Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Kuitupuun kasvattaja:
”Tällä hetkellä sellukuitu on vielä suomalaisen sulfaattitehtaan arvokkain tuote, mutta ajat muuttuvat. Tislauksen ja pienen jatkojalostuksen jälkeen pihka-aineilla on jo nyt moninkertainen tonnihinta sellutonnin arvoon verrattuna.”Kyllähän ne tonnihinnat on melkoisia, mutta määrät pieniä.
Raakamäntyöljyä tulee n. 40…55kg per sellutonni ja tärpättiä kymmenes siitä. Sellutonniin menee puuta n. 5 kiintokuutiometriä. Eli vielä kauan tarvitaan myös sellua siinä ”sivutuotteena”.Terveisin: Korpituvan Taneli
Puun takaa:
”Metkossa oli vanhojen koneiden osastolla näytillä polttomoottorikäyttöinen, runkoa pitkin kiipeävä pystykarsintakone.”Tosiaankin nykytekniikalla saisi aikaiseksi paremman ja keveämmän. Hinnan lisäksi sellaisella on toinenkin haitta. Sen on kiivettävä puuta pitkin, siis kuorivaurion vaara on melkoinen. Edelleen oksankatkaisussa kourivaurion vaara lisääntyy, kun mukana ei ole ihmisen ohjausta.
Siitä voisikin sitten tulla koneellinen tervasten tekijä (Kuitupuun kasvattaja). Siihen koneistaminen sopisi hyvin.
Mäntyöljyn ja tärpätin saanto nousisi vallan hirmuisesti, mutta jos niitä halutaan nostaa, niin siksi ei tarvitse tehdä tervaita nykyisin.
Kemijärven tehtaalla on kokeiltu kantojen keittoa jo 60 luvulla ja tulokset mäntyöljyn ja tärpätin osalta olivat huimia. Sellua tuli sitten mitä ja minkälaista sattui.
Tässähän olisi näille nostokannoille uusi käyttö, eikä tarvitsisi vuosien kuivatuksia.Terveisin: Korpituvan Taneli
Metsuri motokuski:
”Toivottavasti pannoitus jatkuu ja rahoitusta siihen löytyy. ”Löytyyhän sitä kun vähennetään kroonikkojen vaippoja ja poistetaan muutama keskoskaappi käytöstä.
Eikö porukka tosiaankaan tajua, että rahoitusta susiin tuntuu kyllä löytyvän, vaikka muualta supistetaan.
Samoin jos syrjäkylälle halutaan saada poliisi vielä tänään, eikä ensi viikolla, niin pitää sanoa että on ilmeisesti ammuttu susi. Sillä ei vielä saa poliisia liikkeelle, että susi söi mummon.Terveisin: Kårpituvan Taneli
Onko se nyt todella näin vaikeaa ymmärtää, että ihan reaaliaikanen paikannus vaati niin paljon energiaa, ettei se ole mahdollista ainakaan nykytekniikalla, muuta kuin viikoittaisella pariston vaihdolla.
Ei siis saada lisäpannoituksella muuta kuin lisää kuluja veronmaksajien kukkarolle.
Nykyiset paikannuslähettimet lähettävät dataa burskeina. Siitä saattaa selvitä paikkatiedot tarkastikkin, mutta auttamatta liian myöhään. Nykyinen seuranta on siis historian kirjoitusta, ei reaaliaikaista seurantaa.Ihmiset ovat kirjoituspöytiensä takana vieraantuneet jo niin paljon luonnosta, etteivät näköjään ymmärrä edes sitä, että pannoitus opettaa suden ihmisen hajuun. Kun susi pannoitetaan, on päivänselvää että se ennen ja jälkeen, haistaa ihmisen hajun. Sitten se toteaa, etteihän tuo nyt niin paha elukka olekkaan ja ihmispelko ainakin reilusti vähenee.
Haaskanpito nyt tietysti on täysin suden koulutusta pihasudeksi, mutta eihän sitäkään tunnu tajuavan enää kukaan.Terveisin: Korpituvan Taneli
Mistään susivihasta ei ole kysymys. Ihmiset ovat vain heränneet kysymään, kumpi on arvokkaampi tässä yhteiskunnassa ihminen vai susi?
Kysymys on hyvinkin aiheellinen jos katsoo suden ja ihmisen taposta tulevia rangaistuksia ja korvauksia.
Yhteiskunta on valjastanut verovaroin kallispalkkaista väkeä todistelemaan ettei susia ole ja sitten kun joku ampuu muutaman malliksi alueelta, jossa niitä ei ole, niin rajavartiostoa myöten ollaan liikkeellä pidättämässä ”Rikollisia”
Näiden ihmisten ainoa ”rikos” on osoittaa, että veronmaksajien varoilla valehdellaan kansalle.Terveisin: Korpituvan Taneli
A.Jalkanen:
”Puun tarjontaa ja kustannuksia voisi hallita esimerkiksi nuorentamalla metsänomistusta ja rationalisoimalla kuviokokoa sekä niputtamalla leimikkoja kylittäin suuremmiksi kokonaisuuksiksi.”Mikähän siinä omistajakunnan nuorentamisessa sitten alentaa kustannuksia? Puun myynti jossain tapauksissa paranee nuorentamalla, mutta hyvin monissa tapauksissa lukittuu lopullisesti.
Perikuntien saaminen toimiviksi metsäasioissa on se ongelma johon pitäisi puuttua. Ikääntyminen, jos se haittaa. on vain aina tilapäistä.Myydä harvemmin, mutta enemmän olisi todella tehokas tilakohtainen tapa.
Kylittäinen yhteistoiminta saattaisi tyssätä jopa kartelliväitteisiin.Aikanaan metsätaloussuunnittelu saatiin varsin epäsuosituksi metsänomistajien keskuudessa, kun edehdyttiin puhumaan aluesuunnittelusta ja siitä miten näitä alueita sitten hoidetaankin yhdessä. Silloin kolhoosinpelko oli tosiaankin vielä reaalinen pelko. Tällä aluesuunnittelulla sitten lietsottiin sitä tehokkaasti.
Nyt ainakin pitäisi jo ymmärtää, että omistaja on se joka päättää, muut ovat konsultteja.Terveisin: Korpituvan Taneli
Kyllähän KEMERAa edelleen tarvitaan.
Tärkeimmät kohteet ovat tiehankkeet, ilman niitä suuri osa metsistä unohtuu ”suojeluun”.Kyllä energiapuu myös tukensa tarvitsee, se miten se oikein kohdennetaan onkin sitten eri juttu.
Erityisen tärkeää olisi ettei KEMERA palkitsisi hoitamattomuudesta, niinkuin osin tällä hetkellä.Terveisin: Korpituvan Taneli
Jees H-valta tuntuu menettäneen otteensa, ei vain maaseudun elämään, vaan myös lapsiperheiden arkeen.
Voin kertoa sinulle että koulupäiviä on vuodessa lähes 200 ja päiväkotipäiviä hiukan enemmän. Et varmaan tiedä sitäkään että ne tenavat menevät ja tulevat saman päivän aikana, mitä ihmeellisimpiin kellonaikoihin. Tietysti myös, useampilapsisessa perheessä, jokainen just eri aikaan.
Olisi suuri säästö kunnillekkin, jos todella voitaisiin kävelyttää tenavat tienvarteen ja sieltä kotiin. Nykytilanteessa pitää jokainen hakea kotoa ja tuoda kotiin.
Yritä nyt tosissaan paneutua aiheeseen, äläkä huiski vain että susia haavikkoon lisää.
Tervein: Korpituvan Taneli
