Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 4,941 - 4,950 (kaikkiaan 5,335)
  • Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Timppa:
    ”En kyllä usko, että hirvi kesällä tietoisesti mäntyä söisi kesällä. Voihan toki syntyä heinää syötäessä ”oheisvahinkoja”.
    Itseasiassa aika useinkin näkee uudessa muokatussa aukossa hirven jälkiä. Saattavat hakea sieltä heinää tai jotain varpuja, jotka valoa saatuaan maistunevat paremmilta.
    Saattaisiko metsäkauris olla asialla? Sehän syö jopa kuusentaimia ”

    Heinää senverran vähän ja lehtipuun versot yhdettömissä, että oheisvahinkoja nämä eivät ole. Oheisvahingoista minulla on kyllä kokemusta, mutta vain sellaista että se varsinainen syöntikasvi pitää olla selkeästi vierellä, mieluummin ympärillä ja kaiken lisäksi runsasta.

    Metsäkauris se tosiaankin voisi olla, sillä niitä on alueella.
    Nyt on vain niin että ainoastaan hirvenjälkiä näkyy. Siellä missä hirvenjälkiä ei ole, ei ole myöskään syötyjä taimia.

    Kuule Timppa ei tämä ole uskon asia. Onhan se nyt täällä tullut jo monen hengen voimalla todettua, että tämäntyyppistä kesäsyöntiä on esiintynyt muuallakin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Teit ihan järkevästi, mutta ehkä vähän työläämmin.

    Miksi pitäisi kerralla rouhia kaikki mahdolliset ja sitten itkeä, että ei ole ”varapuita” kun hirvi syö? Tälläisessä vaiheittaisessa hommassa ei vain saa olla välissä liikaa niitä vuosia.

    Tässähän on tietysti tärkeintä miten saadaan mahdollisimman täystiheä ja laadukas metsä aikaiseksi. Kemera on kuitenkin sivuseikka, sitä tulee jos hyvin tehty työ sattuu mahtumaan kemeran ehtoihin.

    Terveisin: Korpituvan taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Vakka kantensa valitsee ja lopsaus päälle.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Mökkitien tai tontin käsittelyyn en panisi myrkkyjä.

    Kyllähän ne vesat yleensä hiukan tokenevat kun kaksi kertaa vuodessa niittää joko raivaussahalla tai tien suhteen voi apuun pyytää traktoria niittokoneen tai esim murskan kanssa.
    Täytyy muistaa ettei tuo myrkyttäminenkään ole mikään ikuinen keino, sekin pitää uusia kolmen vuoden välein ja aina on sitten tienposket rivon näköiset.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Kulotuksen jälkeen lehtipuusto oikein ryntää kasvuun.

    Onko se nyt varmasti edes männyn maata, jos noin kovasti työntää lehtipuuta. Tuntuisi siltä että kuusi olisi oikeampi puulaji. Istutuskuusikko tykkää vain kun on hiukan lehtipuuta joukossa, siitä vain pitää huolen että reikäperkaa etteivät pääse piiskaamaan.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Visakallo osaa kiteyttää asian:

    ”Suomalainen petopolitiikka heijastelee yhteiskuntamme yleistä tilannetta. Ihmiset ja päätöksentekijät asuvat suurimmalta osin taajamissa, joissa he eivät juuri koe petovahinkoja. Jopa tällä palstalla on tilanne, ettei kovinkaan monen keskustelijan kotieläimiä ole tapettu petojen toimesta. Jos löytää kotikissansa omenapuusta ilveksen toimesta puoliksi syötynä, tai menettää koiransa tai lampaansa susille, on ajatukset jo aivan toiset. Samoin, jos mehiläistarhaaja joutuu lopettamaan elinkeinonsa karhujen hajottaessa toistuvasti pesät, tai viljelijän rehupaalit revitään jatkuvasti rikki, on aivan luonnollista, että pedot halutaan pitää kurissa. Pitkäaikainen, urbaani hyvinvointi on luonut Suomeen omahyväisen ajattelutavan, jota petojen suojelu ihmisten kustannuksella hyvin selkeästi edustaa.”

    Näin minäkin olisin kirjoittanut jos olisin osannut, mutta kaikilla ei tuota asian tiivistämisen taitoa ole.

    Metsälehden toimitukselle vinkki. Kopioikaa tuo Visakallon viesti kaksinkertaisiin raameihin etusivulle.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Suorittava porras ja Harrastelija eivät nyt oikein ymmärrä, että hirvenmetsästyksen vapauttaminen palvelisi ensisijaisesti hirvimiehiä itseään. ei tarvitsisi räknätä ettei tuota enää voi ampua, ettei mene luvat yli. Tulisi vain mahdottomaksi pantata hirvien ampumista seuraavaan vuoteen. Kun kuka tahansa saisi ampua, jos seuran porukka ei halua.
    Silloinhan ei olisi enää salametsästystä ollenkaan. Kävisi niinkuin kieltolain kumoamisessa, kun pirtun trokaus loppui.

    Ilmeisesti hirvien ampujat eivät juurikaan vaihtuisi, mutta turha lupakähmintä loppuisi ja riistahallinnosta vapautuisi ihmisiä ja rahaa tuottavaan työhön.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Suorittava Porras:
    ”Toiminnan on kuitenkin oltava organisoitua , jotta metsästyksen jatkuvuus laillinen toiminta turvataan.”

    Tällä ”organisoidulla toiminnalla” ei vain näköjään saada mitään tuloksia aikaiseksi. Syykin on selvä, kun ei halutakkaan saada.
    Siksi homma pitää järjestellä uudelleen ja panna vaikka edes hetkeksi ”vapaasti kellumaan. Tehotonta ”organisointia” on ylläpidetty nyt vuosikymmeniä.

    Suorittava porras:
    ”Täällä oletetaan , että yksin pyytämällä hirvi on helppo saalis. Tämä on varsin kaukana todellisuudesta.”

    En tiedä miten helppo se on kun en ole mitään koskaan metsästänyt, mutta tiedän sillä tavalla elätetyn pesueta talven yli sellaisenakin aikana jolloin hirviä oli todellakin vähän, kaatolupiakin kunnan alueella peräti neljä vuodessa, kun niitä 70-luvun hulluina vuosina oli jopa yli neljäsataa.
    Siihen metsästykseen ei todellakaan voi käyttää maasturia. Ne äijät vain yksinkertaisesti osasivat hommansa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Suorittava porras:
    ”On anteeksipyynnön paikka ”Korpituvan Tanelilta”. En ole tarkoittanut loukata asiansa osaavia metsänomistajia. ”

    OK! Saat anteeksi, mutta toivoisin sinun samalla myös oppineen jotain.

    Suorittava porras:
    ”Suurimmassa osassa tapauksista metsän oikeaoppisella hoidolla voidaan merkittävästi vähentää tai jopa kokonaan välttää hirvivahingot.”

    Minulla on ollut hirvivahinkoja taimikoissa. Pahin oli kun hirvet söivät aivan yhdettömiin raudustaimikon 80-luvun alussa. On ollut myös taimikoita, joissa tuhoja ei ole merkittävästi ollut.
    En vain ole huomannut juurikaan tuollaista kohtalonyhteyttä taimikon hoidon ja hirvivahinkojen välillä. Peltotaimikossa hirvet söivät kesällä pajupuskien seasta männyntaimia. Siispä raivasin pajut pois ja kas seuraavana vuonna hirvet himoitsivat niin kovasti niitä nuoria pajunvesoja, että männyntaimet menivät sitten kokonaan.
    Toki minäkin yritän pitää lehtipuun pois männyntaimikoista yms.
    Mitään automaatiota tuossa asiassa ei kuitenkaan ole. Kun hirvet syövät niin kyllä siinä yleensä menevät meidän hoidetut ja naapurin hoitamattomat samaan pötsiin.

    Suorittava porras:
    ”Kannan ollessa liian suuri jossakin (voi olla hyvinkin suppea alue) voi joutua kokemaan Tanelin kohtaamia murheita. ”

    Kanta on ylettömän suuri, keskimäärin, koko Suomi nimisen valtion alueella. Se pitäisi pudottaa kolmannekseen, tietenkin niin että jäävä kanta jakautuisi mahdollisimman tasaisesti Suomeen.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Pitää ottaa hirvionnettomuuksissa huomioon se että meillä on tuhansin kilometrein teitä joilta hirvivahingot on nollattu aitaamalla ne veronmaksajan varoin. Nykyiset vahingot tapahtuvat huomattavasti pienemmillä tiekilometreillä ja paljon pienemmällä liikennesuoritteella kuin ennen.
    Eli Siis LIIKENNEVAHINGOT OVAT LISÄÄNTYNEET RAJUSTI TODELLISUUDESSA!

    Toisaalta täällä ainakin niitä tapahtuu. Viime vuonnakin melkoisesti. Nyt keskustelin puolitoista kuukautta sitten erään metsästäjien napamiehen kanssa asiasta. Hän oli huolissaan, että on tapahtunut jo hiukan enemmän kuin viime vuonna. Senjälkeen on tullut monta kolaria kunnan alueella, jopa kaksi kolaria päivässä. Tässä on tietenkin kapea näkövinkkeli, mutta karmeaa todellisuutta kyseisille henkilöille ja heidän läheisilleen.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 4,941 - 4,950 (kaikkiaan 5,335)