Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Jos uusia puulajeja haetaan, nimenomaan metsätalouskäyttöön, niin kyllähän siitä pitää lähteä että sahattava tukki on tavoitteena. Meillä kyllä tuota sellupuuta kasvaa muutenkin ihan tarpeeksi paljon.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kyllähän noita vieraita puulajeja voi mökkinsä ympärille maisemapuiksi istutella.
On kuitenkin parasta pitää, ajatuksissaan, taloudelliseen tulokseen tähtäävä ja maisemametsä tiukasti erillään. Ettei käy niin kuin monelle muulle on käynyt. Viimeistään ensiharvennusvaiheessa sitten itketään ja kiukutellaan, kun mun hienot puuni kelpaa vain energiapuuksi ja huonostisinnekkin.
Kokeiltavista puulajeista tulisi toki yleensä hyvää sellua. Pitäisi vain olla muutama sata rekkakuormaa, että voitaisiin tehdä oma keitto ja sitten sen pikkuerän kaupittelu markkinoille. Sama tilanne sahoilla sitten aikanaan. Ei voi myydä vierasta puulajia Suomalaisten puulajien yhteydessä ja pikkuerää on vaikea myydä.
Suomessa on jo kokeiltu niin paljon ulkomaisia lajeja, niin että pitäisi olla tiedossa mikä menestyy. Sitten vain valitsemaan sopiva laji ja sitten sitä viljelyyn muutama tuhat hehtaaria.
Pienet hehtaarin kokeilut ovat metsätalouden kannalta hyödyttömiä jopa haitallisia. Niilä vain mo pahoittaa mielensä kun makkinoita ei löydykkään. Eri asia on sitten jos puu kelpaa esim huonekaluvalmistukseen, voi olla että pikkueräkin tekee kauppansa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Pikkutukki: ”Miten tärkeä sitä booria olisi olla lannan mukana ?”
Erityisesti jos on maassa typpeä paljon ja yleensä typpilannoituksen yhteydessö pitää olla booria.
Mieleen on jäänyt maamieskoulun ajoilta v62, kun vielä ei hivenaineista lannotteissa puhuttu yhtään mitään, johtajan Kaarlo Peren lausunto. Hän oli nimittäin sitä mieltä että Suomen maaperästä yleisesti puuttuu boori. Hän ennusti sen lisäämisen tavalla tai toisella tulevan vielä hyvinkin yleiseksi. Silloin jo sokeritehtaat lähettivät sopimusasiakkailleen booripussin siementen kylkiäisenä. Peltokasveista Pere sanoi erityisesti ohran ja apilan tarvitsevan booria.
Pere kun oli peltomies, niin hän ei puhunut metsien boorista, mutta hän sanoi boorin yleisesti puuttuvan Suomen maaperästä.
Terveisin: Korpituvan taneli
Ollikolli: ”Uskon , että itsenäisiä toimijoita ovat lannoituksen tuotteistaneet urakoitsijat. Niillä valmis paketti joita Mhy ja metsäfirmat myyvät provikkapalkalla.”
Kukin uskostaan autuaaksi tulkoon!
Täällä ei ainakaan ollut mitään ”itsenäistä urakoitsijaa” jolta MHY olisi jotakin ostanut ja pannut provikat päälle. Metsänhoitoyhdistys teki sopimukset mo:n kanssa, tilasi lannoitteet ja antoi toimittajalle kartat mihin toimittaa. Mhy teki kartat lannoituskohteista, antoi ne helikopterifirmalle joka lannoitti. MHY:n työntekijä kävi peräkärryn kanssa keräämässä tyhjät säkit pois.
Ollikolli! Missä tässä oli se välikäsi ja provisio?
Tietenkin kun näitä on nyt sitten ainakin kolme toimijaa, joka paikkakunnalla, eli MHY ja ja vähintäänkin kaksi metsäyhtiötä, niin kannattaa heitä kilpailuttaa keskenään.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Minä kyllä ymmärrän tämän niin että kolme suurta ja MHY:t ovat tässä nimenomaan toimijoita.
Jos joku metsäpalvelufirma alkaa tekemään lannoituksia, niin se toimii samoin. Se ostaa lannoitteet jakaa ne metsään ja tekee kartat. Sitten se ottaa helikopterifirman levittämään.
Kysynpähän uudelleen missä paikassa tässä esiintyy välikäsiä?
On hiukan eri asia tuo taimikauppa siinähän kolme suurta ja MHY toimivat jälleenmyyjinä. Täällä lännessä paikallinen taimitarha ei edes myy suoraan metsänomistajalle. Tai kai se myisi jos olisi todella suuret erät.
Terveisin: Korpituvan Taneli
MHY ja nämä kolme suurta ovat juuri niitä palveluntuottajia, joita etsit.
Esim MHY tilaa lannat jakaa ne maastoon ja palkkaa helikopteriyhtiön lannoittamaan. Näin menettelevät nämä kolme suurtakin. Missä sinä näet tässä ne välikädet, joita aikanaan Konsta Pylkkänenkin ihmetteli.
Vai etsitkö Sinä helikopteryhtiötä joka itse jakaa lannat metsään, vai mitä ihmettä etsit?
Voithan Sinä tietysti ostaa lannat ja vuokrata helikopterin, jos luulet sen tulevan halvemmaksi?
Terveisin: Korpituvan Taneli
A.Jalkanen: ”Periaatteessa voisi ajatella, että kun tainta syödään ensimmäisen kerran, se alkaa panostaa enemmän haitta-aineisiin.”
Se on ihan päinvastoin. Kerran syötyä syödään toistekkin. Voi tietenkin olla että se oli ennestäänkin maukkaampi. Kyllä täälläpäin on muillakin selkeästi sellainen kokemus että haittaaineitten tuotto heikkenee kun kasvuvoima heikkenee. Tämä saattais sopia yhteen myös sen kanssa, että typpipitoisen rehevän maan taimet ovat vähemmän mieluisiä.
Täällä on esiintynyt myös väitteitä, että istutustaimet olisivat hirville makoisampia kuin luonnontaimet. Minusta se ei pidä paikkaansa, kyse on siitä että istutustaimia on harvemmassa, joten tuho on totaalimpaa.
Vaikka me jalostaisimme taimia minkälaisiksi tahansa se ei ratkaise ongelmaa. Havaintojen perusteella on todettu että kuusen taimetkin syödään jos hirvitiheys on tarpeeksi suuri. Kyse on siis syövien leukaparien määrästä, loppujen lopuksi.
Loppujen lopuksi meidän pitäisi siis jalostaa maahan sellainen riistahallinto, ettei se pihistele kaatolupia ja sellaiset metsästäjät, jotka haluavat ampua kaikki luvat. Ammuttu hirvi kun ei empiiristen havaintojen perusteella syö minkäänlaisia taimia.
Terveisin: Korpituvan Taneli
