Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Tässähän nyt yritetään väellä ja voimalla tehdä karhun kynsiin joutuneesta syyllinen. Yritetään sitä ja yritetään tätä. Ilmeisesti loppuviimeksi sanotaan, että et olisi joutunut karhun kynsiin, jos et olisi koskaan syntynytkään, mitäs synnyit tänne karhumaahan.
Tuo on tietysti kärjistys, mutta vähän tuontyyppistä tuo syyllisen hakeminen, loukkaantuneesta ja hänen toveristaan, tuntuu olevan.Ei muuta kun hengenpelastusmitali hakuun tuolle ampujalle. Eikös se Sauli niitä puhdetöikseen myöntele.
Terveisin: Korpituvan Taneli
A.Jalkanen:
”Vastaus ei ole tyhjentävä, mutta ilmeisesti tulkinta on niin, että viljelmä ei enää kuulu jokamiehen oikeuksien piiriin jos siinä on maanomistajan työpanosta huomattavasti mukana. Eli sienet on muualta tuotu ja viljelmä on aidattu tai muuten selvästi merkitty.”Tyypillinen tilanne muutenkin jokamiehen oikeuksien suhteen. Tästäkään ei sitten ole ilmeisesti ennakkopäätöksiä olemassa, joihin voisi vedota.
Tuo, että sen pitää olla kunnolla merkitty, on selvä asia, muu onkin sitten jo epäselvempää.Peltoviljelyssäkään ei saa kieltää tai estää kulkemista, mutta vahinkoa ei saa tehdä kulkiessaan. Sillä puolen on kai jonkinlainen tapakin jo että kasvavaa laihoa ei tallata ja ymmärrys siitä, että sato ei ole yhteistä omaisuutta.
Mitenkähän tuollaisen tavan ja ymmärryksen saisi sitten siirtymään metsänkin puolelle, silloin kun siellä on erityinen viljelmä.
Olen hiukan epäilevällä kannalla, kokemusteni valossa. Villiintyneet mustaherukkapensaat tuntuvat olevan jo jokamiehen oikeuden piirissä, jonkun mielestä. Pensaat ovat alle viisikymmentämetriä kesäasunnosta, jossa todellakin kesällä asutaan. Pensaitten ympäriltä on myös heinä niitetty, että voi sanoa niitä hoidetunkin. Ei oikein auta huomautuslaputkaan.Terveisin: Korpituvan Taneli
Hemputtaja:
”Epäilen, että jokamiehen oikeus loppuu, jos vaikka lannoittaa metsäkuviotaan ja tavoittele sillä parempaa marja- sienisatoa.”Tanelilla on jo vanha harva pää, mutta muistelisin että olisi käyty joskus jopa oikeudessa siitä onko lannoittaminen riittävä viljelytoimenpide marjasadolle, niin että Jokamiehenoikeus poistuu. Ihan muistelisin että maanomista hävisi jutun.
Kovasti pohdintaa asiasta on kuitenkin ollut jo joskus 80- 90- luvuilla.Me täällä ajattelemme maalaisjärjellä näitä asioita ja silloin viljely on viljelyä meidän mielestä. Sitten kun lakimiehet puuttuvat asiaan maalaisjärki on ensimmäinen joka joutaa romukoppaan.
Uskon vakaasti että tästä asiasta on jollain ihan kokemusperäistä tietoa ja lain tulkintojakin on tehty. Tieto vain pitäisi löytää.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kyllä kai nykylainkin puitteissa viljelmä saadaan rauhoitettua, mutta esitinkin nimenomaan kysymyksen että miten viljelmä määritellään?
Peltoviljelyviljelyn suhteen mitään kummempaa tulkintaerimielisyyttä ei liene. Perunapellon antimet eivät ole jokamiehen oikeuden piirissä ja varas joutuu, kiinni jäädessään, vastuuseen.
Onko ennakkotapauksia sieni tai metsämarjaviljelmästä ja sen rajaamisesta jokamiehen oikeuden ulkopuolelle?
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jani:
”kilometrin verran avattua ojaa kuokalla ja talikolla joka käännetty 90asteen kulmaan.”No niin, nykyinen versio vanhasta on sitten: Suo, kuokka ja Jani!
Oikein hyvä konsti ja varmaan kustannustehokaskin kunhan ei ryhdy poistamaan mitään isoja maamääriä.Itse olen kävellyt ojia läpi lapion kanssa. Siinä olen mielestäni saanut parhaita hintoja työtunnilleni.
Aikanaan kun ojitettiin auralla, niin suon laidalla kun tuli kivennäismaa vastaan, oli suuri apu pari vuotta ojituksen jälkeen hiukan rassailla ojia. Ei siinä tarvinnut vielä miksikään ojuriksi ruveta, kunhan otti aina muutaman metrin matkalta vähän, sieltä missä tuntui panttaavan.
Muutaman vuoden välein kannattaa heitellä lapiolla neulaspadot pois ja muutamat vierähtäneet kivet samalla.
Tuollainen Janin tekemä homma kuokalla ja pirunkouralla (tuo 90 asteen mutkalle taivutettu tarikko, pitkällä varrella) on jo sitten oikeitten miesten hommaa, mutta järkevää sellaista.Joskus tulee sitten näissä hommissa takapakkejakin. Tanelin maat kun ovat laakeita, niin vesi ei oikein aina ymmärrä virrata kunnolla.
Oli sellainen 200m piennartien oja joka oli täynnä irtosammalta. Emäntä kysyi, että onko järkeä jos hän pirunkouralla vetelee nuo sammalet siihen piennartielle. Enhän minä vastustanut ja niinpä aikanaan vesi pääsi taas paljon vapaammin virtaamaan.
Olimme tietysti molemmat tyytyväisiä ja emäntä puhkui intoa, että hän oli perannut ojan. Seraavana kesänä sitten sama oja oli täynnä vesiheinää kortetta ja vaikka mitä vesikasvia ja virtaus oli entistäkin huonompi. Enää ei auttanut pirunkoura, kyllä apuun piti kutsua kaivinkone.Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuo haavoittaminen lie vielä suurempi rikos kuin ampuminen kuoliaaksi. Ajatuskulku sinänsä on varmaankin ihan oikea.
Samaan päästäisiin varmaan ampumalla aina nurkkia kiertävästä laumasta se johtaja uros tai naaras. Rohkein poistuu porukasta ja loput ymmärtävät että ihmistä pitää välttää, vaikka siellä näyttäisi olevankin helppoa saalista, mutta on myös hengenlähtö lähellä.Tässä lienee juuri myös se villakoiran ydin.
Suomen susilaumoissa on ilmeisesti vieläkin koirasusia, joilla ei ole normaalia pedon epäluuloa ihmistä kohtaan.
Kaikenlainen pannoittaminen ja haaskalta seuranta opettavat myös susille, ettei ihmisen läheisyys ole kartettava asia.
Kaiken kukkuraksi tulee vielä susitarhaus ja tarhattujen eläinten päästäminen luontoon. Tätähän tehdään itärajan takana, eivätkä huhut tämänkään puolen tarhasusista kaikki liene legendoja.
Suden normaali villieläimen vaisto, että ihmistä pitää väistää, pitäisi saada takaisin.Terveisin: Korpituvan Taneli
Pinsiön Vaari:
”Ja viljelty sato olisi sitten omaa eikä jokamiehen. ”A.Jalkanen esitti saman asian toisin sanoin.
Mutta mikä ero on sieniviljelmällä metsässä, verrattuna jokamiehen oikeudella poimittaviin luonnonsieniin.?
Mikä on se oikeudellinen raja viljelmän ja luonnonmetsän välillä. Taitaa käydä niin että jos kieltää jollakin läntillä poiminnan, viljelyyn vedoten ja yrittää vielä estää jokamiehiä pomimasta, niin tulee kutsu leivättömän pöydän ääreen.Lääninhallituksella on oikeus antaa virallinen lupa kulkukieltoon, mutta millä edellytyksillä sen saa? Sikäli kun tiedän teollisuuslaitostenkin virallisissa kulkukielloissa on edellytyksenä, että kulku alueella olisi kulkijalle itselleen vaaraksi.
Aikanaan Metsä-Botnia yritti kieltää koko omistamallaan teollisuustontilla kulun, mutta valitusten jälkeen, sen oli tyydyttävä siihen, että vain se alue, missä oli selkeää teollista toimintaa saatiin aidata ja kulku ulkopuolisilta kieltää.Terveisin: Korpituvan Taneli
Jees H-valta:
”Susien määrän suhde hirviin ei ole ainut mittari.”Se ei ole todellakaan mikään mittari!
Kuten aiemmin osoitin, se että mellä on aivan liian suuri hirvi- ja susikanta, ovat molemmat kirjoituspöydän takana tehtyjen virhearviointien ja -päätösten seurausta.
Ne on siis myös ratkaistavissa, kumpikin erikseen, myös siellä kirjoituspöydän takana tehtävillä ratkaisuilla. Käytännön suorittajat, kummankin ongelman osalta, kyllä löytyvät kunhan lupakäytäntöjä väljennetään riittävästi.Terveisin: Korpituvan Taneli
