Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Minäkin olen vähän silmät pyöreänä katsellut tätä kaapelointi hommaa ja ihmetellyt että aavistaako kukaan mikä on tämän laajan maakaapeliverkon kääntöpuoli sitten kun se esille tulee.
Onkohan sähköyhtiöt ottaneet edes sitä huomioon että tälläinen verkosto on valtava kondensaattori. Päivällä kovan kulutuksen aikaan se on vain eduksi, ei tarvita niin paljon loisvirran kompensointia. Yöllä on jo eri juttu, jo muinoin kun tein Helsinkiläisille sähköä, oli yöllä laajasta maakaapeliverkosta oma riesansa, jota piti generaattorien säädöillä kompensoida.
Toinen iso ongelma on näiden kaapeleiden turvallisuus jatkossa. Meilläkin päin suunnitelu oli kyllä kunnossa, mutta kaivinkoneurakoitsija, joka kaapelia lopulta hautasi ei aina oikein ollut tehtäviensä tasalla. Toisin kun täällä on kerrottu, kaapeleita ei ainakaan täällä Carunan alueella siirretty pätkääkään tien varteen, vaan kaapelit kulkevat metsissä entisten johtokatujen kohdalla ja pelloilla, siinä missä ilmalinja aiemmin meni. Tietysti peiniä viilauksia on tehty erityisesti kylillä, mutta näin pääasiassa.
Jätkän idea kaikkien maahan kaivettavien yhteishautajaisista on teoriaa. Huonostihan se pelaa kaupungeissakin joissa ne kuitenkin pakosta kulkevat vierekkäin saman kadun alla. Maaseudulla harvemmin viemärin ja vesijohdon suunta osuu jonkun 20kV:n linjan kanssa yhteen. Kylien väliset valokuidut vielä sinne kaivantoon olisivat omiaan, mutta kupariset datakaapelit pitää olla etäällä sähköpiuhoista.
Kaikesta huolimatta näen kyllä nämä kaapelihautajaiset positiivisena asiana erityisesti syrjäkylien suhteen. Täytyy muistaa että siellä kylillä on kuitenkin nyt ja tulevaisuudessa isoja karjatiloja, joita ei missään nimessä voi laskea vähemmän tärkeiksi sähkönkuluttajiksi, joille toimitusvarmuus voisi olla alempi. Kaikkein vähimmän sähkökatko tekee vahinkoa tavallisella asuinalueella, tosin siellä älämölö on sitäkin suurempi.
Terveisin Korpituvan TaneliA.Jalkanen: ”Riippuu vähän ollaanko eteläosassa vai pohjoisessa – etelässä ojittamaton suo on harvinaisuus!”
Mikä on etelää ja mikä pohjoista AJ:n näkökulmasta?
Minä asun Etelä-Pohjanmaan eteläosissa ja täällä ympäristössä on ainakin tuhansia hehtaareja ojittamatontakin suota.
Tässä Jean S:n tapauksessa ei ole kysymys ojittamattomasta suosta, vaan ojitetun suon yhden nurkan ojittamisesta. Ojiin ja metsäksi vaan.
On ihan eri asia kun täällä meillä on kokonaisia soita ojittamatta, ne toki pitääkin jättää rauhaan ja rajoittaa tietysti myös reunaalueitten ojitusta. Niistä toki osa vieläkin joutaa myös turvetuotantoon, silti jää luonnontilaisiakin.
Täällä palstalla on ongelmana se että kaikki eivät oikein edes tiedä mitä suo on. Meillä täällä sitä on todella paljon sekä ojitettuna, että ojittamattomana.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tottakai ylimitalla on merkitystä metsänomistajalle, silloin kun on kyse tyvi tai välitukista. Jos tehdään ylimittaisia tukkeja, saattaa käydä niin ettei sitä viimeistä tukkia enää nipinnapin tulekkaan. Jos latvatukki on ylimittainen, niin kuidun vähentäjänä sillä ei enää liene juurikaan merkitystä.
Olen minäkin joskus joutessani mitannut muutaman, moton tekemän, tukin pituusmitan, tarkkaa työtä on ollut.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Nyt en oikein ymmärrä Tolopaisen vuodatusta?
Minä ainakin heti ensimmäiseksi sanon motomiehelle, kun tulevat hakkuulle, että teet sitten tarvittavat lumppaulset. Pahin tilanne on se kun isäntä sanoo että lumppeja ei saa tulla, niin silloin otetaan tyvimutkan takia kolmemetrinen kuitu. Se vasta kalliiksi myyjälle tulee.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Reima Ranta: ”Ammattirakentajien kanssa on ymmärrettävästi helpompi toimia. ”
Varmaan näin ja isommat markkinat siellä.
Tietysti on muutenkin hyvä jos kaikki tehtaat eivät tee juuri samoja tuotteita, on ostajillakin valinnan varaa.
Pitää vain nyt toivoa ettei CLT ole mikään muotituote, vaan on tullut jäädäkseen. Näin tulee kaikkien tehtaitten investoinneille tuottoa myös.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kauhajokinen CLT Plant ylitti taas uutiskynnyksen, paikallislehtitasolla. Poimintoja Kauhajoki-lehden artikkelista pe 5.4.2019:
Clt Plant on aloittanut puuelementtien valmistuksen joulukuussa…
Elementtejä on toimitettu mm Loviisalaisen koulu, Turkulaisen kerrostalon ja Tamperelaisen päiväkodin rakenteiksi. Tarjouksia on paljon sisällä ja vientiä viritellään.
Clt Plant toimitti myös elementit Alajärvelle monitoimihalliin, vaikka paikkakunnalla on omakin CLT tehdas. Alajärvellä asia herätti keskustelua. Alajärven tehdas, kuten Kuhmonkin tehdas keskittyvät pääasiassa pienempiin, omakotirakentamisessa tarvittaviin CLT elementteihin. Kauhajoella tehdään julkisiin rakennuksiin paremmin soveltuvia kookkaanpia elementtejä. CLT Plant ei tee pienenpiä elementtejä, eikä sillä ole kuluttajamyyntiä.
CLT Plant pystyy valmistamaan jopa 16 m pitkiä ja 3,5 m leveitä elementtejä, maksimi paksuus on 40 cm. Kapasiteetti ajokokeessa oli tavoitteenavalmistaa 12tunnissa 24 elementtiä. Tulos oli 26 elementtiä. Kauhajoen tehdas on kolmesta Suomalaistehtaasta suurin. Tehtaalla on kuitenkin vain 12 työntekijää tuotannossa, tämän mahdollistaa pitkälle viety automaatio.Näin siis tällä hetkellä. Kun ketjun lukee, niin huomaa että yhtiön tie ei ole ollut ihan ruusuilla tanssimista. Henkilövaihdoksiakin on johdossa ja myynnissä ollut melkoisesti. Nyt kuitenkin homma pyörii. Toivottavasti seuraava uutinen kertoo sitten laajentamisesta.
Terveisin: Korpituvan Taneli
