Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Kauko-ohjaus metsässä on varmaan teknisesti mahdollisuus toteuttaa, mutta onko se taloudellisesti järkevää. Mitä etuja sillä nyt sitten tarkkaan ottaen haettaisiin? Pelkän kaukoohjauksen mielenkiintoisuuden vuoksihan tuollaisiin toimiin ei kannata ryhtyä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Johan minä Suorittava Sinulle sanoin ettet näe kuin koko kunnan tilanteen (rhy). Kyseessä Etelä- ja Keski-Suomen suurin kunta, eli sen sisällä on melkoisia eroja. 2018 kaatomäärä huomattavasti suurempi, en tiedä rhy kohtaista kaatoprosenttia.
Vaikka kuinka luottaisit vain tilastoihin, niin käytännön tilanteesta alueella tiedät juuri sen verran kuin sika pohjantähdestä.
Motokuskille: Seuroilla on tähänkin asti ollut mahdollisuus vaihtaa alueita keskenään jahtirajojen selventämiseksi. Toisaalta epäilen hiukan tuollaisen yhteisjahdin onnistumista. Sinänsä hyvä kun ideoidaan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Pihkatappi: ”Isojoen sahakin ottaa välillä noin 2 metrin pätkiä, kyllä ne katkotaan motolla,”
28dm on ollut lyhin heillä ainakin tässä viimeisen 25 vuoden aikana. Tosin ottivat joskus omassa hakkuussaan sen sitten jos jopa 11cm asti. Nyt on lyhin mitta 31dm ollut muutaman vuoden. Heillä on se ongelma että nämä ovat vain pikkutukkimittoja, Tukilla lyhin apumitta 37dm. Kun sitten pikkutukin suurin sallittu latvaläpimitta 18cm. Sitä vahvempi puu, jos ei ylety 37dm mittaan, niin kuituun sitten, oli kuinka kaunis tyvipölli tahansa.
Pihkatappi: ”Kun koko rungon katsoo läpi rönteginillä”
Eiköhän ne nykyajan välineet ole ultraääni ja laser tuohon hommaan.
Pihkatappi: ”Niinpä. Jos on pieni ala hyviä siemenpuita poistettavana, niin ei kai noita kannata kuljettaa firman pinoon, kun laatu edellyttäisi huippuhintaa, mutta kukaan ei osta edes normi tukin hinnalla pientä erää.”
Aika pieniäkin eriä ostavat jos vain toimittaa pikitien varteen.
Siemenpuista minulla ei ole ollut ongelmaa, kun viimeiset sellaiset jätin pystyyn 60-luvun alussa, enkä ole mokomaan rulettiin sen jälkeen sotkeutunut. Jos ei halua istuttaa, voi aina kylvää, muokattuun maahan.
Terveisin Korpituvan Taneli
Vale, Emävale ja Tilasto!
Näet vain koko kunnan tilaston, et sitä että Yksi seura on vuodesta toiseen ampunut yhteislupaalueen muidenkin seurojen hirviä, jos vain on lupia käyttöönsä saanut.
Ne seurojen ulkopuolella olevat halukkaat ampujat, eivät ole seuraan koskaan pyrkineetkään. Ellet tunnista tätä ryhmää muuallakin Suomessa, et kyllä ole kovin syvällisesti asioista perillä. Luet vain Tassua ja muita tilastoja.
Melkoinen mustan valkoiseksi väittäjä olet lajissasi.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Suorittava yrittää summan mutikassa arvailla vieraan paikkakunnan tilannetta. Täällä meillä on aina päässyt seuraan kun asuu alueella tai on maanomistusta alueella, mökkitontti riittää.
On ainakin ollut myös sellaisia, jotka ovat vuokranneet metsästysoikeutta alueelta ja antaneet sen seuran käyttöön. En tiedä onko sellaisia nyt.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Suorittava yrittää visertää jotain meidän alueen hirvitalanteesta. Olisi varmaan parempi kun ei esiintyisi asiantuntijana sellaisen paikkakunnan asioissa, jonka joutuu kuuklettamalla kartalta hakemaan.
Metsästettävää on 70-luvulta lähtien ollut riittävästi, lähinnä ongelmana on ollut muiden paikkakuntien hirvimiesten kateus. menee kuulemma heidänkin hirvensä jos niitä tihentymä alueella kunnolla kaadetaan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
A.Jalkanen: ”Ei ole tietenkään mahdollista hävittää hirveä sukupuuttoon: metsästyslaki määrää varjelemaan riistalajien kantoja ja tämä tavoite menee jopa vahinkojen estämisen ohi.”
Laithan ovat vain ihmisten välisiä sopimuksia, eivät mitään kiveen hakattuja, ylhäältä annettuja.
Ei tosiaankaan tarvita mitään sukupuuttoa. Kunhan saataisiin laki että korkeintaan 1/1000ha.
Olen elänyt aikaa jolloin männyntaimikoillani ei ollut mitään hätää talvisin, silti joka vuosi hirviäkin kaadettiin, ei tosin nykyisiä määriä. Vielä 67 ja 68 istutetut selvisivät ihan kunnialla. Sitten jo 70-luvulla männyntaimilla alkoi olla vaikeaa ja sitä jatkuu edelleen.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tästä hintakehityksestä seuraa joko rahastojen konkursseja tai sitten normaaleja päivittelyjä, että kyllä metsää olis pitänyt silloin 10 vuotta sitten ostaa, silloin se oli halpaa. Veikkaan jälkimmäistä.
Eihän se ole mikään ihme jos tilojen hinnat nousevat, kun metsäsijoittajien määrittelemä hintataso on ollut sellainen, että palstasta on välittömästi saanut netto hakkuutuloja ostohinnan verran. Johan siinä on ollut varaakin nousta, palstojen ostohinnoilla.
Terveisin: Korpituvan Taneli
A.Jalkanen: ”Vahinkotilastojen näyttämä tilannekuva on tärkeä, koska se näyttää onko tilanne metsissä, viljelyksillä ja liikenteessä menossa parempaan suuntaan.”
Se tilannekuva on, metsä ja peltovahinkojen osalta, suorastaan irvikuva. Liitenteen tilastoja on tietysti vähän vaikeampi manipuloida.
Terveisin: Korpituvan Taneli
A.Jalkanen: ”Niin kauan kuin noita vahinkoarviointipyyntöjä tulee, hirvikannan hoidossa on korjaamista – eikö niin?”
Vahinkoarvitipyynnöt voivat loppua kahdesta eri syystä.
1. Maaseutuvirasto saa hirvivahinkoohjeensa hiotuksi lupulliseen malliinsa, niin ettei arviointipyynnöistä seuraa muuta kuin lasku metsänomistajalle. Tälläiseen tilanteeseen he pyrkivät.
2. Hirvikanta laskee koko maassa sille tasolle että vahinkoja ei synny. Tämä on nykytilanteessa utopiaa.
Hirvikannan hoidossa on niin kauan korjaamisen tarvetta, kunnes kanta koko maassa on pysyvästi alle 1/1000ha.
Terveisin: Korpituvan Taneli
