Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset
-
Polttomoottoriauton korvaaminen sähköautolla lähivuosikymmeninä on silkkaa utopiaa.
Aiemmin polttomoottoriauton kehityksessä oli kaksi pääsuuntaa huippunopeus ja kiihtyvyys. Joskus 10 vuotta sitten näiden kehityssuuntien valtaa joku alkoi vasta kyseenalaistamaan. Vasta ihan viime vuosina on otettu tosissaan se että auto on kulkuväline mentäessä paikasta toiseen, eikä mikään kuminvingutusvehe ja kilpavehe siitä että kuka heittää nopeimmassa vauhdissa henkensä.
Elikkä me emme edes tiedä minkälainen on polttomoottoriauto 20 vuoden kuluttua.
Toisaalta kovassa kehityksessä on sähköautokin, mutta niin sen pitääkin olla, tällä hetkellä ei ole olemassa sähköautoa, joka voisi polttomoottoriauton korvata. Tässäkin sitten pätee se että, emme tällä hetkellä tiedä minkälaisia sähköautoja meillä on 20 vuoden päästä.
Se voidaan jo kuitenkin nyt nähdä että sähköauto, akkuineen ja latauspisteineen, tuo aivan uudellaisia ongelmia materiaalien käyttöön ja kierrätykseen. Asiaa pahentaa vielä se että, ainakin nykyiset, sähköautot ovat kovin lyhytikäisiä. Jos tätä asiaa ei pian pystytä ratkaisemaan, niin se voi sekoittaa pakkaa vielä kovastikkin.
Sitäkään ei ole vielä ratkaistu, mistä näille kaikille sähköautoille se sähkö otetaan.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Tolopainen on sairastunut ilmasto kiimaan.
Minäkin kyllä tykkään kalasta ja ns. valkoisesta lihasta eli kanasta. Siitä huolimatta syön melkoiset määrät myös ns punaista lihaa. Siitä on melkoinen osa hirveä, kun niitä kerran tahtomattani ruokin, on siinä kuitenkin nautaa ja sikaa myös. Nykyisin vain pitää vahtia että varmasti saa Suomalaista sikaa, ettei ole sitä halpaa kansainvälistä.
Maitoa en juo, mutta muita maitotaloustuotteita kuluu kyllä senkin edestä. Minä viis veisaan näiden ympäristöviisaitten puheille, lehmän pieruista yms.
Pitää muistaa, että aika aikaa kutakin. Tälle nykyiselle ilmastovouhotukselle nauretaan vielä makeasti joskus, minulla ei taida kuitenkaan ihan vuodet riittää sen näkemiseen.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Autoni on 05 vuosimallin forester. Mieluummin se on tuollainen pappa saparo kuin makuu saparo. Siinä on vielä ihan istuma-asento ajaessa.
Tolopainenen ei oikein ilmeisesti ymmärrä mikä on Citymaasturi. Foresterikin on vain hiukan muita farmareta korkeampi. Se pieni ero kuitekin mahdollistaa hiukan suuremman maavaran, kunnollisen istuma asennon ja järkevän autoon sisään ja uloskulun. Ajo-ominaisuudet todella hyvät myös asfaltilla. Edelle olen kaikista päässyt, joista olen halunnutkin. Se on vain niin etten kovin paljon kyllä rekkojen edelle ole oikein koskaan halunnutkaan. Nykyään ohittaminen on yleensä toisin päin.
Sain tässä viikolla havainto opetusta siitä miten tärkeää on ajoneuvon sopiva korkeus kun tälläinen vanhempi köntys menee sisään ja olos autosta. Ajelin taksilla, jossa matkustajana etupenkillä oli ihan kiva istua. Sisään menossa ja ulostulossa vain piti pää olla melkein vaakasuorassa ettei kolise. En minäkään matkustajana isommin moiti matalien autojen istuma-asentoa, joka on oikeasti selinmakuuasento. Ajaessani haluan kuitenkin istua.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Citymaasturin kehitykseen johti se, että henkilöauton kehitys kulki matalammaksi ja muutenkin tavalliselle ihmiselle epämukavammaksi. Tavallisessa henkilöautossa kuski on selinmakuulla, varpaat työnnettynä kohti moottoritilaa.
Tämä kehitys aiheutti vastareaktion. Ihmiset halusivat että autossa olisi hiukan maavaraakin ja että autoon meno ja autosta poistuminen olisi sujuvaa. Suurin osa ihmisistä halusi myös istua ajaessan. Tähän kun yhdistetään se että esim. Suomen olosuhteissa on eduksi monesti myös neliveto.
Tälläinen citymaasturi muistuttaa maastoajoneuvoa vain hyvin etäisesti. Enemmänkin se ominaisuuksiltaan muistuttaa 70/80 lukujen taitteen henkilöautoa. Siis autoa siltä ajalta ennenkuin muoti teki henkilöautosta makuuvaunun.
Toinen tämän vastareaktion ilmentymä on se että pinehkö pakettiauto nykyisin aika usein toimittaa henkilöauton virkaa.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Minusta pitäisi kanta pitää mahdollisimman lisääntymiskykyisenä, mutta hyvin pienenä. Vain siten saadaan pienestäkin kannasta metsästettävää. joka ilmeisesti olisi sitten hyvin vasavoittoista.
Kantatavoite vain pitäisi lainsäädännöllä asettaa johonkin alle 2 hirveä per 1000ha ja valkohäntäpeuralla kantatavoite pyöreä nolla. ellei pian saada näitä lukuja edes tavoitteeksi, niin sitten pitää koko nykyinen luparuljanssi heittä roskikseen ja siirtyä vapaaseen metsästykseen, joka tosin voisi olla, ainakin alkuun, samalla tavalla seuravetoista kuin nytkin.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Visakallon metsät ovat niin perustteelisen hyvin hoidettuja olleet jo vuosikymmeniä, että siellä nämä nykyisetkin ”pystymittaus tavat” antavat melko hyviä tuloksia. On vähän eri asia esim. minun metsissäni, joissa on vielä yksi aukko tehtävä että saa harsinnan jäljet poistettua. Ei siinä taitavakaan relaskoopin käyttäjä pääse loistamaan arvioinneillaan. Toki minullakin harvennuksissa jo 30 vuotta ollut vähän säännöllisempääkin mukana.
Metsäsuunnitelman ja leimausselosteen mottimäärillä ja tavaralaji jakaumilla on korkeintaan suuruusluokka arvo.
Paljon on kuitenkin vielä sellaisia leimikoita että etukäteen pitäisi mitata vain jokainen puu, jos mielisi saada muutakin kuin arvauksen aikaiseksi.
Terveisin: Korpituvan Taneli
Niin, Metsähän sitoo hiiltä vain kasvaessaan.
Tässä mielessä piiperöiden suojeluvaatimukset ovat väärän suuntaisia.
Suojeluakin toki tarvitaan, mutta pitää muistaa totuus hiilen sidonnasta. Suojelualue on jonkun aikaa hiilinielu, vähän riippuen puuston iästä ja tiheydestä. Vanhassa tai hyvin tiheässä puustossa alkaa tapahtua luonnon poistumaa. Voi käydä niinkin että tälläinen metsä on hiilen tuottaja ilmakehään. Tarpeeksi iso suojelualue kuitenkin asettuu pian tasapainotilaan, niin ettei se ole hiilinielu, mutta ei tuota hiilipäästöäkään.
Meidän pitää siis pyrkiä kiihdyttämään metsän kasvua, että se sitoisi mahdollisimman paljon hiiltä. Tämä johtaa väkisinkin siihen että hakkuitakin pitää lisätä, muuten metsän hiilinielu tukkeutuu
Terveisin: Korpituvan Taneli
