Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Tottakai kuitua tarvitaan, minäkin aikanaan työpaikalla niitä tilailin asennettavaksi. Tällä hetkellä vain YKSITYISEN ihmisen ei välttämättä kannata kuitua ottaa taloonsa. Toki se kuituliitäntä on aina varmempi. Enkä sanoisi kuituun investoineitten rahojansa hukanneen. Jos perheessä on useita samanaikaisia netin käyttäjiä, niin kuitu on hyvinkin perusteltu.
Mobiili liittymän käyttö pöytäkoneessakin on siitä kiva ettei haittaa vaikka osoite vaihtuisi tms.
Esim meillä taloyhtiössä ei oikein kukaan ole vaatinut kuituliittymää, mutta uusissa asunnoissa se on ihan OK.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Enkös minä jo jossain ketjussa sanonut, että tulevaisuudessa ennallistetaan soita puun kasvattamiseen. Eli ojitetaan ja metsä päälle, että saadaan hiilinielua.
Minä olen jo tuota omalta vähäiseltä osaltani harrastanut. Kyse oli siis nimenomaan ennaltamisesta sanan varsinaisessa merkityksessä. Suon pohjalta nousi nimittäin ojituksen yhteydessä puun runkoja, eli paikalla oli ennen soistumista ollut kunnon metsä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Visakallon idea uusi ja tuore. Mikähän on tällä hetkellä 20 kV:n linjan keskimääråinen johtokorkeus? Tietääkö joku? Jos käytetään 11 m pylväitä, niin mäkisessä maastossa alin lanka ehkä minimissään 6 m korkealla. Pitäisi siis nostaa ainakin kolminkertaiseen korkeuteen. Tarvittaisiin teräspylväät.
Tämäkään konsti ei eliminoi lankoihin jäätyvää lunta ja tuulen vaikutuksia.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Valokuitua on tyrkytetty sekä korpituvalle että kirkonkylän asunnolle.
En vain ymmärrä mihin minä sitä tarvitsisin. Ipadissa on 3g liittymä se pelittää hyvin Korpituvalla. Suoraa televisiolähetystäkin pystyy katsomaan. Asunnolla vaihdoin viime vuonna lanka laajakaistan 4g liittymään.
Tavallinen tallaaja ei yksinkertaisesti tarvitse mitään valokuitua. Tuttavapiirissä on kaksi jotka mielestäni sellaisen ovat hankkineet todelliseen tarpeeseen. Toinen on ATK mies joka huoltaa ihmisten koneita sekä kotona että etänä. Toinen on ammatti valokuvaaja, joka siirtelee kuvia esim. lehdille yms.
Haja-asutusaleiden valokuidut ovat ehkä jatkossa tarpeen suureneville maatiloille ja tietysti muillekkin yrityksille.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Vai ei ole metsähaketta Suomessa saatavissa???
Viimeiset 30 vuotta energiapuusta on vouhotettu, mutta sen menekki on ollut satunnaista. Olen tosin minäkin pari kauppaa tehnyt, joihin olen ollut tyytyväinen.
Jos energiapuulle on jatkuva menekki, niin sitä irtoaa vielä paljon suomen metsistä ja sellun keittäjät ovat hyvillään kun ei ole suksisauva puita tehtaalle tulevissa kuormissa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
petep: ”Tanelihan se voi kertoa että miksi vuorotöissä kulkemalla paperitehtaalla pitää tieneta 65 000 vuodessa peruskoulupohjalta ?”
En aio ruveta sinun käsityskykyäsi muuten parantelemaan, oikaisen vain pari tyyppivirhettä kysymyksessäsi.
1. Se että muodollinen koulutus on ”vain peruskoulu” ei tarkoita sitä etteikö henkilöllä voisi olla hyvinkin vahva ammattitaito työhönsä. Esim paperimiehiä ei tule mistään koulusta, vaan heidät koulutetaan työn ääressä vuosien kokemuksen kautta. Kaikilla alle 40 vuotialla paperimiehillä on muuten myös ammattikoulu pohja.
2. Se että kulkee vuorotöissä ei tee työstä tai sen tekijästä ollenkaan vähäarvoisempaa.
En tunne tämän hetken paperimiesten amsiotasoa, mutta silloin kun töissä olin ja niitä tuntilistoja kuittailin, niin minun ja korkeimmin palkattujen alaisteni vuosiansiot olivat samaa luokkaa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
En kuitenkaan paperiliiton jäsenenä, mutta sopivalla näköalapaikalla kuitenkin.
Pojat täällä on niin työnantajaa, niin työnantajaa, että oikein naurattaa. sama vastus meillä metsänomistajilla on kuin paperiliitollakin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kyllä kommenteista huomaa ettei ole oltu koskaan palkkatöissä. Ottakaa nyt pahvit huomioon että paperimiehillä on tämän maan kovin neuvotteluvastuskin.
Kaksi höpöhöpö asiaa pitää alasampua:
1. Suomen parin viikon lakko ei vielä hetkauta sellun ja paperin hintatasoa.
2. Tehtaitten alasajoon ei juurikaan ole vaikutusta sen hetkisellä työmarkkinatilanteella. Toki sitä voidaan käyttää tekosyynä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Meilläpäin betonointiin ei ole ollut tarvetta. Silti on maakaapeleissa ollut uudekseltaan vikojakin. Yksi on nyt korjattu ja todettu että kaapelissa oli valmistusvika. Toinen odottaa vielä korjausta kun pitäisi suo hiukan kohmettua, että sinne voisi mennä kaivinkoneen kanssa. Linjoja toki on haudattu kymmenin kilometrein, joten jotain oli odotettavissakin, toivottavasti jäävät tähän.
Betonointi tuntuu äkikseltään hyvältä keinolta, mutta kun kuuntelin eilen miten betonointi oli todettu huonoksi konstiksi ulkomailla siltojen tukirakenteissa, niin tulin toisiin aatoksiin. Entä jos Suomen talvi rikkoo betonoinnin, niin entäs sitten? Murtunut beoni on hyvää leikkaamaan, sisällään olevan kaapelin.
No, näin sille maakaapeloinnillekkin tulee riskejä ja kustannuslisiä. Alkoikohan se maakaapelointi buumi hiukan liian äkkiä, ei ollut oikein käyttökokemuksia asiasta. Toki Helsingissä on haudattu 20kV:n linjoja jo vuosikymmeniä sitten, mutta hiukan eri periaattein. Ainakin joskus tehtiin niin että ojan pohjalle ladottiin betonilaatat ja kaapelin päälle pantiin betonikourut ja sitten hienoa hietaa runsaasti.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Minulle hymyiltiin vinosti kun teetin tuollaisia liittymiä metsäautotien rakentamisen yhteydessä, oli kuulemma rahan haaskausta. Jälkeenpäin on toki tullut todella hyvääkin palautetta. Kotipalstalla nuo eivät ole pelkkiä liittymiä, vaan saran poikki on tehty piennarteitä. Kun tiedän savotan olevan tulossa, niin poljetan traktorimiehillä piennartien niin että se jäätyy vähän syvempään. Metsästäjät tykkäävät kun maasturilla pääsee lähemmäs hirveä, joka ei suostunut heti kaatumaan kun sai osuman.
Selkeä puute noissa liittymissäni on se, että kaikki joissa on tarvittu rumpuputkea, ovat hiukan kaposia. Vastaavasti löytyi sellainenkin liittymä, jossa hakkuufirma piti lavettiautoaan koko naapurin savotan ajan, mikäs oli pitäessä kun liittymästä oli mahdollisuus silti kulkea ajoneuvoilla.
Nykyisin ei kukaan enää hymyile vinosti näille tie ja liittymärakenteilleni. Joku kuitenkin kysyi varovasti että enkö sure yhtään niihin tarvittavaa pinta-alaa. Sanoin että ne on niitä tuottavimpia neliöitäni kun kauppoja tehdään, vaikuttavat hintoihin ja joissakin tapauksissa jopa siihen että tarjouksen yleensä saan.
Terveisin: Korpituvan Taneli