Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Miisu:
”Kuuselle ei sovi raivatessa jättää pitkää kantoa. Kuusi kasvattaa sinnikkäästi uusia oksia/latvoja, jos pienikin silmu jäänyt katkaisukohdan alapuolelle. Mitä lyhyempään kantoon sahaa, sitä varmempi tulos.”Kyllä näkee että Miisu on kiinnostunut työnsä tuloksista myös pitemmällä aikavälillä.
Teetin 70…80 luvulla raivauksia risusavotta porukalla, se oli kai lähinnä sen aikaista työttömyyden torjuntaa. He hoitivat homman vielä silloin moottorisahoilla. Melkoisesti oli kuusia noussut sivuoksasta, vielä kasvuun. Tutkin moniaita tapauksia ja totesin ettei kantoa voinut sanoa pitkäksi, mutta oli siitä huolimatta ”vesonut”. Ihan uskomattoman sitkeä kuusi on tuossa asiassa.Oleko Miisu (tai joku muu) muuten huomannut tuossa Kuusen ”vesomisessa”, miten siihen vaikuttaa raivauksen vuodenaika.
Kiitoksia kemikaali informaatiosta!
Terveisin: Korpituvan Taneli
Pähkäilijä siteeraa vanhaa metsäpomoa: ”pois kuuset kuivilta kankailta….. ”
Tuohan se tosiaan oli hokema. Kunhan olisikin tyydytty niihin kuiviin ja kuivahkoihin kankaisiin niin hyvä olisi tullut.
Niin paljon kun tuota männyn istutus intoa on ivattu, niin oli siinä toki paljon hyvääkin.Paljon silloin saatiin aikaan laadukkaita männiköitäkin, sillä kuusi oli tosiaankin vallannut paljon sille soveltumattomia kasvupaikkoja.
Täällä läntisessä Suomessa kun viljamammat maat oli jo ajat sitten raivattu pelloksi ja harsinta oli päästänyt kuusen pesiytymään ihan hiekkakankaille asti, oli iso parannus asiaan kun kuusi oli hetken täysin kirottu puu. Kaikessa pitäisi kuitenkin olla se järki ja kohtuuskin mukana.Terveisin: Korpituvan Taneli
Kuusen kuitu on aina ollut ja on edelleenkin kalliinpaa kuin mäntykuitu. Toisaalta tukin hinnoissa on ollut suuriakin selittämättömiä eroja. Kuusen tukki oli joskus saman hintaista kuin männyn tukki. Sitten tuli vuosikymmeniä kestänyt kuusitukin matalasuhdanne, kunnes se taas ponkaisi männyn rinnalle. En ole kuullut mitään järjellistä selitystä noille vaihteluille.
Tärkein asia onkin ettei nykyisen menekin ja hinnan anneta vaikuttaa uudistamisen yhteydessä. Samalla pitää unohtaa kaikki arvailut kysynnän ja hinnan tulevista muutoksista, koska ne ovat vain arvailuja, parhaassakin tapauksessa valistuneita arvailuja.
Tärkein on maapohja. Sitten kun se ei ratkaise asiaa selkeästi, niin silti ei saa katsoa sitä hintalistaa, koska se valehtelee taatusti.
Itselläni on tilanne ettei kuusta oikein voi ajatella, kuin entisille pelloille ja joissakin notkelmissa luontaisena sekapuuna. Onpa yksi entinen peltolohkokin paremminkin männyn maita, mutta kun se on niin yksinkertainen uudistaa kuuselle, huonolaatuisen männikön alta, niin menkööt kuuselle.Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuo vesakkomyrkyn levitys raivaussahan kanssa oli muotia joskus, mutta lienee jo loppunut.
Olen nähnyt yhteenvedon tutkimuksesta, joka oli tehty tästä levitystavasta. Se oli kai aikanaan metsälehdessä. Oli oikein kuviakin kannoista yms. Lopputulemana oli että ei leviä kunnolla. Vaarantaa vain raivaajan terveyden.
Naapurini on tehnyt vesakontorjunnan niin että raivaa palan ja sutii sitten pensselillä aineet kantoihin.Erillinen levitys aina tunnin välein on varmaan työläs konsti, mutta takaa hyvän lopputuloksen.
Raivaus joulunaikoihin on tietysti paras keino, mutta onko silloin vapaata aikaa?
Lehtipuuvesakkojahan toki vielä voi raivata kesälläkin vaaratta, joten ne havua sisältävät hommat sitten talvella.Kertauksen vuoksi, mainitkaapa vielä ne suojaaineet, joita tässä hommassa olette käyttäneet.
Entäs sitten nämä vesakon torjuntaaineet? Jos on lehtipuuvesakkoa ja siellä poistettavaa kuustakin, niin meneekö yhdellä aineella vesakontorjunta ja lahontorjunta.Terveisin: Korpituvan Taneli
Ei ihan pelkästään sellusta ollut kyse. Se männyn istutusboomi alkoi jo ennen, kuin mänty edes alkoi kelvata sellunkeittoon. Yksi syy titysti oli se että kuusitukin hinta sukelsi pohjamutiin. Se on juuri sellainen asia joka ei saa vaikuttaa, siis uudistushetken hinta ja menekkitiedot.
Jaa’a kumpa siitä olisi edes opittu muutakin, kuin ettei mäntyä liian rehevälle pohjalle.
Terveisin: Korpituvan Taneli
50….70-luvuilla ontiin juuri tätä mieltä männystä ja istutettiin sitä mihin vain. Olisi saattanut tulla kohtuu tuloksiakin, mutta kun liian viljavan paikan lisäksi oli muutama muukin virheeksi luettava tekijä.
1. Paljasjuuritaimen istutusvirheen aiheuttama lenkous haittasi paljon enemmän nopeakasvuisilla paikoilla.
2. ravinne tasapaino olisi pitänyt tarkistaa erityisesti boori, mutta mänty olisi tykännyt typpirikkailla mailla ilmeisesti myös fosforista kalista.
3. Perinnöllinen laatukin oli mitä sattuu, väärältä vyöhykkeeltä yms.
4. Taimikot pantiin liian varhain, liian harvoiksi.Nyt vain tuntuu ettei asiasta ole mitään opittu kun kuusta tungetaan joka paikkaan.
Sitten kun aikansa taas tehdään noita männyn tuottavuus tutkimuksia, niin tehdään männyllä sama 50-luvun virhe uudestaan.
Pitäisi ymmärtää että mäännynmaa on männyn maata ja kuusenmaa on kuusen maata, ei niitä saa sekoittaa. Mitkään hetkelliset menekkikysymykset tai muotivirtaukset eivät saisi tätä asiaa sotkea.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tamperelainen:
”METSÄ-Tehon lahontorjuntaohjeissa mainittiin seuraava
”Seuraavia kohteita ei tarvitse käsitellä:
– Lehtipuiden kantoja
– Taimikoiden harvennuksissa syntyviä kantoja (läpimitta alle 10 cm)….” ”Kulkeekohan ne itiöt mitta taskussa ja katselevat jo ehkä ilmasta että tuo kanto on liian pieni, pyh ei viitti mennä?
Ymmärrän vielä jotenkin sen että esin 3…4 cm kannon alla niin pieni juuristo ettei se ulotu saastuttamaan kovin kauas ja ehkä niin pieni kanto kuivuukin jo nopeasti, eikä siten saastu. Onhan sellaisessa pituuttakin yleensä 2…3 kertaa halkaisija.
10 senttinen kanto rajana ei ole kyllä uskottava, lienee huitaistu korvakuulolla. mikä tekee siitä niin erilaisen tukin kantoon nähden?Terveisin: Korpituvan Taneli
Joku kyseli teleskooppivarresta ja toinen halvoista lumikengistä.
Molemmat ovat taas ainakin tämän kevään selvässä levossa, mutta vähän tietoja kysejöille.Minullä Bahcon kolmijaksoinen teleskooppivarsi, sillä ulettuu hangen päältä yli kuuden metrin. Kätevä kevyt ja kallis.
Savenmaa ainakin myy halpoja lumikenkiä. niissä ohut alumiiniputki on taivutettu kehäksi ja muutama nailonremmi ristikkäin. Kevyet, halvat ja pikku hangella hyvin kantavat. niitä on ollut kahta eri kokoakin, mutta valmistajan pokstaavia niissä ei ole.Terveisin: Korpituvan Taneli
En osaa arvioida onko poroja liikaa, mutta täällä esillä on ollut vain yhdensuuntaisia kommenntteja eli liikaa on. Mites on ”Mosku” mikä on sinun kommenttisi.
Kun ja jos poroja on liikaa, se ei ole haitta vain luonnolle. Sehän haittaa myös poroelinkeinoa itseään.
Jos ruokitaan lisärehulla tulee kustannuksia. Nälkiintyneet eläimet ovat laihempia, kai se porokin painon mukaan myydään.
Nälkiintyneet eläimet lisääntyvät huonosti.
Vaikuttanee petovahinkojen määräänkin, elinvoimaiset eläimet eivät ole niin helppoa saalista.Eikö paliskunnilla tai niiden yhteenliittymillä ole mitään itsesäätelymekanismia tähän asiaan? Jos sitä sitten ulkopuolelta pitää ohjata, niin ei sekään hyvä ole.
Terveisin: Korpituvan Taneli
