukset, mutta toisella selvästi paremmat pikkutukkimitat, mutta vastaavasti selvästi alempi kuidun hinta. Homman sai se joka maksoi kuidusta enemmän, kun sen kokonaispotti oli paljon suurempi, vaikka laski että se panisi pikkutukit kaikki kuitupinoon.Terveisin: Korpituvan Taneli
