Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
6 m3:
”Yhteenveto tämän hetken tilanteesta:
15 ”lukijaa” + 4 seuralaista = 18″Ojalan laskuopin mukaan tuosta tulee 19.
Mottinen on niin nuori ilmeisesti, että on lukenut koulussa joukko-oppia. Siinä saattaa tuokin olla mahdollista, siten että joku (mottinen ehkä?) on niin tiiviisti kiinni seuralaisessaan, että heidät pitää laskea yhdeksi.Terveisin: Korpituvan Taneli
Senverran korjausta tuon aikaisemman viestini sanamuotoon:
Hirvikannan koko on ainoa asia, joka vaikuttaa hirvien kokonaissyöntimäärään.
Se miten paljon siitä on ”tuhoa” riippuu vielä jyrkemmin kannan koosta, koska hirvi tosiaankin, myös talvella, syö mielellään lehtipuuta. Siis pajua, pihlajaa, haapaa ja koivua. Leppä ei kelpaa.
Jos siis kanta on tarpeeksi pieni niin toisarvoiset pusikot riittävät pidemmälle. Pienemmät taimikkovahingotkin saattavat mennä vielä niin, että vikapuut poistuvat ensiharvennuksessa.Lehtipuun viljelyn, ilman aitausta, mahdollistaa vain kunnollinen kannan romautus ja sen pitäminen pienenä.
Tässä yhteydessä on sitten turha puhua aukkojen hirviä lisäävästä vaikutuksesta. Halukkaita ampujia kyllä on, kunhan heille annetaan lupa.
Lupakäytännön poisto ei tarkoita automaattisesti seuruemetsästyksen loppumista, se vain poistaa vuokralaisten määräysvallan. Silloin jos sitten yritetään jättää hirviä metsään, kun pakastin on täynnä, niin löytyy kyllä pakastin, jossa on tilaa.Terveisin: Korpituvan Taneli
Täällä tuntuu olevan joillakin sellainen käsitys että metsän, siis lähinnä taimikon, hoito estää hirvivahingot.
Tiettävästi hirvi ahtaa itseensä saman määrän rehua ihan riipumatta siitä minkälaisessa taimikossa se elelee. Tietysti tuhoa voi hiukan siirtää, mutta se edellyttää kyllä, että vieressä on huonosti hoidettu taimikko.
Kun hirvi tulee talvehtimisalueelleen, niin ei se katso, että kappas on hyvin hoidettua taimikkoa, menenpäs naapuripitäjään.
Se ei todellakaan poistu sieltä talvehtimisalueeltaan vaan syö sitä mitä on. Siinä menee sitten hoidetutkin taimikot.Vain hirvikannan määrä vaikuttaa niiden tekemään kokonaistuhoon. On kai selvä asia että yksi hirvi syö vähemmän kuin kolme hirveä. Ei tuon nyt pitäisi mitään rakettitiedettä oleman?
Niitä tienvarsipusikkojakin sitten riittää paremmin kun kanta on ensin pudotettu esim kolmasosaan.Terveisin: Korpituvan Taneli
Vanhan palstan aikana täällä oli vielä voimakas Wincapita puolue, mutta nyt kun ollaan jokainen selkeästi kiinteällä nimimerkillä, niin tuskin Kailajärvi puolustajia saa. Siihen saattaa vaikuttaa myös se että tuomio tuntuu jo hyvinkin lopulliselta.
Sinänsä nero, joka pystyy tuollaisen jymäytysvyyhdin edes kehittämään. No, ei toki ole ensimmäinen älyllisesti lahjakas, joka on joutunut tiilenpäitä lukemaan, liiallisten neronleimaustensa takia.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Harrastelija:
”Hirvipolitiikka ei ole välttämättä ollenkaan metsästäjistä kiinni.
Voimakas lupien määrän ailahtelu on paljon riistanhoitopiirien kannan arvioinnin epäonnistumista johtuvaa.”Jos pyssyt pannaan naulaan jo marraskuulla, vaikka hirviä vielä on ja yhteislupaalueella jää käyttämättä kymmeniä lupia, niin kenen päätöksistä siinä on kysymys???? Alueella oli 2012 poikkeuksellisen paljon hirvikolareita, tosin tuhoiltaan pienehköjä. Sitten kuitenkin yksi porukkaa saa kaikki lupansa hyvin käytettyä.
Miten on Harrastelija, kuka teki tässä tapauksessa päätökset ampumatta jättämisestä???
Olikohan riistahallinto, mitä luulet? Vai olisiko joku lainsäädäntö ollut esteenä? Ehkä Sauli ensimmäinen armahti hirvet?
Selitä minulle, mikä metsästäjistä riippumaton syy oli tässä kyseessä?Korjaus tähän tilanteeseen tulee, tasaisesti koko maassa, vasta kun nykyisestä lupakäytännöstä luovutaan ja annetaan halullisten ampua, kunhan turvallisuudesta huolehditaan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
A.Jalkanen:
”Tuosta naakimametsästyksestä vain jääp helposti kiinni paitsi jos käyttäis jousta. Sillä saa kai ainakin pienemmät hirvieläimet kellistettyä. ”Toistan ettei naakiminen sinänsä ole kiellettyä. Ei nykyinen lupakäytäntö edellytä seuruemetsästystä.
Se on porukan keskenään mahdollista sopia voiko joku tai jotkut seurueesta sitä harrastaa.Eri asia on sitten että jos nykyiset metsästäjät lähtisivät koko porukalla naakimaan, niin siinä voisi tulla turvallisuusriskejä. Pitäisi sopia alueista ja esim vuoropäivistä hyvin tarkkaan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
A.Jalkanen:
”Hirvenmetsästyksen maallikkona (isävainaa oli kyllä ihan pro) kyselen, eikös hirveä ole perinteisesti metsästetty myös naakimalla eli väijymällä, ennen nykyistä lupakäytäntöjen aikaa.”Jäänyt hyvä kysymys vallan vastaamatta.
En ole minäkään metsästäjä, mutta ikäni noita juttuja kuunnelleena tiedän tuosta jotain yleisesti.Tätä tapaa ei ole hävittänyt nykyinen lupakäytäntö, vaan se että naakiminen on aika vaivalloista ja vaatii todella hirvien elintapojen ja maaston tuntemusta.
Kyllähän seura voisi antaa, jollekkin porukasta luvan kaataa hirvi tällä vanhalla menetelmällä, mutta taitaa olla jo asenteetkin niin muuttuneet ettei kaikissa seuroissa edes saisi lupaa. Pohjoisessa kai hiukan perinnettä on vielä ylläpidetty. Korjatkaa jos olen väärässä.Tällä tavoinhan ne mökin äijät vielä 50-luvulla niitä salakaatojaankin tekivät. Tai liian ruma sana tuo salakaato, silloisiin oloihin verraten. Oli kyseessä pesueen saaminen hengissä kevääseen.
Ne olivat sellaisia miehiä ne, ettei siinä kovin paljon turhaan liikuttu, kun tiedettiin mitä tehtiin ja kun mökki oli monesti siellä hirvialueen keskellä. Eipä niistä isommin jääty kiinnikkään, kun oli taitoa hyppysissä, niin jälkienkin peittäminen oli helppoa. Kunhan tenavat vain muistivat olla koulussa rehentelemättä että on hirvenlihaa eväitten välissä.Terveisin: Korpituvan Taneli
