Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
En tiedä itäisen Suomen tilanteesta, mutta täälläpäin suota on kyllä suojeltavaksikin vaikka turvetuotantoon otettaisiin vielä lisääkin.
Turve ei ole ollenkaan marginaalinen polttoaine. Jo tuo 6…7 % on ihan merkittävä asia, mutta potentiaalia on paljon enempäänkin.
Turve osittain kilpailee puun kanssa, mutta merkittävämmin se kilpailee kivihiilen kanssa. Turve kun soveltuu kivihiilen tavoin nykyaikaiseen pölypolttoon oikein hyvin.
Niin no, Onhan se kivihiili paljon vihreämpi polttoaine, sen tuottavat kun osaavat niin hyvin liehitellä viherpiiperöitä.Aina puhutaan siitä ennallistamisesta.
Taneli on ennallistanut suota metsäksi. Oli nimittäin sellaisia soita, jossa on kasvanut aikanaan sankka metsä, joka sitten oli soistumisen myötä tuhoutunut.
Turvetuotannossakin voidaan puhua ennallistamisesta, siinä poistetaan ylimääräisiä kerroksia suosta ja siten palataan vuosien takaiseen tilanteeseen kun suo lähti kasvamaan. Nyt soistuminen ei toki pääse alkuun ojituksen takia, eli suo on ennallistettu, soistumista edeltäneeseen kehitysvaiheeseen.Onhan soilla toki muutakin käyttöä kuin suojelu, metsätalous tai turvetuotanto.
Täällä meilläpäin yhdellä seurakunnalla on tapana pitää jumalanpalveluksia puustoisen rämeen reunassa. Vaikuttava kokemus sinänsä. En minäkään oikein ymmärtänyt kun sitäkin rämettä kaavailtiin turvetuotantoon.
On siis tarvetta joskus säästellä soita myös virkistyskäyttöön. Suojeluun menneet suot tietysti siihen pääasiassa soveltuvatkin. Osa niistä vain on sellaisia ettei siellä kesällä ole turvallista tarpoa. Muutama suojeltu suo on toki raihoitettu myös vaeltelulta, mutta se on harvinaista se.Terveisin: Korpituvan Taneli
Terveisin: Korpituvan Taneli
Pitäisi ilmeisesti hankkia tilhin 450:lle kaveri, kun emäntäkin on alkanut raivaushommiin.
Jäi kiinnostamaa Naavan ja Jullen kokemukset reppuraivurista, niin että piti oikein kaivaa huskun esittelyvideo, vaikka olen sen jo aiemminkin katsonut.
En ole tekemässä pitkänkannon menetelmällä raivuuta, en liioin harrasta juurikaan reikäperkausta, mutta kuitenkin.Miten selkäänotto ja käynnistys, minkälaisia kommentteja niistä on?
Entä ketju .325 jako, miten muuten onko sellainen ettei tarvitse ihan erikseen tilailla. Entäs laippa ja sen kiinnitys? Onko ihan omansa vai onko yhteinen jonkun sahamallin kanssa?
Ketjuvoitelun tankki ilmeisesti kulmavaihteen kanssa samassa? Entäs itse kulmavaihde?
Sanoit Naava että aluksi yrittivät puut kaatua päälle. Miten tuo kannatushäkkyrä käytännössä pelittää?Tanelilla (ja emännällä) on sellainen vika että kaikki runkopuu pitäisi saada kerättyä talteen. Sen takia olen yrittänyt katkoa raivaussahalla jo maassa olevia riukuja. Onnistuuhan sekin, mutta tulee vain mieleen, että olisihan se tuolla helpompaa. Samalla voisi pyyhkäistä vähän oksiakin pois ja katkaista latvatupsun. Muutenkin risuisemmissa paikoissa olisi käyttöä sille että risut saa lyhyemmiksi, että pääsee kulkemaan.
Mitä arvelette Naava ja Julle, voisko tuolla aisata pystyynpäin, kerättäviä riukuja?
Entä se todellinen ylöspän ulottuvuus, husku lupailee 3m. Mikä se on käytännössä, jonkun kilpalatvan ja hankaoksan katkaisussa?Onkohan muilla kokemuksia tästä vekottimesta. Ihan kestävyyden yms kannalta esimerkiksi.
Niin se vielä. Ne jotka saarnaavat, että ei kannata kerätä keppejä, älkööt vaivautuko. Kun se vika on meillä molemmilla, niin se sitten vain on.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Taneli käyttää 82 ostetun huskun valjaita (tilhillä ja partnerilla) ja tykkään että hyvät on.
89 ostetun partnerin leveät muovirimpulat eivät sopineet kenenkään selkään.
2002 ostetun tilhin valjaat ihan kivat.Tanelin emäntä kun alkoi kurmoottaa tilhiä, niin sovitettiin ja sovitettiin, mutta ei saatu kunnon tuntumaa. Naisten metsäkoulussa oli sitten esitelty huskun XT balance valjaita ja niinpä ne sitten piti ostaa. Kun aikansa soviteltiin, niin emäntä oli tyytyväinen.
Itsekkin jossain vaiheessa kokeilin ja todella hyvät oli.Kyllä XT balance valjaat ovat tosiaankin valjaitten kunkku, säätömahdollisuudet niin laajat.
Normaalikokoiselle miehelle löytynee kuitenkin hyviä valjaita melko monenlaisia.Terveisin: Korpituvan Taneli
Suorittava Porras
”Voisimme vaihtaa osoitteita Metsälehden /Mikko Riikilän välityksellä. ”Näin voisimme joka tapauksessa tehdä. Riikilällä on yhteystietoni jo Vaarin perintönä, mutta voisin panna viestin hänelle että voi ne sinulle luovuttaa.
Kiitos kutsusta, mutta en usko että olen ainakaan näillä näkymin lähdössä kohteitasi katsomaan.
On yhtä sun toista tekemistä ja eläkeläisen päivä alkaa myöhään ja sisältää paljon taukoja. Tämä syyspimeäkin rajoittaa päivää kovasti. Kun valoisaa on 5 tuntia, niin sijoita siihen sitten ne pitkät tauot.
Matkaakin taitaa kertyä aika paljon?Kehitellään ajatuksia!
ps Unohdit ruodittavista asioista hirvet pois?Terveisin: Korpituvan Taneli
Nuori metsämies:
”Miten tuo metlan systeemi toimii? En saanut ladattua kuin mustavalkoisen kartan valittuani karttalehden. Sähköpostiin tulleen linkin kautta avautui vain mustavalkoinen kuva. Miten siinä muka pääsee katsomaan naapurin kuusitukki tilanteen? ”Älä sekoita metlan systeemiä tähän ketjuun, sille on oma ketjunsa ”Metsänhoito” osiossa nimellä ”Metlan metsävaratieto”
Poista viesti täältä ja kirjoita toiseen ketjuun.Sivumennen sanottuna samoja asioita ihmettelen.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Nyt kun Suorittava porras on joka tapauksessa pois moton kopista, hän voisikin tulla vaikka viikoksi Tanelin kanssa operoimaan raivaussahaa. Ehdittäisiin vielä ennen talvikorjuuta nitistämään monta suksisauvaa. Kyllä se paikallinenkin motoyrittäjä siitä tykkäisi, vaikka ei ostajan vaatimus ollutkaan.
Pidettäisiin pitkiä taukoja ja laitettaisiin siinä kuntoon niin hirvi- kuin energiapuuasiatkin ja illalla sitten jatkettaisiin juttua. Kyllähän sitä kortteerin ja ylläpidon lisäksi voisi maksaa palkkaakin siltä viikolta.Terveisin: Korpituvan Taneli
Kerrakin Suorittavan kanssa samaa mieltä. Raivaus on silloin jo äärimmilleen koneellistettua kun käytetään raivaussahaa. Mitään isompia koneita tai peräti robotteja siihen ei tarvita.
Pitää myös katsoa onko raivaukseen tarvetta. Jos jäljen siisteyttä ajatellaan, niin aina on tarvetta, mutta entäs ne eurot?Tuohon alkuperäiseen aiheeseen. Kyllähän ne ropotit sinne metsäänkin hiljalleen tulevat, vaikka se ei aina olisi edes kustannustehokasta. Kas se työvoimasta vapautumisen tarve on niin suuri.
Terveisin: Korpituvan Taneli
