Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Jakke:
”Omavalvonta ja mhy.Ostajat tuskin enään ns motokontrolleja tekee juurikaan. ”Mistäs hevosmiesten tietotoimistosta tuo on peräisin?
Kyllä täälläpäin ainakin ostajat, pienet ja suuret, tekevät motoille kontrollinittauksia, aivan säännöllisesti.Olen muuten sitä mieltä että motomitta, omine epätarkkuuksineenkin, on ainoa nykyään käytössä oleva puutavaran mittausmenetelmä. Kaikki muut ovat arviointimenetelmiä. No, tietysti tukkien tehdasmitassa todella puu myös mitataan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Gla:
”Alhaalla otsoni on myrkky, ylhäällä elämälle välttämätön asia. ”Niin muuttuu maailma eskoseni!
Aikanaan keuhkotautiparantojat rakennettiin kaikki mäntymetsiin ja miksi männikköihin? Siksi että mäntymetsässä on otsonia, joka helpottaa keuhkovammaisen hengittämistä.
Sama juttu. Aiemmin piti ehdottomasti olla asunnossa ionisaattori jos palkeet olivat huonot. Se poisti ilmasta pölyä tekemällä – ioneja, jotka aiheuttivat pölyhiukkasten yhteenliimautumisen ja näin painon lisääntymisen.Ja kas ne olivatkin sitten lattialla ja muilla pinnoilla poistettavissa. Tämä vehe teki myös sitä otsonia, joka helpotti hengitystä. Nykyisin nämä laitteet ovat lähes kiellettyjäOnkohan tuon otsoninkaan osalta ihan kaikkia asioita tutkittu ja otettu huomioon. Epäilen vahvasti että kysymys on vähän samasta asiasta kuin muutamien metallien suhteen maaperässä. Pienet määrät ovat hyödyllisia, jopa elintärkeitä, mutta liika on aina liikaa. Tietääkö joku sitten oikeasti esim otsonista, mikä määrä on hyväksi, mikä alkaa olla haitaksi ja mikä on ehdottomasti liikaa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Luoma/luopa on yhtä kuin puro, näin voidaan sanoa.
Jostain kumman syystä samankin luoman latvahaaroilla saattaa olla toisilla luoma-loppuinen nimi, mutta toisilla kuitenkin oja-loppuinen, vaikka on kyse luonnon muovaamasta ojasta ja taatusti vanhasta perinteikkäästä nimestä.Melläpäinkin on noita ilman uomaa olevia vedenjuoksuja, mutta niitä ei sanota luomaksi. Niillä tuntuu olevan aina tapauskohtainen nimi.
Tuo Luoma-Kyyny sukunimi viittaa ainakin hyvin vahvasti Kauhajoelle. Muuten saattaa tietysti olla luoma-sana käytössä paikannimenä ja sukunimenä laajemminkin. Tyypillistähän on sekin että sana siirtyessään murrealueelta toiselle saa hiukan erilaisen merkityksenkin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Yhteenvetona tuosta 6 m3 lainaamasta pannan paikannus- ja lähetysselvityksestä:
Ihan yhtä tyhjän kanssa, ei maksa vaivaa kiusata susia ja totuttaa niitä ihmiseen. Tuorein tieto, tullessaan PKTL:n palvelimelle on siis korkeintaan tunnin vanhaa, mutta edellinen tieto on silloin jo 33…37 tuntia vanhaa. On aivan naurettavaa, että tuollaisella systeemillä voitaisiin varoittaa metsästäjiä tai määritellä milloin tarvitaan koulukyyditystä.
Samoin näyttää olevan nuo pelotteluaseet. Ovat joko leluja tai sitten sellaisia, että ne on pidettävä visusti viranomaisten käsissä.
Ainoaksi keinoksi jää vähentää reilusti petokantaa ja määritellä raja ihmisasutuksesta ja karjaaitauksista, jonka ylitettyää peto on autmaattisesti lainsuojaton.Ihmetyttää myös itku siitä ettei laumanjohtajia saa ampua.
Jos verrataan ihmisten maailmaan, niin läpi maailman sivun on ammuttu kapinapäälliköt, jotka joukkoja johtivat ja annettu rivimiehille, enemmän tai vähemmän, anteeksi.
Miksi sitten se laumanjohtaja, joka opastaa lauman ihmisasutuksen piiriin pitäisi suojella. Jos siltä ammutaan puolet laumasta ympäriltä, niin turha luulla että se kokonaan unohtaisi ihmisen hajun merkitsevän helppoa ruokaa. Se kerää uuden lauman ja on vain vastaisuudessa varovaisempi mutta röyhkeämpi.
Juuri se röyhkeä laumanjohtaja joka on keksinyt ihmisasutuksen piiriin tulon pitää ampua, aremmat eläimet karttavat sitten paremmin ihmistä.Terveisin: Korpituvan Taneli
Meillä, tällä nurkalla, puro on paikannimistössä tuntematon käsite. On vain ojia, luomia ja jokia. Paikallinen erikoisuus on siis tämä luoma, joskus esiintyy myös muodossa luopa.
Sukunimissä on ainakin yksi puro, ihan tältäkin alueelta, nimittäin Luomapuro.
Joku väittää että tuo luoma/luopa tulisi siitä että se on luonnonluoma, eikä kaivettu niinkuin oja.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuskin on kova pakkanen joka pohjoisessa on suojana, ei vain ole levinnyt joka paikkaan. Täällä ainakin reilun pakkastalven jälkeen on enempi, mutta jos on vesikelejä ja suojia ja taas vähän pakkasta, niin vähentää esiintymää.
Hirven talvikanta alueella on ratkaisevan tärkeä. 90-luvun lopulla, kun tämä ilopilleri tänne tuli, oli syksyllä lähimetsäkin ihan mustana kärpäsiä. Sitten oli välissä joku vuosi, ettei lähistöllä juurikaan talvehtinut hirvia, niin ongelmaa ei ollut oikeastaan ollenkaan. Erityisesti hirvien talvimaakuuksien kohdalla ongelma on pahimmillaan, mutta riittä sekin että ovat kulkeneet alueella.
Kesän sääsuhteet vaikuttavat siihen milloin ja miten pitkään esiintyvät. Lämmin ja kostea lesä, niin kuoriutuminen on aikainen ja esiintymä alkuun runsas, mutta esiintyminen saattaa lopahtaa jo paljon ennen yöpakkasia. Tavanomaisena kesänä esiintymä alkaa myöhemmin mutta jatkuu täälläkin marraskuun lopulle. Vasta kunnon pakkaset öisin lopettavat riesan.
Hirvikärpänen on huono lentäjä, eikä tykkää tuulesta. Meillä oli 200m päässä mökistä oikein mekaesiintymä, mutta mökin pihassa ei mitään ongelmaa. Hyvällä raivauksella vähennetään hirvien talvista viihtyvyyttä ja huononnetaan hirvikärpästen lentosäätä.
Tämä huono lentokyky hidastaa hirvikärpäsen leviämistä. Se leviää vain käytännössä siten että tartunnan syksyllä saanut hirvi talvehtii puhtaalla alueella. Tietysti tuulet kuljettavat yksittäisiä kärpäsiä hyvinkin kauas.
Hirvikärpäsen esiintyminen on, niinkuin muidenkin syöpäläisten, liikakansoituksen tulos. Meillä tuskin olisi koko riesaa, jos 90-luvulla ei olisi ollut hirviä aivan ylettömästi. Jos talvikanta pudotettaisiin siihen 10 000…..20 000 hirveen saattaisi hirvikärpäsriesa joillakin alueilla loppuakkin. Vain häviävän pieni osa hirvikärpäsistä päätyy hirveen, sujuaan jatkamaan.
Lisäys. Sivulla 18 on edellinen hirvikärpäskeskustelu.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Harrastelija oikeassa, ei ole mitää 125 kuution verovapaata myyntioikeutta olemassa.
Hankintakaupassa, jos itse tai perheenjäsen tekee hakkuu ja ajotyön saa työn arvon vähentää kauppahinnasta. Tämä työn arvo lasketaan kuitenkin ansiotuloksi. Kuitenkin 125 kiintomottia voi tehdä ja ajaa (henkilöäkohti) niin ettei siitä tule ansiotuloverotusta.
Työn arvoille on verottajalla puutavaralajeittain ohjeelliset taksat, mutta metsänomistaja voi myös laskea itse työkustannuksen.
Se miten tämä synkkaa sitten työvoimaviranomaisten kanssa on jo toinen juttu.
On sinulla kolmaskin vaihtoehto, jos et tee ollenkaan vähennystä hankintatyöstä, niin ei tule verotettavaa tuloakaan. En tiedä miten verottaja sen hyväksyy.
Itse olen joskus jättänyt vähennyksen tekemättä kun olen koneella teettänyt, olen vain merkinnyt että konetyölasku on mukana vuosimenoissa.Sitten on se mahdollisuus, että teet vain raivaustöitä siellä metsässä.
Huomioon on myös otettava ystävälliset naapurit ja kylänmiehet. Sieltä saattaa viesti kiiriä työkkärille, että se tekee täällä rahanarvoista työtä omassa metsässään. En ainakaan osaa sanoa miten työkkäri asiaan suhtautuu.
Asiasta on vanhan palstan aikana keskusteltu täällä, mutta en muista miten se meni.
Olisi Hannu Jauhiaiselle pähkinä purtavaksi sekä verottajan, että työkkärin osalta.Miten on onko jollain omakohtaista kokemusta tai muuten tietoa asiasta. On hyvinkin tärkeä asia monillekkin metsänomistajille, ei toki meille eläke-ukoille.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Metsuri motokuski:
”Jokainen maanomistaja voi metsilleen tehdä mitä haluaa. Jos haluat kaupallistaa metsästyksen maillaan niin siitä vaan. Eihän sitä ole estänyt tähän mennessäänkään mikään. Turha siitä täällä on itkeä ja valittaa että pitäis tehdä jotain. Sen kun tekee… ”Ei se ole ihan noin yksinkertaista. Metsästysjärjestöt ovat hehtaarikiintiöillä yms naulinneet metsänomistajan aika pahaan rakoseen.
Sitten vielä puhutaan yhteistyöstä, sanelupolitiikkaa tämä nyky meno on metsästäjien taholta.
Taitaa se suurin anti kuitenkin olla se vuosittainen hirvisoppa. Ne kaksi lihanpalaa runsaan vajaan neljänkymmenen vuoden aikana ei montaa senttiä tee vuotta päälle.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jos ei kerran ollut Metsäliiton omaa metsää niin sehän oli hommassa vain toteuttava juoksupoika, miksi sen osuutta korostettiin avauksessa?
Kunnia hyvin hoidetusta hakkuusta kuuluu ensisijaisesti maanomistajalle, joka näin turvaa omaa tulevaisuuden talouttaan ja samalla tukee merkittävästi kansantaloutta, huolehtimalla metsiemme tulevaisuuden kasvusta.
Terveisin: Korpituvan Taneli
