Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Kyllä Jees H-valta on oikeassa, kyllähän nyt on puunmyynnin aika jos kerran on sellainen tilanne että sopivaa myytävää on.
Nuo sahureitten valitukset puun panttaamisesta on ainaisia riesoja. Valitettavasti muutamat poliitikot eivät tajua, että ne kuuluvat pelin henkeen. Ainahan korttihuijaritkin on yrittäneet pelejä puhumalla voittaa.
Puun myyjillä on avaimet käsissään monessa muussa asiassa, joilla saataisiin kustannustasoa alaspäin korjuussa. Yksi tärkeimmistä olisi saada leimikot isommiksi, esim kuvioita yhdistelemällä. Eli myydä puuta harvemmin, mutta enemmän kerralla.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuo Kurjen peltotaimikko.
Ellei ole erikseen todettu että booria on riittävästi, niin on kyllä neulasanalyysin paikka. Sitä booria kun pitää olla aina vain enemmän, kun on typpeäkin paljon.Sinulla on siis rk mitalta 20 cm puita siellä ja suunnittelet ensiharvennusta vasta 10 vuoden päähän? Jos kerran laatu on heikko, niin eikö olisi syytä antaa heti tilaa niille parhaille.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Hämmästelin Aloittajan (Suhari) tietoja osaran aukeilta. Vielä enemmän hämmästyin kun lukuja ei suoralta kädeltä ammuttu alas.
Kesällä, kun tiimi-esimies Kouva meille paikkoja siellä esitteli, niin näimme kyllä hyväkasvuisia männikköjä, mutta 500 m³ / ha ??? Vaikka olisi sitten koko kierron kertymä, niin huhhuh.
Lisäksi auraustyömaalla ollut paikallinen lehtimies naureskeli, että teille on näytetty vain ne parhaat paikat.Harrastelija asetti sitten luvut kohdilleen. Niiden uskoisin toteutuvan siellä keskiarvonakin.
Harrastelijahan oli mukana, sillä retkeilyllä ja melko lähellä asuvana tuntee asioita muutenkin.Se 500 m³ / ha koko kiertoaikana jää haaveeksi monessa männikössä täällä etelämpänäkin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Entivanhaan oli puutarhapuolella ja käytettiin joskus pellollakin, kylvökeppi.
Se oli peltiputki, johon siemenet laitettiin. Putken alapäässä oli kaksi pyörivää lautasta, sopivalla aurauskulmalla toisiinsa nähden. Toinen lautasista pyöritti siemenen annostelijaa, jossa oli vielä jonkinlainen säätökin.
Keppiä kun työnnettiin muokatussa maassa, niin lautaset avasivat vaon, johon siemenet tippuivat. Kun lautasten aurauskulma oli sopiva, niin vako peittyi itsestään. Sama periaate, kuin kiekkovantaisessa kylvökoneessa.
Tällä kylvettiin kasvimaalla, mutta erityisesti turnipsipeltoja yms.
Laitetta ei käytetty metsässä.Puiden siemenien kylvöön oli joskus vähän pienempi ontto putki, jonka alapäässä oli vipumekanismilla käytettävä annostelija.
Yhtä hyvään tulokseen päästään koskenkorvapullolla (miel tyhjä liemiruuista), jonka korkkiin tehdään sopivat reiät.Terveisin: Korpituvan Taneli
En alkuunkaan usko, että VMI mittausmenetelmissä olisi tuollainen käppi. Jos se olisi noin helposti todettavissa, niin se olisi kyllä eliminoitu tavalla tai toisella.
Siinä mielessähän VMI on epätarkka että esim. yhden kunnan alue on liian pieni tarkasteltavaksi, mutta suuremmilla kokonaisuuksilla virheet nollaavat toisensa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
A.Jalkanen:
”Eikä se metsätieto nyt NIIN salattua ole tälläkään hetkellä, googlen satelliittikuvista ja Maanmittauslaitos karttapalvelun ilmakuvista saa tiedot metsistä ja tilojen rekisterinumerot kaupan päälle.”Mikään ei estä myöskään puufirmoja tai muita uteliaita tarkistamasta ja täydentämästä maastokäynnillä, noita Jalkanen mainitsemia tietoja.
Oma suhtautumiseni niihin tietoihin ja niiden julkisuuteen on vähän kaksijakoinen.
Miksi ne pitäisi olla julkisia, eihän sahankaan puutavaravarastojen tiedot ole dimensioittain julkisia?
Toisaalta en kyllä näe tietojen julkisuudesta koituvan mitään erikoista haittaakaan metsänomistajalle. Joku tietysti nyt veistelee, että puuntuottajalle on haittaa, mutta millä tavalla, kysyn minä?Terveisin: Korpituvan Taneli
