Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Harakat ja naakat pilaavat koko homman. Harakan saa vielä pysymään pois kun virittelee lankoja. Naakka niin hyvä lentäjä, että naakkaparville ei voi mitään, pitää lopettaa ruokinta. Ainoa mahdollisuus olisi sopivan tiheä verkko, josta pikkulinnut juuri mahtuvat läpi.
Korpituvalla orava ottaa leijonan osan jos yrittää lintuja ruokkia. Käpytikkakin on meidät hylännyt. Aiemmin kaputteli käpyjä sähkömiesten A-pylvään päässä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Naapurin mies opetti että ensin ladottaan pinon alavarvi. Sitten panna joka kolmannen raon päälle pölli. Sen jälkeen otetaan kaksi pölkkyä niin että kumpikin asetetaan edellisten päälle ja lasketaan hiljaa vastakkain jne.
Samaa ideaa, kun Jätkä sanoo että samankokoiset aina päällekkäin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Harvan pinon teko oli taitolaji. Naapurin mies sen osasi niin ettei tarvinnut silti pistää puita vinoon pinossa.
Meilläpäin oli yksi ostomies opetellut vähän pöllinheittoa. Kun hän tuli mielestään liian harvalle pinolle hän käveli pinolle ja valkkasi sieltä sievä ja pienen pöllin, käveli muutaman metrin päähän pinosta ja heitti pöllin pinosta läpi. Sen jälkeen isännällä ei juurikaan ollut sanansijaa, kun pinon korkeutta määriteltiin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Kyllä ainakin täällä etelämpänä oli 50-60 luvuilla talvisavottoja, joissa hakattiin koivut haloiksi ja pantiin kehyspuiden kanssa mitattavaksi pinoksi. Kaivospuuksi kelpaavat männyt tehtiin valmiiksi ja kuorittiin palstalla ennen ajoa. Kaivospuissa oli kappalekauppa. Metrinen paperipuu tehtiin metsässä mustana. Se ajettiin pinoihin ja mitattiin vasta ajetussa pinossa. Kuorittiin sitten keväällä kun parkkuurauta pystyi niihin, ne kun kuorittiin ns ”puhtaaksi”.
Myös hankintana tehtiin kaivospuuta ja paperipuuta talvella. Se oli erona että silloin kyllä kaivospuukin kuorittiin vasta keväällä tien varressa. Hankinnassa saatettiin pienen kaivospuun suhteen tehdä niinkin että ajettiin mettänmittaisena tienvarteen ja katkottiin ja kuorittiin kun ajokelit oli mettästä loppuneet. Siinä tuli polttopuukin tienvarteen samalla. Pienin kaivospuu, mitä olen tehnyt, oli 5 jalkaista. Nelijalkaistakin kuulemma on tehty.
Kesäsavotat täälläpäin ovat tulleet muotiin vasta 80-luvulla koneiden myötä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tolopainen: ”Olkoon omaisuusjärjestelyt mitkä tahansa nämä avot ym. pirttihirmut on syytä pitää kirvesvarren mitan päässä kaikesta kiinteästä omaisuudesta. Eikä asioita kannata hoitaa hyväuskoisesti ja sinisilmäisesti vaan siten kuin ero olisi todennäköinen.”
Tolopainen on kyllä tässä oikeassa. Itsellä ei tullut aikanaan mieleenkään mitkään avioehdot, mutta eipä ole ollut tarpeenkaan.
Toisin on kuitenkin nykyaikana, parisuhteesta on tullut kertakäyttötuote niinkuin monesta muustakin asiasta. Niinpä on tosiaankin huolehdittava siitä etteivät parisuhteet sekoita omistusjärjestelyjä.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tolopainen: ”Vai yhteismetsä, voi kauhistus sitten siinä on miniat ja kohta ex:t estämässä kaikki metsän myynnit. Toiselle metsä ja toiselle rahana.”
Yhteismetsässähän enemmistö ratkaisee että tuota pelkoa ei suoranaisesti ole.
Toisaalta miksi velvoittaa sitä osapuolta, jota metsä ei kinnosta osallistumaan yhteismetsän päätöksentekoon. Sitten tämä toinen osapuoli tekee töitä metsien eteen, niin miten korvataan. Tuossa olisi jo riidan siemenet valmiina.
Eli niinkuin olet jo vastauksia saanut, metsät yhdelle ja rahaa toiselle. Muista myös että perillisillä on se kapein rahatilanne juuri silloin nuorena. Eli siis molemmille mahd pian jotakin. Ei nelikymppinen enää perintörahoja tarvitse.
Kun metsät ovat yhdellä, niin hän voi toimia yrittäjänä, joka kantaa myösvastuun omalla lompakollaan tai saa voitot omaan lompakkoonsa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Sähköauton valmistushintakin ilmeisesti laskee.
On olemassa niin monta muuttujaa että on turhaa vouhkausta sanoa että 2044 tehdään niin tai näin päin.
Polttomoottoriautoa alettiin vasta muutama vuosi sitten kehittää päästöjen vähentäminen mielessä.
Sähköauton käyttösäde ja latausasiat pitää ratkaista.
Pitää löytää jostain uusi kobolttisuoni tai kehittää akku joka ei tarvitse niin paljon kobolttia.
Pitää ratkaista se miten autojen käyttämä sähkö sitten tehdään.
Tuohon mennessä saatetaan huomata ettei se ilmasti ihan niin kovasti lämpene ja toiseksi ettei se aiheudu pääsääntöisesti ihmisen toimenpiteistä. Saatetaan jopa huolestua uuden jääkauden tulostakin.
Jäitä hattuun!
Terveisin: Korpituvan Taneli
Jätkä: ”Epäilemättä myös akkumateriaaleiden suhteen kehitys kehittyy ja pian saadaan tehtyä hyvät ja keveät akut puusta!”
Akku varmaan kevenee, ainakin sen tehopaino suhde paranee vielä paljon, mutta epäilen että puisia akkuja saa vielä odotella aika pitkään….
Terveisin: Korpituvan Taneli
