Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Niin ja tietysti kaikki metsitetyt pellot tarvitsevat ehdottomasti boorilisän, ellei sitä ole jo annettu.
Ilmeisesti boori kuitenkin on ravinne jota ei kovin usein tarvitse metsään lisätä. Mitä tähän tuumaa A.Jalkanen?
Terveisin: Korpituvan Taneli
Pikkutukki: ”Miten tärkeä sitä booria olisi olla lannan mukana ?”
Erityisesti jos on maassa typpeä paljon ja yleensä typpilannoituksen yhteydessö pitää olla booria.
Mieleen on jäänyt maamieskoulun ajoilta v62, kun vielä ei hivenaineista lannotteissa puhuttu yhtään mitään, johtajan Kaarlo Peren lausunto. Hän oli nimittäin sitä mieltä että Suomen maaperästä yleisesti puuttuu boori. Hän ennusti sen lisäämisen tavalla tai toisella tulevan vielä hyvinkin yleiseksi. Silloin jo sokeritehtaat lähettivät sopimusasiakkailleen booripussin siementen kylkiäisenä. Peltokasveista Pere sanoi erityisesti ohran ja apilan tarvitsevan booria.
Pere kun oli peltomies, niin hän ei puhunut metsien boorista, mutta hän sanoi boorin yleisesti puuttuvan Suomen maaperästä.
Terveisin: Korpituvan taneli
Ollikolli: ”Uskon , että itsenäisiä toimijoita ovat lannoituksen tuotteistaneet urakoitsijat. Niillä valmis paketti joita Mhy ja metsäfirmat myyvät provikkapalkalla.”
Kukin uskostaan autuaaksi tulkoon!
Täällä ei ainakaan ollut mitään ”itsenäistä urakoitsijaa” jolta MHY olisi jotakin ostanut ja pannut provikat päälle. Metsänhoitoyhdistys teki sopimukset mo:n kanssa, tilasi lannoitteet ja antoi toimittajalle kartat mihin toimittaa. Mhy teki kartat lannoituskohteista, antoi ne helikopterifirmalle joka lannoitti. MHY:n työntekijä kävi peräkärryn kanssa keräämässä tyhjät säkit pois.
Ollikolli! Missä tässä oli se välikäsi ja provisio?
Tietenkin kun näitä on nyt sitten ainakin kolme toimijaa, joka paikkakunnalla, eli MHY ja ja vähintäänkin kaksi metsäyhtiötä, niin kannattaa heitä kilpailuttaa keskenään.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Minä kyllä ymmärrän tämän niin että kolme suurta ja MHY:t ovat tässä nimenomaan toimijoita.
Jos joku metsäpalvelufirma alkaa tekemään lannoituksia, niin se toimii samoin. Se ostaa lannoitteet jakaa ne metsään ja tekee kartat. Sitten se ottaa helikopterifirman levittämään.
Kysynpähän uudelleen missä paikassa tässä esiintyy välikäsiä?
On hiukan eri asia tuo taimikauppa siinähän kolme suurta ja MHY toimivat jälleenmyyjinä. Täällä lännessä paikallinen taimitarha ei edes myy suoraan metsänomistajalle. Tai kai se myisi jos olisi todella suuret erät.
Terveisin: Korpituvan Taneli
MHY ja nämä kolme suurta ovat juuri niitä palveluntuottajia, joita etsit.
Esim MHY tilaa lannat jakaa ne maastoon ja palkkaa helikopteriyhtiön lannoittamaan. Näin menettelevät nämä kolme suurtakin. Missä sinä näet tässä ne välikädet, joita aikanaan Konsta Pylkkänenkin ihmetteli.
Vai etsitkö Sinä helikopteryhtiötä joka itse jakaa lannat metsään, vai mitä ihmettä etsit?
Voithan Sinä tietysti ostaa lannat ja vuokrata helikopterin, jos luulet sen tulevan halvemmaksi?
Terveisin: Korpituvan Taneli
A.Jalkanen: ”Periaatteessa voisi ajatella, että kun tainta syödään ensimmäisen kerran, se alkaa panostaa enemmän haitta-aineisiin.”
Se on ihan päinvastoin. Kerran syötyä syödään toistekkin. Voi tietenkin olla että se oli ennestäänkin maukkaampi. Kyllä täälläpäin on muillakin selkeästi sellainen kokemus että haittaaineitten tuotto heikkenee kun kasvuvoima heikkenee. Tämä saattais sopia yhteen myös sen kanssa, että typpipitoisen rehevän maan taimet ovat vähemmän mieluisiä.
Täällä on esiintynyt myös väitteitä, että istutustaimet olisivat hirville makoisampia kuin luonnontaimet. Minusta se ei pidä paikkaansa, kyse on siitä että istutustaimia on harvemmassa, joten tuho on totaalimpaa.
Vaikka me jalostaisimme taimia minkälaisiksi tahansa se ei ratkaise ongelmaa. Havaintojen perusteella on todettu että kuusen taimetkin syödään jos hirvitiheys on tarpeeksi suuri. Kyse on siis syövien leukaparien määrästä, loppujen lopuksi.
Loppujen lopuksi meidän pitäisi siis jalostaa maahan sellainen riistahallinto, ettei se pihistele kaatolupia ja sellaiset metsästäjät, jotka haluavat ampua kaikki luvat. Ammuttu hirvi kun ei empiiristen havaintojen perusteella syö minkäänlaisia taimia.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Eiköhän täyssähköiset koneet metsässä ainakin saa vielä unohtaa pitkäksi aikaa, ellei sitä sitten ladata dieselagrekaatilla metsätien varessa. Minunkin metsäni suhteellisen asutuilla paikoilla, jos vertaa koko Suomeen. Kuitenkin täälläkin sellaisen paksumman latauskaapelin saanti pinolle on utopiaa. Ei todellakaan voi verrata johonkin lähiöbussiin jota ladataan kuitenkin samassa pisteessä 365 päivää vuodessa.
Saavutetaanko sitten hybridilläkään samoja etuja kuin liikenteessä, jossa on ainakin jarrutusenergia käytettävissä, sehän menee polttomoottoriautossa täysin hukkaan. Onko motossa tai ajokoneessa samanlaista nykyään hukkaan menevää energia komponenttia joka hybridillä voitaisiin hyödyntää? Ei minun käsittääkseni.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kauniita ajatuksia ”kansan karttuisan käden” käyttämisestä tehtaitten rahoitukseen.
Aikanaan kun Kaskisiin haaveiltiin sellutehdasta, tuota keinoa käytettiin Etelä-Pohjanmaalla. Agentit kiersivät savusta savuun, juuri kukaan ei laistanut vastuutaan. Rahaa kertyi silloisissa oloissa huomattavat määrät, mutta kun tehdasta rakennettiin se oli kovin pieni hitunen rahoituksessa. Tietenkin se oli osakepääomaa, joka vielä oli sellaisissa käsissä ettei se hevin siirry keinottelijoille, joten luotonantajat voivat siihen luottaa.
Kokemuksena tuo oli kuitenkin sellainen että ei nykyäänkään voida tehtaan rahoitusta tuolle pohjalle perustaa. Se olisi toki hyvin myönteinen symboolinen ele kuitenkin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
