Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 4,801 - 4,810 (kaikkiaan 5,309)
  • Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    800 tuli hinnaksi. Joku kauempana olisi mennyt vielä parikymppiä allekkin, mutta ei kannata sillä hintaa ajella.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Kiitos Naava tiedoista. Itseasiassa tänä aamuna paninkin jo tilauksen kauppiaalle. Yllättävää oli että hänkin oli myynyt näitä jo neljä kappaletta, vaikka ei tietääkseni niin kovin suuri tekijä ole sahamarkkinoilla.

    Saman suuntaista palautetta oli tullut näiltä neljältä ostajalta.
    Saattaa todella olla niin että tästä tulee varteenotettava kilpailija perinteiselle raivaussahalle, ainakin silloin kun raivaussahoja on useampi.

    Yksi mitä odotan mielenkiinnolla on jalkojen käytön muutos. Normaali raivurilla jalat pitää olla ihan jatkuvassa liikkeessä eteen ja taakse. Tässä kai jotain pystyy tekemään samoilta jalansijoilta ja sitten pieni siirtymä. Kun ikää tulee on tälläkin merkitystä. Tietysti liikkumisen jaksottaminen vähentää tuottavuutta, mutta onhan eläkeläisellä varaa panna päiviä lisää hommaan.

    Sen verran tutkin asiaa ennen tilausta, että tähän saa sopimaan muutamia ruohoraivureihin tehtyjä lisätyökaluja. Tässä kun on se sama jaettu runkoputki kuin niissäkin. Minua lähinnä kiinnosti trimmeri, jätin kuitenkin tilaamatta, kun on vanha partneri vielä niillä töin.
    Tämä lisälaite trimmeri tulee kyllä melko kalliiksi kun siinä tulee pätkä runkoputkea ja tavallinen kulmavaihde sen mukana. Siihen sitten sopisi vaikka leikkaava pyöröteräkin, mutta sitä ei siihen suositella kun kahvarakenne ei ole sovelias. Mitäpä sillä tekisikään kun on tavallinenkin raivuri.

    Katotaan miltä ostos sitten tuntuu.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Aina pitää ottaa tilanne huomioon. Esim. jos olet ensimmäistä kertaa tytön kämpillä käymässä, niin tuskin on viisasta ryhtyä omaaloitteisesti siivoomaan….

    Suoremmin Iron Manin kysymykseen.
    Pieniä tilannetiedostelu retkiä on syytä harrastaa aina tilaisuuden tullen.
    Siihen fyysiseen hommaan on ryhdyttävä viimeistään silloin kun toinen osapuoli siihen sopivasti kehoittaa. Hmm, mikä tulkitaan sitten milloinkin kehoitukseksi….

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Jabe:
    ”Voisi olla hyväksi jos viranomaiset joutuisivat kesken jouluaatonvieton vetoamaan ihmisiin sähkön säästämiseksi, jotta virrat pystytään pitämään päällä.”

    Se pahin huippu on kyllä yleensä aatonaattona illalla, kun ehtoisat emännät paistavat kinkkua. Silloin saattaa paukahdella kerrostalojenkin pääsulakkeita. Jos siihen sattuu epäedulliset sääsuhteet niin siinä sitä ollaan sen puhtaan paidan kanssa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Täällä puhutaan CHP-laitoksista jonkinlaisena uutuutena.
    Todellisuudessa lämmön ja sähkön yhteistuotantoa on harjoitettu jo pitkään suuremman teollisuuden voimaloissa.
    Melkein yhtä pitkät perinteet ovat pääkaupunkiseudulla kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannosta. Tämä on ilahduttavasti levinnyt myös muuhun Suomeen.
    Uutta CHP rintamalla ovat, selkeästi pienimuotoisemmat, maatalouden ja ja pienemmän teollisuuden CHP-laitokset.

    Toisessa ääripäässä sähköntuotannossa ovat ns lauhdelaitokset, jossa tosiaankin haaskataan kymmeniä prosentteja polttoaineen lämmöstä vesistöön ja sielläkin se on vain haitaksi.
    Vanhantyylisistä (konventionaalisista) lauhdelaitoksista ehkä tyypillisin on Inkoon 4-blokin kivihiililaitos. Lauhdesähköä tehdään toki muuallakin, jopa CHP-laitosten kylkiäisenä.
    Oman lukunsa lauhdelaitoksista muodostavat atomi-voimalat. Niiden lauhdelämmön talteenottoa jarruttaa, osin aiheellinenkin, epäluulo mahdollisesta säteilystä lämmitysveden mukana. Pahempi haitta on kuitenkin se että ne joudutaan sijoittamaan siten että lämmöntarvitsijat ovat kaukana. Lämpömäärät ovat lisäksi niin valtavia, että lämmön hyödyntäminen siksikin on vaikeaa.

    Pienet lämmön ja sähkön yhteistuotantoon perustuvat laitokset ympäri maan olisivat monesta syystä kriisivalmiutta parantava tekijä. Tämä on ollut päättäjien tiedossa jo vuosikymmeniä, mutta tekoihin asti tieto on yltänyt aivan liian vähän.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Ei se tanssin keskeytyminenkään, taidon puutteessa, ole välttämättä niin iso ongelma. Kauniinpi osapuoli saattaa jopa käyttää sitä hyväkseen, että päästään siirtymään sivummalle kuhertelemaan.
    Pitää toki muistaa ettei tansseissa ole saalistajia ja saalistettavia erikseen. Kyllä siellä jokainen on sekä saalistaja, että saalistettava.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Laskelma on tosi tällä hetkellä. Sähkö on siitä kelju tuote että se pitää tuottaa juuri sillä hetkellä kuin se kulutetaankin ja toisaalta se pitää kuluttaa kans jos tuotetaan.
    Muinoin kun olin voimalaitoksella töissä, puhuttiin ns. pyörivästä reservistä. Sillä tarkoitettiin sitä tehon noston varaa, joka on sillä hetkellä käynnissä olevilla laitoksilla. Tätä pyörivää reserviäkin voidaan tietysti kasvattaa, ennakoimalla seisovan reservin käynnistystä. Toisaalta siellä seisovassa reservissä on joitakin sellaisiakin laitoksia, joiden tuotantokyky on lähinnä teoriaa.

    Toisaalta Fennovoimalta karkaavat omistajat juuri siksi, että sähköstä saattaa tulla jopa kansainvälistä ylitarjontaa muutamien vuosien kuluttua. Suomessakaan ei enää aikoihin tehontarve ole kahdeksassa vuodessa kaksinkertaistunut, niinkuin 70-luvun voimalaitossuunnittelijat aikanaan laskivat.
    No, tätä ylitarjontaa saattaa taas seurata sitäkin katkerampi pula sähköstä.

    Tämänhetkinen kriittinen tilanne saattaa merkitä meilläkin jopa sähkön säännöstelyä hetkittäin. Voi tulla tosiaankin myös pitkähköjä melko totaalisia katkoja, kun tehopula kaataa voimalaitoksia kuin dominonappuloita. Tuollaisesta katkosta on vaikea nousta, vaikka laitokset olisivat kuumiakin. Kokemuksesta tiedän miten ankeaa on nuljata varadieseleitten sähkön avulla isoa laitosta käyntiin. Sitten kun se on käynnissä tulee ongelma mihin se sähkö saadaan sopivasti syötettyä, niin ettei sitten taas kuormiteta laitosta nurin.

    Toivotaan parasta ja peljätään pahinta.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Ei ole enää muutamaan vuoteen kuusta sisälle tuotu, emännän palkeet pelaavat paremmin.
    Ei asunnon eteenkään ole kolmeen vuoteen kuusta pystytetty. Vain mökillä on pihalla kuusi ja siinä sähkökynttilät. Siellä se kyllä pääseekin oikeuksiinsa kun muuta valoa on niukasti ja sopivasti näkyy peltojen yli maantiellekkin.
    Hiukan muuta Jouluvaloa kyllä on ulkona ja sisällä.

    Aiemmin kun asuttiin kauempana ja jälkikasvu oli nuorempaa, oli traditio että jo syksyllä mökkimatkoilla kuusta valkattiin ja sitten aatonaattona porukalla haettiin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Jabe:
    ”Se että kaikki nämä vaihtoehdot eivät välttämättä toteudu, ainakaan pahimmalla mahdollisella tavalla, ei todellakaan anna syytä jättää reakoimatta lukuisiin nähtävissä oleviin uhkaaviin kehityskulkuihin. ”

    Ja mitähän nämä ”lukuisat nähtävissä olevat kehityskulut” sitten ovatkaan. Kysymys on aiheellinen koska esim. nyt tältä lämpenemisvouhotukselta ainakin putoaa pohja pois.

    Siitä voimme olla kai yhtämieltä, että monien raakaaineiden kulutusta pitäisi hillitä kierrätyksellä. Samalla kun tulee hillittyä jätevuoriakin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Ainahan ilmasto on muutoksessa ollut, se mihin suuntaan onkin sitten toinen asia.
    Tuo linkitetty käppyrä on osoitus siitä miten huteralla pohjalla koko hössötys on.
    Tuo käppyrä ei muuten sitten taas kerro mitään tulevasta, saattaahan se keskilämpö taas noustakkin jonkun vuoden tämän jälkeen.

    Siitähän tutkijat ja heidän hutkijansa ovat kai liikuttavan yksimielisiä, että edessäpäin on jääkausi. Ei vain tiedetä koska se tulee. Saattaa odotusaikaan hyvinkin mahtua lämpimämpi jakso tai kaksi.

    Nuo Kanadan hyönteistuhot sitten. Varmaankin on niin että tuollaisia riskejä tulee esiin, jos ilmastossa tapahtuu lämpenemistä. Jos taas kylmenee hidastuu metsän kasvu, mutta hyönteistuhot varmaankin pienenevät.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 4,801 - 4,810 (kaikkiaan 5,309)