Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 5,031 - 5,040 (kaikkiaan 5,333)
  • Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Kertapoistona moottori- ja raivaussahat, on verotoimiston ohje. Saa kyllä panna kalustoon ja poistaa vuosittain määräprosentin.
    Jos on pannut vuosipoistoihin, niin verottaja puuttuu heti jos sen sitten puolessavälissä vuosia poistaakin kokonaan.
    Pitää tehdä ratkaisu siinä ensimmäisessä verotuksessa.

    Verottaja lähtee tietääkseni siitä että jos on mahdollista että laite tulee loppuunkäytetyksi 3 vuodessa, niin sen saa merkitä vuosimenoihin. Sillä todellisella käyttöiällä ei sitten ole niinkään merkitystä.
    Tämä on selvästi metsätaloutta laajempikin verottajan tulkinta. Verottaja ei näissä asioissa ole kovin niuha. Se pitää toki huolen että todella pitkäikäisemmät ja kalliimmat koneet tulevat vuosipoistojen piiriin. Tämä myös selkeyttää verotusta.
    Yrityksille on kuulemma annettu esim. tietokoneiden suhteen vapaat kädet valita, tässä suhteessa. Minultakin talousihmiset joskus työpaikalla mielipidettä kysyivät. Vastasin että tehkää niinkuin se taloudellisesti on paras, teidän mielestä.

    Vertailun vuoksi voidaan ajatella, että harrastelijan metsurikampeet, esim. kengät ja metsuripuserot, -housut sekä esim kypärä, saattavat kestää käytössä toistakymmentä vuottakin. Niille ei ole edes muuta mahdollisuutta kuin vuosimenoiksi vain.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Tässä keppikarsinnassa saattaalla omat hyväksin puolensa.

    Kun karsitaan sahalla, niin se tehdään pintaa myöten. Siis kuoren päältä.
    Kun lyödään kepillä, tai muulla sellasella, oksaan, niin se ei taatusti katkea siitä paikasta, mistä sahalla katkaistaan.
    Parhaassa tapauksessa oksa katkeaa puu pinnan myötäisesti, eli kuoren alta. kuoreen jää oksan suuruinen reikä. Tällöin kylestyminen alkaa välittömästi, saatetaan saada jopa pari vuotta aiemmin ehjä lusto sille kohtaa.
    Tietysti oksa saatta katketa ”tapillekkin”, mutta silloinhan se voidaan sahalla katkaista pintamyötäisesti.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Tuollaisen Talmeter-asteikon olen nähnyt ihan tavallisennäkoisen metrinmitan reunassakin. En kyllä ole sitten nähnyt sellaista rautakaupan hyllyllä myynnissä.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Raivuri:
    ”….joten mitä niistä teen?”

    Suoraan kysymykseen suora vastaus: ”TÖITÄ!”

    Tuohon on muuta vastausta täällä mahdoton antaa.
    Jäi kuitenkin kiusaamaan nuo pihlajan raipat. Selvitäppä olisiko niissä ainesta erityispuumetsiköksi.

    Viestistä selviää, että et ole uusi sinänsä metsäasioissa. Sinulla lienee joku metsäammattilainen, jonka sanaan erityisesti luotat. Palkkaa hänet kahdeksi päiväksi kanssasi suunnittelemaan niitä TÖITÄ!

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Tottakai pitää tukea, juuri monien mainitsemasta syystä, eli tuetaanhan teollisuuttakin.
    Metsätalouden tukia voitaisiin toki kohdentaa uudelleen.

    Erityisesti tieverkon perusparannus ja kunnossapito voisivat olla ihan ensisijaisia. Tästä olisi muillekkin hyötyä kuin vain metsätalouden harjoittajille.
    Metsäautotieverkon täydentäminen ja perusparannus olisivat tietysti ensisijaisia asioita, mutta myös niiden kunnossapito ja talviaurauskin olisivat tuettavia asioita.
    Unohtaa ei saa myöskään pahasti rapautumassa olevaa alempaa maantieverkkoa.

    Kunnostusojitus on yhä edelleen merkittävä asia metsätaloudelle. Unohtaa ei sovi sen yhteydessä korjailla vanhoja virheitä vesistöön laskemispaikoissa.

    Muutakin toimintaa voidaan tietysti tukea. Ei kuitenkaan niin kuin nyt että palkitaan metsän hoitamatta jättämisestä kemeralla ja ajoissa hoitaneilta rahat jäävät sivu suun.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    A.Jalkanen:
    ”Hirviravintoa
    Jos asetetaan hirvikanta tasolle, jossa ei tule taimikkovahinkojen ilmoituksia, ja susikanta ja hirven metsästys sopeutuvat siihen, niin uskon että ainakin useimmat metsänomistajat ovat tyytyväisiä.”

    Jos hirvikanta todella on tasolla, ”jossa ei tule taimikkovahinkojen ilmoituksia” niin ei siinä enää voi puhua siitä että susia tai muita petoja ruokittaisiin hirvillä.

    Tuo A.Jalkasen esitys voitaisiin panna raameihin kaikille metsästysseuroille ohjenuoraksi.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Yksinkertaisia relaskooppeja, ainakin täälläpäin, Metsäkeskus jakoi kursseillaan ja muutenkin liikelahjoina.

    Tiedä nyt sitten minkälaisia ammattitavaroita milloinkin tarkoitetaan, mutta Uittokalustolla on myyntipiste kaikissa vähänkin suuremmissa näyttelyissa, farmarit, metkot yms.
    Agrimarkettien ja muidenkin maataloustarvikkeita myyvien liikkeiden valikoimat ovat joskus suppeita ja joskus laajoja.
    Sitten on näitä isompia sahamyyjiä, joilla on kyllä muutakin tavaraa. Tulee mieleen legendaarinen Virtain moottorisaha. Samaan kurottelee Ilpon katiska Evijärvellä. Vaasassakin on vähän vastaava liike, olen jopa käynytkin, mutta en muista nimeä. Tampereella oliko se nyt Tampereen pienkone?
    Tyypillistä näille sahoihin ja metsään erikoistuneille liikkeille on että ne henkilöityvät yhden miehen ympärille, vaikka ovatkin sitten kasvaneet paljonkin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    ”köppäänen”

    Arvasin että joku kysyy. Ilmaus on Etelä-Pohjanmaan murretta ja tarkoittaa tyhjänpäiväistä, merkityksetöntä. joku voisi Suomentaa sen tässä myös että ”kevyt”, sillä sanallahan on vastaavia merkityksiä, ”pienen painon” lisäksi.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Tosiaankin kenkien osto ilman sovitusta? Ei kiitos!

    Minäkin kokeilin Metkossa Uittokaluston Meidl turvakenkiä, olisivat kyllä sopineet. Tuota halvempaa mallia en hoksinut siellä ollenkaan, varmaankin oli paikalla.

    Tuo kestotilaaja tarjous oli tänä vuonna poikkeuksellisen köppäänen, kaikki sovittamalla ostettavia tuotteita.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Sama huomautus kuin vanhallakin palstalla:

    Oikeastaan kaikki ”kokeilupuut” kontorta, mustakuusi, lehtikuusi yms. ovat hyvää sellun raaka-ainetta. Mustassa kuusessa on pidempi kuitu mitä missään muussa puussa.

    Ongelma on siinä että kaikkien puulajien sellukeitto onnistuu parhaiten jos voidaan keittää vain yhtä puulajia. Silloin ei jää sulamattomia tikkuja, eikä liioin tule liikaa keittäytynyttä pehmyttä massaa.
    Kun todetaan että nykyaikainen sellutehdas tarvitsee jonkun 800 rekkakuormaa yhtä puulajia, että saadaan aikaan erillinen keitto, niin repikääpä sitten siitä.
    Jos puu kelpaa mekaanisen massan valmistukseen, esim mustakuusi, niin tarvittavat kerta-annokset ovat jo kertaluokkaa pienempiä.

    Ihmettelen kovasti, miksi ulkomaisten puulajien kokeilu on niin yleistä meillä? On noita muutama tullut nähdyksi eikä vakuuta ollenkaan. Tälläkin palstalla vähänväliä tulee esiin kokeiluja tai kokeilun suunnitelmia.
    Samaan aikaan halveerataan täällä Jees H-valtaa, joka tekee uraa uurtavaa työtä, puolikotimaisen hybridihaavan kasvattajana.

    Vaikka meillä on vain muutama puulaji, niin niistä löytyy kyllä jokaiselle pohjalle sopiva, ainakin jos ammutaan ensin kantturat sukupuuttoon.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 5,031 - 5,040 (kaikkiaan 5,333)