Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Vakka kantensa valitsee ja lopsaus päälle.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Mökkitien tai tontin käsittelyyn en panisi myrkkyjä.
Kyllähän ne vesat yleensä hiukan tokenevat kun kaksi kertaa vuodessa niittää joko raivaussahalla tai tien suhteen voi apuun pyytää traktoria niittokoneen tai esim murskan kanssa.
Täytyy muistaa ettei tuo myrkyttäminenkään ole mikään ikuinen keino, sekin pitää uusia kolmen vuoden välein ja aina on sitten tienposket rivon näköiset.Terveisin: Korpituvan Taneli
Kulotuksen jälkeen lehtipuusto oikein ryntää kasvuun.
Onko se nyt varmasti edes männyn maata, jos noin kovasti työntää lehtipuuta. Tuntuisi siltä että kuusi olisi oikeampi puulaji. Istutuskuusikko tykkää vain kun on hiukan lehtipuuta joukossa, siitä vain pitää huolen että reikäperkaa etteivät pääse piiskaamaan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Visakallo osaa kiteyttää asian:
”Suomalainen petopolitiikka heijastelee yhteiskuntamme yleistä tilannetta. Ihmiset ja päätöksentekijät asuvat suurimmalta osin taajamissa, joissa he eivät juuri koe petovahinkoja. Jopa tällä palstalla on tilanne, ettei kovinkaan monen keskustelijan kotieläimiä ole tapettu petojen toimesta. Jos löytää kotikissansa omenapuusta ilveksen toimesta puoliksi syötynä, tai menettää koiransa tai lampaansa susille, on ajatukset jo aivan toiset. Samoin, jos mehiläistarhaaja joutuu lopettamaan elinkeinonsa karhujen hajottaessa toistuvasti pesät, tai viljelijän rehupaalit revitään jatkuvasti rikki, on aivan luonnollista, että pedot halutaan pitää kurissa. Pitkäaikainen, urbaani hyvinvointi on luonut Suomeen omahyväisen ajattelutavan, jota petojen suojelu ihmisten kustannuksella hyvin selkeästi edustaa.”
Näin minäkin olisin kirjoittanut jos olisin osannut, mutta kaikilla ei tuota asian tiivistämisen taitoa ole.
Metsälehden toimitukselle vinkki. Kopioikaa tuo Visakallon viesti kaksinkertaisiin raameihin etusivulle.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Suorittava porras ja Harrastelija eivät nyt oikein ymmärrä, että hirvenmetsästyksen vapauttaminen palvelisi ensisijaisesti hirvimiehiä itseään. ei tarvitsisi räknätä ettei tuota enää voi ampua, ettei mene luvat yli. Tulisi vain mahdottomaksi pantata hirvien ampumista seuraavaan vuoteen. Kun kuka tahansa saisi ampua, jos seuran porukka ei halua.
Silloinhan ei olisi enää salametsästystä ollenkaan. Kävisi niinkuin kieltolain kumoamisessa, kun pirtun trokaus loppui.Ilmeisesti hirvien ampujat eivät juurikaan vaihtuisi, mutta turha lupakähmintä loppuisi ja riistahallinnosta vapautuisi ihmisiä ja rahaa tuottavaan työhön.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Suorittava Porras:
”Toiminnan on kuitenkin oltava organisoitua , jotta metsästyksen jatkuvuus laillinen toiminta turvataan.”Tällä ”organisoidulla toiminnalla” ei vain näköjään saada mitään tuloksia aikaiseksi. Syykin on selvä, kun ei halutakkaan saada.
Siksi homma pitää järjestellä uudelleen ja panna vaikka edes hetkeksi ”vapaasti kellumaan. Tehotonta ”organisointia” on ylläpidetty nyt vuosikymmeniä.Suorittava porras:
”Täällä oletetaan , että yksin pyytämällä hirvi on helppo saalis. Tämä on varsin kaukana todellisuudesta.”En tiedä miten helppo se on kun en ole mitään koskaan metsästänyt, mutta tiedän sillä tavalla elätetyn pesueta talven yli sellaisenakin aikana jolloin hirviä oli todellakin vähän, kaatolupiakin kunnan alueella peräti neljä vuodessa, kun niitä 70-luvun hulluina vuosina oli jopa yli neljäsataa.
Siihen metsästykseen ei todellakaan voi käyttää maasturia. Ne äijät vain yksinkertaisesti osasivat hommansa.Terveisin: Korpituvan Taneli
Suorittava porras:
”On anteeksipyynnön paikka ”Korpituvan Tanelilta”. En ole tarkoittanut loukata asiansa osaavia metsänomistajia. ”OK! Saat anteeksi, mutta toivoisin sinun samalla myös oppineen jotain.
Suorittava porras:
”Suurimmassa osassa tapauksista metsän oikeaoppisella hoidolla voidaan merkittävästi vähentää tai jopa kokonaan välttää hirvivahingot.”Minulla on ollut hirvivahinkoja taimikoissa. Pahin oli kun hirvet söivät aivan yhdettömiin raudustaimikon 80-luvun alussa. On ollut myös taimikoita, joissa tuhoja ei ole merkittävästi ollut.
En vain ole huomannut juurikaan tuollaista kohtalonyhteyttä taimikon hoidon ja hirvivahinkojen välillä. Peltotaimikossa hirvet söivät kesällä pajupuskien seasta männyntaimia. Siispä raivasin pajut pois ja kas seuraavana vuonna hirvet himoitsivat niin kovasti niitä nuoria pajunvesoja, että männyntaimet menivät sitten kokonaan.
Toki minäkin yritän pitää lehtipuun pois männyntaimikoista yms.
Mitään automaatiota tuossa asiassa ei kuitenkaan ole. Kun hirvet syövät niin kyllä siinä yleensä menevät meidän hoidetut ja naapurin hoitamattomat samaan pötsiin.Suorittava porras:
”Kannan ollessa liian suuri jossakin (voi olla hyvinkin suppea alue) voi joutua kokemaan Tanelin kohtaamia murheita. ”Kanta on ylettömän suuri, keskimäärin, koko Suomi nimisen valtion alueella. Se pitäisi pudottaa kolmannekseen, tietenkin niin että jäävä kanta jakautuisi mahdollisimman tasaisesti Suomeen.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Pitää ottaa hirvionnettomuuksissa huomioon se että meillä on tuhansin kilometrein teitä joilta hirvivahingot on nollattu aitaamalla ne veronmaksajan varoin. Nykyiset vahingot tapahtuvat huomattavasti pienemmillä tiekilometreillä ja paljon pienemmällä liikennesuoritteella kuin ennen.
Eli Siis LIIKENNEVAHINGOT OVAT LISÄÄNTYNEET RAJUSTI TODELLISUUDESSA!Toisaalta täällä ainakin niitä tapahtuu. Viime vuonnakin melkoisesti. Nyt keskustelin puolitoista kuukautta sitten erään metsästäjien napamiehen kanssa asiasta. Hän oli huolissaan, että on tapahtunut jo hiukan enemmän kuin viime vuonna. Senjälkeen on tullut monta kolaria kunnan alueella, jopa kaksi kolaria päivässä. Tässä on tietenkin kapea näkövinkkeli, mutta karmeaa todellisuutta kyseisille henkilöille ja heidän läheisilleen.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Niin salametsästäjät saavat hirven nurin yksinkin. Niinhän se oli täälläpäin ennen mökinäijillä tapana, että syksyllä ammuttiin hirvi, kun muuten pesue ei olisi ehkä kevättä nähnyt. Ei se muuta kai vaatinut kuin osaavan miehen, mutta sehän on jo paljon sekin.
Ainakin pohjoisessa on vielä kymmenkunta vuotta sitten on pyydetty luvallisiakin hirviä ns naakimalla, mutta nykymetsästäjätkö eivät tätä enää osaa?Hirvenmetsästyksessä on vähän liikaakin sellaisia luutuneita käsityksiä. Yksi sellainen on tämä 1000ha alue. Se on vain sen takia että saadaan maanomistajat pelattua asiasta ulos ja homma metsästysseurojen hallintaan.
Näitä luutuneita tapoja pitäisi pöyhiä oikein kunnolla, että saataisiin metsä- ja liikennevahingot kuriin.
Liikennevahingotkin vain kasvavat koko ajan rajusti, jos ottaa huomioon, että on rakennettu tuhansin kilometrein hirviaitoja, eikä vahinkojen kokonaismäärä silti tipu. Ja veronmaksaja maksaa aitojen tekolystin.Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuosta vapaasta hirvenmetsästyksestä.
En minäkään sen toteutumista niin kovin todennäköisenä pidä, mutta se on se suunta johon pitää tähdätä. Eikä se nyt niin mahdoton järjestelyiltään olisi toteuttaa. Eihän seuruemetsästystä silti tarvitsisi kieltää.
Harrastelija sanoo että salametsästäjät sen yksinmetsästämisen osaavat, mutta hän ei salametsästystä hyväksy. En muuten hyväksy minäkään. Tässä kerran kun manailin hirvien liian suurta määrää, niin joku tuli nykäsemään takinliepeestä ja ehdotti, että hän voisi järjestää muutaman kaadon lisää, saisit sitten sinäkin kunnon paistit kun teet vähän yhteistyötä. Kivahdin siihen että minä mitään salaampujia tänne silti kaipaa. Hän yritti houkutella, vähän suuremmalla lihaannoksella. Sanoin että salametsästyksen kanssa en ole missään tekemisissä, että jos aiot ampua jotakin niin tee se sitten niin etten minä ole tietoinen äläkä myöhemminkään kerro edes.
Olen vakaasti sitä mieltä, että kaikki asiat pitää tapahtua laillisessa järjestyksessä. Toisaalta meidän kaikkien pitää toimia niin että meillä olisi oikeudenmukainen lansäädäntö. Tarkoittaa hirvien suhteen sitä että metsä- ja liikennevahingot pitää ottaa todesta, eikä naureskella niille.Terveisin: Korpituvan Taneli
