Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Jatkoa
Minun metsäni ovat ainakin nyt tehokkaammassa hyödyntämisessä kuin jos luovuttaisin ne nyt seuraavalle polvelle. Ei niin etteikö siellä metsärahan päälle ymmärrettäisi, mutta hyödyntämisen tempo hidastuisi taatusti. Eri asia olisi se jos minä siirron yhteydessä tiukasti ohjeistaisin seuraavan kymmenen vuoden toimenpiteet. Se taas ei ole järkevää, kyllä omistusoikeuden siirron täytyy siirtää myös määräysvalta täysin.
Minunkin tapauksessani, myös vieraalle myynti on selkeä, ajateltaviissa oleva, vaihtoehto. No, yhden palan jo myinkin. Nuorelle polvelle metsä voi olla hyödyksi myös siten että siitä saa käteistä rahaa, jolla saattaa olla tärkeitäkin tarpeita.Terveisin: Korpituvan Taneli
Turha on puhua siitä että ikä olisi ainoa syy siihen että metsässä ei tapahdu mitään.
Toki minäkin tiedän tapauksia, että on eläkkeellä olevia maanviljelijöitä, joilla tekeminen ja teettäminen metsässä on hiipunut iän myötä. Mutta kun siellä on tapahtunut aiemmin, niin parikymmentä vuotta ei välttämättä ole mikään katastrofi metsälle, vaikka täyslevossa onkin.
Suurempi ongelma on se että perikunta ei sitten pääsekkään yhteisymmärrykseen siitä mitä metsälle pitäisi tehdä ja lepovuosikymmeniä tuleekin sitten lisää.On vastaavasti, jopa aktiiveja maanviljelijöitä, joilla ei riitä aikaa metsään itsellä ja periaatteessa ei teetetä mitään. Monesti metsä kiinnostaa vain, jos sieltä on lohkaistavissa pelloksi kelpaavaa aluetta.
Hakelämpökeskusten yleistyminen tiloilla on monesti ollut se sytyke, joka on saanut ajatukset kääntymään metsän antamiin muihinkin mahdollisuuksiin.Maatalouden ulkopuolella olevat, seuraavan sukupolven edustajat ovat kovin epäyhtenäinen joukko. Heissä on yhteistä vain se että metsätietoisuus on vähäistä.
Siinä joukossa on kaksi ryhmää, jotka tulppaavat metsän hyödyntämisen. Ensiksi tietysti viherpiiperöt, jotka kieltävät kaiken metsällisen toiminnan, jos heillä on vain viidenkin prosentin omistusosuus metsään. Toiseksi ovat ne, jotka vaalivat niin tiukasti perinteitä, ettei metsään saa koskea, se on köyhyyden merkki. Heille ei mene jakeluun, että metsä ei ole mikään kallionnyppylä, jota louhinnan jälkeen ei enää ole. Eivät tajua että hakkuut lisäävät hakkuumahdollisuuksia.
On myös tietysti niitä nuoren polven edustajia, jotka hoksaavat, että metsän avulla voi rahoittaa asuntoa yms. Osa jopa herää harrastamaankin metsäasioita, joko itse tekemällä tai ainakin perehtymällä asioihin.Jatkuu
Terveisin: Korpituvan Taneli
Nyt pitäisi olla vähän yksityiskohtaisempaa tietoa tuosta jutusta.
Yleensähän oikeuteen asti menee tuollainen metsäasia, vain jos neuvottelut menevät hakaukseen.
Kyseessä yleensä hyvin selkeä laiminlyönti. Tietysti jos jättää metsänkäyttöilmoituksen tekemättä ja huomautukselle vain kohautellaan olkapäitä, on konflikti valmis. Valmiin konfliktin päälle sitten voi rakentua mitä vain.Selostuksesi tapauksesta on vähintäänkin hatara, tarkenna!
Terveisin: Korpituvan Taneli
Timppa:
”Minäkin olen hakkuuttanut 70-luvun metsiä. Olen monesti todennut, että tukkien viat, yleensä lenkous, johtuvat paljasjuuritaimien istutusvirheistä. Mitä mieltä Taneli olet? ”Siitäkin, mutta myös hirvensyönnistä.
Ne mitä itse istuttelin, niin ei juuri tuota ongelmaa ollut, mutta kyllähän minä niitä en kovin paljon päivässä istumaan saanut.
Meidän kylällä oli pari urakkamiestä, istuttivat minullekkin. Enpä juuri poikia moittiakkaan voi.
Tästä huolimatta pottitaimi on suurin uudistus mitä metsänviljelyssä on ollut koskaan.
Olen hiukan istuttanut pottitaimia täydennyksenä muokkaamattomaan kuokallakin ja silläkin istuttaen ne tosiaankin saa suoraan.Istutuksessa, kun sitä itselle tekee, ei ole merkitystä päivän tai viikon lukumäärällä. Vain sillä on merkitystä, kuinka paljon suoria ja muuten elinvoimaisia taimia on maassa kolmen vuoden kuluttua.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Timppa:
”Eivät taida ainakaan suomalaisten mäntytukkien laatuviat johtua hirvistä. Jos tukkipuun ikä on vaikka 80 vuotta, niin viimeistään 60 vuotta sitten olisi hirven pitänyt turmella se. Paljonko oli hirvuä vuonna 1953??? ”Sahatavaraa tehdään tukista ja pikkutukista.
Jo 70-luvun istutuksilta saa tänäpäivänä tyvestä tukin, jos hirvi ei ole pilannut laatua. 80-luvun istutuksilta saa jo kovasti pikkutukkeja jos hirvi ei ole ollut laaduttamassa.
Täälläpäin hirvikannan räjähdysmäinen kasvu alkoi jo 60-luvun puolella.
Siis vain järeimmät tukkimetsät ovat olleet taimena, silloin kun hirviä oli vähän.
Terveisin: Korpituvan Taneli
6 m3:
”Muistini on kovin rajallinen tuon asian suhteen, hirvituhoja on aina ollut ja tulee olemaankin.”Kyllä muistisi ja historiatuntemuksesi on kovinkin rajallista.
Onhan se täällä jo moneen kertaan todistettu, että hirvimäärä pullahti suureksi 1965…1980 välisenä aikana. Kun lupamäärät eivät seuranneet kannan kasvua.
Tätä ennen on ollut ainakin 100 vuotta hyvin pieni hirvikanta.Tulevaisuus on ihan päätettävissä oleva asia se ei ole mikään luonnonlaki. Hirvituhot saadaan pieneksi kunhan lupia ei pihistellä. ellei se auta auttaa taatusti lupakäytännöstä luopuminen.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Timppa:
”Syynähän saattaisi olla esimerkiksi se, että metsäpalossa häviää typpi taivaalle, jolloin mänty kasvaa huonommin ja maistuu hirvelle paremmin. Aivan kuten aluskasvusmännyntaimet verrattuna viereisen aukon vastaaviin. Sellaisen havainnon oli tehnyt joku muukin minun lisäksi näille palstoiile kirjoittanut. ”Ilmeisesti karvasaineitten tuotto vaatii typpeä ja yleensä voimakkaan kasvun
Vaurioitunut ja kituinen mänty on hirven suosiossa, ei mehevä ja hyväkasvuinen. Esim hirven kesäsyönnissä, sille maistuvat pääasiassa niiden puiden neulaset, josta on jo aiemminkin syöty.
Sopivassa, talvehtimisalueen, taimikossa, eroa ei ole, vaan emo vetää nurin kaikenlaisia taimia vasalleen.Koivun kesä- ja talvisyönnissä taas tuntuisi mehevyys ja hyväkasvuisuus olevan hirven mieleen. Ja raudus ennen hiestä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tolopainen:
”Mihinkä te myisitte sen 100milj m3, jonka metsät tuottaisivat puuta enempi vuodessa ilman hirviä, kun nykyinenkään kasvu ei mene kaupaksi ja nuorenmetsän hakkuut ovat tappiollisia iliman Kemeraa.”Kysymys ei ole puun määrästä niinkään vaan laadusta. Ellei olisi hirviä
– Mäntytukin laatu olisi oleellisesti parempi
– Mäntytukin määrä olisi suurempi kuidun kustannuksella.
– Koivutukin kasvatus olisi mahdollista paljon laajemmin, kuidun kustannuksella
– Haavan kasvatus olisi mahdollista entistä paremmin.
– Kuusen juurikäävän torjuntaan voisi käyttää luonnonmenetelmää = lehtipuu.
– Puuta tulisi myyntiin enemmän ja kun se olisi paremman laatuista, niin sitä mahtuisi myös markkinoille enemmän.Puumarkkinat ovat Siomen osalta tukkoiset juuri siksi että laatu on huonoa. Markkinat vetävät hyvänlaatuista tavaraa, miltei rajattomasti, mutta kun laatu on tarpeeksi huonoa, niin ei mene yhtään.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Suorittava porras:
”Hirvikolareiden määrä on kutistunut alle puoleen 10 vuoden takaisista lukemista.”Missä on ja missä ei. Esim minun kotikunnassani hirvikolareita sattui v2012 aikana aivan ennätyksellinen määrä. Ei ole muutenkaan tällä alueella kutistumisen merkkejä.
Onkohan tuo tilastotieto muutenkaan luotettava? tässähän on tapahtunut erilaisia tilastoihin vaikuttavia asioita, esim korvauskäytännöissä.
Koko maan tilastoissa pitää ottaa huomioon myös se että tämän viimeisen 10 vuoden aikana on yhteiskunnan varoin rakennettu tuhansia kilometrejä hirviaitaa teiden varsille. Siellä missä sitä on ovat kolarit estyneet, mutta millä hinnalla.
Taitaa käydä niin että nämä hirviaidat kun otetaan huomioon, niin tilanne on sinällään pahentunut.
Pitää laskea vanhat ja uudet kolariluvut aitaamatonta tiekilometriä kohti.Vale. emävale ja tilasto.
Terveisin: Korpituvan taneli
