Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Löytyyhän niitä keinoja, tuo Peten niksi että harvennetaan kuusikko vain kerran. Luulisihan tuon jo puolittavan riskin. Se kertaharvennus jos sitten vielä tehdään talvella.
Tuosta kantokäsittelystä vielä.
Merkillistä jos avoimet käsittelemättömät juurenniskat eivät ole riski ja Jalkanen kumminjin sanoo että runkovauriotkin ovat.
Onko kantokäsittelyä tehty oikein merkittävämmissä määrin muulla tavalla kuin moto levityksenä?
Siinä on ainakin se ongelma, että se ainehan pitää saada sinne heti, seuraavana päivänä on kai jo myöhäistä?Onko tutkimusta siitä, kuinka paljon kesän eri vaiheissa tehdyt hakkuut ja erilaiset sääsuhteet vaikuttavat tautiriskiin?
Miten sen kantojen poiston kanssa nyt sitten loppupeleissä on? Vähentääkö se juurikääpää vai lisääkö päinvastoin, väärin hoidettu kantojen poisto ja varastointi, riskiä?Terveisin: Korpituvan Taneli
A.Jalkanen:
”Tiesin kyllä jo kirjoittaessani että kesähakkuista ei ole enää mahdollista luopua. Tehtaat tarvitsevat puunsa kesälläkin. Mutta korjuuvaurioita voidaan välttää koulutuksella ja huolellisella työskentelyllä hakkuussa ja ajossa. ”Varmaankin tiedät ne talouden realiteetit, jotka kesähakkuuta puoltavat.
Maailmassa ei ole mitään niin suurta realiteettiä, että sitä ei voisi kyseenalaistaa. Pitää ottaa myös talouden realiteettina se että tällä menolla metsät pilataan.
70-luvulla kesähakkuut olivat aika vähäisiä, mutta teollisuuden käyttämät puumäärät nykyistä suuruusluokkaa. Muistaakseni sellutehtaat eivät ainakaan puupulan vuoksi seisoneet. Sahoilla taisi olla vähän pätkikkäämpää, mutta niillähän on nykyäänkin seisokkeja tämän tästä.
OK! minä tiedän että tässä on toinenkin rahakysymys kuin metsäkoneitten seisontakustannus. Ostettuun puuvarantoon sitoutunut pääoma.
Kun Metsä-Botnia aloitti Kaskisissa sillä oli 24 kuukauden varanto, mutta vähän ennen lopetusta taidettiin jo mennä alle 5 kuukauden.Kyllä nämä tosiasioita ovat, mutta niin ovat myös kesäkorjuun haitat. Siksi asioihin pitää pureutua kiinni, eikä huitaista että näin se nyt vaan on.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Siitä kantokäsittelystä. Se voidaan tehdä myös esim reppuruiskulla ja pienemmillä aloilla vaikka pitkävartisella pensselillä. Ei kulkaas kaiken aina tarvitse tapahtuä suuresta ja rumasta koneesta nappia painamalla.
Kun kantokäsittely tehdään jalan ja huolella, ei sen tehosta tarvitse kiistellä.Terveisin: Korpituvan Taneli
Talvihakkuuseen paluu on vastenmielistä firmoille ja aiheuttaa melkoisia ongelmia ratkottavaksi. Silti pitää katsoa totuutta suoraan silmiin ja tunnustaa että kesähakkuut pilaavat pitkänpäälle Suomen metsät. Helpotusta toisi kun hirvet saataisiin 50-luvun tasolle, niin voitaisiin edes käyttää kaikkia puulajeja, jotka kasvupaikalle sopivat.
Tilannetta ei auta yhtään että sanotaan: ”Koita nyt ymmärtää että tänä päivänä ja plää plää plää….”
Kun sanotaan tuo taikasana ”tänä päivänä” eikä yritetäkkään paneutua siihen, että nykykäytäntöihin voisi tehdä muutoksia, niin mikään ei taatusti muutu. Mennään vain peräseinää päin rytinällä.Kun asiaan paneuduttaisiin saattaisi löytyä sopivia, jopa halpojakin keinoja. Onko kukaan edes tutkinut sitä minkälaisissa olosuhteissa tuo kesähakkuu on tuhoisinta. Tai mihin aikaan kesästä se on pahimmillaan. Luovimalla näillä asioilla saatettaisiin saada paljon aikaan.
Yhtenä vaihtoehtona ovat sitten minunlaiseni jääräpäät, jotka eivät salli harvennusta kesäkelillä ollenkaan. Tosin minäkin tein poikkeuksen viime syksynä kun oli sellainen pohja ettei koneista jäänyt muuta jälkeä kuin murskautunut jäkälä. Näitä jäkäläkankaita ei kaikille motoille kesäksi riitä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Niin, kesähakkuuthan riehahtivat oikein isoon mittaan nimenomaan kun piti saada koneille kesälläkin töitä.
Aikanaan 60-luvun puolivälissä puun ostajat sopivat keskenään että hankintakauppa ajetaan hintapolitiikalla alas. Saadaan homma mukamas kustannustehokkaaksi kun se on ostajien käsissä.
Tällä tempulla poistettiin maataloustraktorit ja osa-aikametsurit metsistä. Samalla estettiin myös tehokkaasti maataloustraktoriin perustuva konepuolen kehitystyö. Jos hankintakauppa olisi jatkunut laajana, sen tekijöinä olisi säilynyt maaseudulla porukkaa, jonka kesätyöllisyys oli jo taattu. Tämä oli myös osa maaseudun autioittamista, tietoisesti tai tiedostamatta. Maataloudesta piti sen porukan lähteä muualle leivän hakuun, jolle ei riittänyt talveksi tuottavaa työtä.Nykyisessäkään tilanteessa ei työvoiman työllistäminen olisi ongelma, mutta kun isot firmat eivät näe oikein edes nokkansa mittaa eteenpäin.
Meillähän on nyt metsurit, joille ei riitä talveksi töitä. Metsureitakin olisi toki enemmän jos tämä ongelma korjattaisiin.
Metsäalalla pitäisi saada aikaan asennemuutos. Pitää ymmärtää ettei kerran moton koppiin kiivennyt voi olla siellä lopunikäänsä ja toisaalta, että metsurista saa aina taatusti kouluttamalla, myös koneenkuljettajan.Koneitten seisonta-ajan kuluja tuo järjestely ei silti vielä ratkaise.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Anton:
”Seuraukset näkyvät erityisesti trooppisessa päiväeläimessä: autoimmuunisairauksista pelkästään allergiat ovat tuon holtittomuuden seurauksena lisääntyneet 1000% neljässäkymmenessä vuodessa.”Olen jo useaan kertaan ampunut tuon tilastoharhan alas.
Voi olla että allergiat ovat tuona aikana lisääntyneet merkittävästi, mutta syitä lienee monia esim ruokien teollinen käsittely ja lisäaineet.
Tilastollisesti asiaa ei voida todistaa. tuo 40 vuoden aika pitää sisällään myös ajan jolloin allergia ei ollut edes sairaus. Sitten kun se tunnustettiin sairaudeksi, niin ei osattu diagnosoida eikä ollut edes halua siihen, ennen lääkäripolven vaihtumista.
Edes viimeisten 20 vuoden allergiatilastot eivät ole tästä syystä kelvollisia vertailuun.
Voimme ehkä tämän vuosituhannen tilastoja jo pitää sen verran oikeina, että niitä voitanee vertailla tulevaisuudessa, kunhan hiukan käyttää vielä virhekertoimia.Olet Anton toki sen ikäinen että tiedät että lapsikuolleisuus oli vielä 50-luvulla sitä luokkaa että siinä meni paljon myöhempien vuosikymmentenkin allergiaan mahdollisesti sairastuvia.
Ota myös tämä huomioon.Terveisin: Korpituvan Taneli
Rane:
”Varastopaikkoja on siis talvi-ja kesäajettavia sekä kelirikkokelpoisia joista jälkimmäisille tulee hiukan lisähintaa.Nämä kannattaa ottaa huomioon tarjouksia vertaillessa. ”Nyt en oikein ymmärrä Rane.
Tarjottavalla leimikolla tai sen läheisyydessä on ne varastopaikat, jotka ovat käytettävissä puun varastointiin, tarjoajasta riippumatta.Varastopaikkoihin toki kysellään lupia ja ja hiukan joskus ärhennelläänkin niiden takia, mutta harvemmin niistä korvauksia maksetaan.
Kauppakirjoissa on yleensä painettuna teksti että myyjä vastaa varastopaikan vuokrasta, johonkin päivään asti. Sille päiväykselle on sitten paikka.Terveisin: Korpituvan Taneli
Puun takaa:
”Onko susien pitkäaikainen puuttuminen Brittein saarilta aiheuttanut sillä haittoja. Susia ei ole myöskään ollut mm. Islannissa ja Ahvenanmaalla. Osaisiko joku valaista meitä tässä asiassa? ”Olihan meillä monien vuosikymmenien jakso Etelä-, Länsi ja Keski-Suomessa jolloin susia ei ollut. Mikä vahinko silloin alueella tapahtui? Taisi jakso paikoin olla lähemmäs 100 vuotta.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tiesin kyllä tuon, että sahan ohje on mittauslain vastainen, siksi se jäi luettaessa niin hyvin mieleenikin. Odottelin vain jonkun älähtämistä.
Tanelin pikkutukkierässä tuo ei ehkä niin merkittävä asia edes ole, mutta periaatteessa iso asia.
Mitkä ovat käytännön kokemukset muilla.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Puun Takaa:
”Nyt rohjetaan jo antaa ihmisillekin arvo suden rinnalla. Tälläkin palstalla on tapahtunut merkittävä käänne. Vielä muutama viikko sitten jotkut täällä kiistivät pihasusien olemasssaolon ”Kun nyt olisi vanhan palstan viestit käytettävissä, niin voitaisiin vähän vertailla kirjoituksia.
Vaari siellä jo vuosia sitten esitti ihmistensuojelujärjestön perustamista, että saataisiin säilymään, maaseudulla elävä ja työskentelevä, Suomalaisten alalaji. Jokohan nyt olisi riittävästi tahtoa, jopa politiikoillakin, ryhtyä suojelemaan tuota erittäin uhanalaista ihmisen alalajia.
Terveisin: Korpituvan Taneli
