Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Eikun vaikuttaamaan asiaan. Täällä maailmassa ei ole paljonkaan asioita, ainakaan ihmisten päättämiä, joissa ei voi saada vaikuttamisella mitään aikaan.
Omissakin nurkissa karhuja tiettävästi aika lähelläkin, mutta en nyt ota kantaa johonkin kaatolupamääriin. Tärkeintä olisi että se petokanta, mikä on, karttaisi mahd. paljon ihmistä.
Hankaluuksien ilmetessä pitää olla vain entistä äänekkäämmin poliisin hihassa kiinni. Saisi se lupakiintiö senverran suuri olla, ettei poliisin tarvitsisi kovin paljon asiaan puuttua.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tuo kaupunkilaisuus tulee joskus muutenkin. Tanelinkin metsät joskus toistakymmentä vuotta sitten olivat yllättäen kaupungissa, eikä mitään liitoksia ollut tapahtunut.
Tuo käsite ”lakkautettu kunta” on aika epämääräinen. Virallisestihan kaikki kunnat lakkautetaan liitoksessa ja uusi perustetaan. Aina ei edes mikään vanha kunnannimi jää voimaan. Silloinkin kun uusi kunta perii jonkun osakaskunnan nimen, pitää muistaa, ettei uusi kunta ole se entinen samanniminen.
Epäilempä ettei kuntakarttaharjoituksella ole kovin paljon tekemistä käytännön metsätalouden kanssa.
MHY-kenttä on jo nyt laajemmissa kokonaisuuksissa kuin peruskunnat, ei sielläkään ihmeitä tapahdu.Siis reaalimaailman puolella ei mitään uutta auringon alla.
Ihmisten pään sisällä tapahtuu toki paljonkin sellaista, jolla on melkoiset vaikutukset reaalimaailmaankin.
Suurimmillaan tämä näkyy kun isoihin kaupunkeihin liitetään näitä ”lakkautettuja kuntia”. Maan hinta saattaa saada arvaamattomia sysäyksiä ylöspäin. Tämäkin vaikuttaa metsätalouteen vain siten että ns metsäloudellisen arvon merkitys kaupateossa niillä alueilla pienenee.Jäitä hattuun, tässäkin asiassa!
Terveisi: Korpituvan Taneli
Onko se, Miisu, teilläpäin sama juttu kun täällä?
Maamehiläinen on erityisen ärhäkkä, sieltä tulee taattu tälli, jos se pesä tuulenkaadon alta löytyy. Toisaalta nuorehkoissa kuusissa roikkuvat pesät ovat huomattavasti rauhallisemmin kansoitettuja. Niistä harvemmin tällin saa, vaikka pesä vaurioitusikin.Terveisin: Korpituvan Taneli
Asiantuntija löysi kuitenkin suden jäljet aitauksen sisältäkin.
On toki noita etsitty omia ja naapureiden karjoja, että on mihin suhteuttaa. Tämä oli suden tekosia. Kun on vain yksi susi ja lauma pahankurisia sonnipoikia, niin jää se naarmutteluksi kun ei oikein ahneuksissaan tiedä minkä valitsisi. Kaksi sutta tekee tuollaisessa karjassakin jo pahaa jälkeä. Susi osaa ryhmätyöskentelyn.
No Harjavallassahan sudet ovatkin lemmikkieläimiä, kunnes sattuu tarpeeksi vakavaa sielläpäin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Ei vain aina ”NÄYTTÖ EI RIITÄ”. esim viime syksynä, yhden talon mullikarjaa etsittiin päiväkausia, kun susi ne ajoi aitauksestaan. Jäljet asiantuntija vahvisti suden jäljiksi, mutta kun mullit löytyivät kaikki elävinä viikon talkootyön tuloksena. Muutamassa oli sellaisia naarmuja, joita kukaan ei kuitenkaan uskaltanut vahvistaa suden tekemiksi, niin päätös oli ”NÄYTTÖ EI RIITÄ”.
Nyt keväällä susi nähtiin riistakamerassa vajaa kilometri asutuksesta, mutta kun kenenkään tenavista ei vielä puuttunut yhtään, niin ei tuosta nyt sitten viranomaisille valittamaan… Olisi taas cityvihreät itkeneet auli-kyyneleitä, että taas söpöliinejä vainotaan….
Istuttelin mäntyjä silloin muutaman sadan metrin päässä, ei kyllä yhtään puntti tutissut, mutta tuli taas mieleen, että kenenkähän karjaan se nyt…Terveisin: Korpituvan Taneli
Käsite kaupunkilaisuus on jo ajat sitten irronnut kehyksestään iskusanaksi jolla huiskitaan miten sattuu.
Tanelin asunto, (koti)mökki ja metsät sijaitsevat ”Kaupungissa”, jossa oli maan suurin kuntakohtainen peltopinta-ala ainakin 80-luvulla. Metsää paljon, suojeltuja soita ja kaksi kansallispuistoa
Että sellaisia kaupunkilaisia…Terveisin: Korpituvan Taneli
Pete tietää ilmeisesti asiastaan.
Taneli tässä muisteli elämänsä kerrostumia. Etelä-Pohjanmaalla törmättiin aineeseen nimeltä boori, lannoiotemielessä, kun Sokerijuurikkaan viljelyä alettiin laajentamaan tännekkin. Sopimusviljelijä sai siemenet ja booripussin tehtaalta.
Yllättäen huomattiin että ohrahan tykkää myös siitä samoin punaapila.Boorihan on hivenravinne, joka tarkoittaa sitä että sen tarve on kasvilla pieni, mutta myös tärkeä. Sellaiset määrät booria, kuin pääravinteita typpeä, kalia ja fosfaattia, merkitsisivät täyttä myrkytystilaa kaikelle elolliselle, olipa se sitten luonnon omaa tai ihmisten kylvämää.
Totta että boorinpuutos tuli esiin erityisesti runsaasti kalkituilla mailla, siis samoja oireita kuin fosfaatilla.
Typen ja boorin epätasapainosta olen kuullut vain täällä metsäpuoleela mainittavan.Miksi läntisenkin Suomen metsissä ei olisi booripulaa kun sitä on kerran pelloillakin? Voi olla että itäänpäin mentäessä pula kasvaa. Se ei silti tarkoita etteikö pulaa voisi olla myös lännessä.
Itä-Suomen kaskimaat ovat oma lukunsa. lännessä ei kai juurikaan ole vastaavia, vaan ne on tehty samantien pelloiksi. Pellon metsitykset lännessä lienevät ne kiperimmät boorinpuutosalueet (B:n ja N:n epätasapaino.)Onkohan tuosta haavasta edes kunnon tietoa tarvitseeko se lisäystä. Voi olla että Harjavallan haavat kasvaisivat pienellä booriripauksella vielkin paremmin.
Terveisin: korpituvan Taneli
