Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Suden jälki:
”Pihkapuu taas kuolee kunhan vaan jostain katkoo.”Kyllähän mänty kuolee noin. Kuusi pitää vetää aivan maata myöten, muuten sieltä nousee oksa. Joskus oikein ihmetytttää, että tekeekö kuusi, lehtipuiden tapaan, runkosilmujakin.
Terveisin Korpituvan Taneli
Augusti:
”Hurjalta kuulostaa osalllistujien jutut. Eihän sinne porukkaan uskalla tällainen lasia kallistamaton (pullosta puhumattakaan) vaari-ikäinen tullakaan! ”Tapaamisista ei, ainakaan aiemmin, ole muodostunut mitään lasi- tai pullojuhlia. Vaari-ikäisiä on paljon liikkeelä joka tapauksessa.
Ne jutut on täällä palstalla paljon hurjempia kuin sitten paikan päällä.Taneli palaa palstalle sitten tapaamisen jälkeen, heippa!
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tyhmällä Tanelilla on tyhmät kysymykset.
Miksi pitää perustaa varta vasten kahden puulajin sekametsä? Ymmärrän kyllä jos sellainen sitten jostain syystä jää käteen kun uudistamisen kiemuroissa kurvaillaan. Mutta miksi erikseen pyritään kahden puulajin metsään.
Yksi asia, joka tälläistä puoltaa on jäänyt joskus mieleen. Koivuihin ei tule ruskeita täpliä, jos ne kasvavat kuusikossa. Mitä muita etuja voisi kahden puulajin metsällä olla?Terveisin: Korpituvan Taneli
Pitkät kannot juontavat juurensa talviaikaan tehtyihin vesuriraivauksiin. Silloin kun ne työttömyystöinä tehtiin talvella hangenpäältä, niin lyhyttä kantoa ei ollut mahdollista saada. Piti sitten keksiä jos mitä verukkeita puolustamaan kannon pituutta.
Jos kohta traktorin renkaan alla pitkä kanto on parempi kun se reilusti kaatuu, niin hevosaikana oli toisin. Hevosen mahaan tuli reikiä ja naarmuja kun tuolla tavalla raivatussa metsässä ajoi.Kerran on tullut hyödynnettyä pitkää kantoa. Ajettiin tienvierut murskalla ja toinen osakas nimenomaan ohjeisti että pitää jäädä pitkat kannot. Syksyyn mennessä pajun kannot olivat sitten täynnä pientä vesaa. Minä vedin ne maanrajasta poikki ja sain naapurilta nuhteet, että nyt se vasta sitten vesookin. Eipä kuitenkaan vesonut juuri ollenkaan.
Muuten jos jättää tiheässä vesakossa pitkät kannot, niin seuraava raivuu pitäisi tehdä niiden yläpuolelta. Jos vetää toisella kertaa niin että vanhat kannotkin katkeavat, se syö raivurin terän terävyyttä kuin olisi hiekkaa vesakon tyvillä.Metsänraivauksissa olen monesti ihmetellyt miten 15…20 vuotta aiemmin raivattuihin kantoihin on kasvanut melkein puita. Erityisesti kuusi on sellainen, että jos yksikin neulanen jää kannon puolelle, niin siitä lähtee kuusipensas.
Jos kuusen tarkoituksella katkaisee Pinsiön Vaarin keinoin, niin raivauksesta hyötyvät vain ne kanalinnut. Kuusi jää nilkomaan maasta ravinteita niinkuin ennenkin.Itse raivaan niin että 10 sentin kanto on jo pitkä. Erityisesti kuusen ja pajun pyrin katkaisemaa nimenomaan maata myöten.
Senverran vähän sitä raivaussahaa kuitenkin tulee käytettyä, että ei tarvitse erikseen jättää linnuille piiloja, niitä on muutenkin riittävästi.Terveisin: Korpituvan Taneli
Metsuriyrittäjä:
”Paras vaihtaa koko kytkin , kaikki muu korjaus lyhytaikaista nautintoa. ”Kytkinjousia katkeilee muistakin raivureista ja sahoista. Mm tilhin 200 oli alkuun tuo vika.
Mikähän järki siinä olisi vaihtaa koko kytkin tuollaisessa tilanteessa? Miksei jos on ylimääräistä rahaa…
Joissakin vehkeissähän jouset tosiaan alkavat katkeilla vasta kun kytkin on kulunut, niin silloin se kokonaisremonttikin on tarpeen.Terveisin: Korpituvan Tapani
Viime torstaina (19.7) täällä (Etelä-Pohjanmaa) satoi viiden tunnin aikana runsaat 24 mm. Se oli hyvin paikallinen sade vain ”mittarin alueella”. joku maajussi kommentoikin että olipa hyvä kun ei meidän kylällä satanut, ei oli oikein viljelykset kestäneet enää moista sadetta.
Terveisin: Korpituvan Taneli
