Käyttäjän Korpituvan Taneli kirjoittamat vastaukset

Esillä 10 vastausta, 871 - 880 (kaikkiaan 5,335)
  • Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Havupuilla pienet kuorijäämät ovat vähämerkityksellisiä, koska kuori liukenee hyvin keittoliemeen. Jos kuorta on paljon se kuitenkin lisää sellun roskaisutta. Isot kuorimäärät ovat tietysti myös keiton kapasiteettikysymys.

    Koivun kuori huomattavasti hankalampi keitossa, erityisesti tuohi pitäisi saada kokonaan pois. Myös tuohen alla oleva kuorikerros on hankalampi lajitella pois kuin havupuiden kuori.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Kuoritumisen suurin ongelma haarupuiden lisäksi huono karsinta. Oksan kainaloihin jää kuorta. Mutk a sinänsä ei ole niin paha asia kuorinnssa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Aikanaan poikasena seurasin jäljistä miten varovaisesti kettu oli ylittänyt esim suksenladun tai hevosreen jäljen. Silloin en onnistunut kettua näkemään koskaan.

    Vaikka meidän nurkillakin kettua metsästetään, niin nykyisin ketun näkee aina silloin tällöin jopa korpituvan pihassa. Lumijälkiä ei silti ole niin kovin paljon, mutta jotenkin ketun varovaisuus on ilmeisesti kadonnut, kun niinkin usein näkee. Jälkiä on myös esim. metsäteillä. Aiemmin se vältti jokaista ihmisen polkuakin.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Tuossa Jätkän kommentissa sanalla OLI on erityisen suuri painoarvo.

    Nykyisin ostetun puun varanto on todella niin pieni ettei tälläistä makuuttamista enää tapahdu. Tietenkin jossain aina löytyy se unohdettukin pino, nykyisenä ATK-kirjanpidonkin aikoina.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Nykyinen ostetun puun varasto on niin pieni ettei tuollaista kuorenlähtöä ehdi kuitukoivulla tapahtua, eli se on mennyttä aikaa.

    Tuo koivun makuuttaminen kasalla jonkun aikaa hakkeena oli muotia silloin kun esim. Kaskisten tehdas oli uusi. Puhuttiin koivun uuteaineista jotka sotkivat mm kuivauskuneen viiran jos oli liian tuoretta koivua. Kuitenkin jo paljon ennen tehtaan alasajoa tästä tavasta luovuttiin. Ainakin koivukeittoon ruvettiin silloin lisäämään hiukan mäntyöljyä, olikohan ollut muitakin kemikaaleja käytössä. Eli sekin on mennyttä aikaa

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Kuule Tolopainen, kyllä se vain niin on että ostaja se on joka määrää koivukuidun pituuden oli myyjänä sitten vaikka Metsähallitus tai kuka muu tahansa.

    Koivukuidun pituus ei tosiaankaan oli yksinomaan hakkuu- ja kuljetustekninen kysymys, vaan ratkaisevaa on miten pölleistä saadaan tuohi pois tehtaalla. Sellainenkin rumpu johon voidaan panna havua rankana, kuorii huomattavasti paremmin koivulla jos koivu on 3 metristä. Koivun ja havun kuorinnassa on suuri ero. Koivu kuoriutuu huonosti, mutta taas sen kuori on prosessissa paljon vaikeammin erotettavissa kuin havun kuori.

    Eli koivu pitää saada hyvin puhtaaksi, kun havun puhtausaste on vain lähinnä keittimen kapasiteettikysymys.

    Eli myyjä, oli se sitten vaikka Metsähallitus, ei sanele koivukuidun pituutta!

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Tolopaionen:

    ”Pituudet voi olla koivulla silloin mitä tahansa.”

    Vain niitä pituuksia mitä ostaja haluaa, täälläpäin se on kolmemetriä ollut vuosikymmenet koivulla ja on edelleen.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Tolopainen:

    ”Sellufirmat maksaa pikkutukista hiukan enemmän kuin sahat. Myisitkö siitä huolimatta sahalle.”

    Milloin missäkin, meillä tuo on aina toisinpäin plus sitten sahan parempi katkonta.

    Kaiken lisäksi ainakin parissa viimeisessä tarjouksessa on sahan maksama hinta kuiduistakin ollut hitusen parempi kuin sellujättien.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Jos metsänomistus on järjestetty noin kun edellä avauksessa ja RA:n kommentissa selitetään, niin minun mielestäni ei ole syytä huoleen. Saattaa tulla jopa keskivertoa paremmin hyödynnettyä metsän hakkuumahdollisuudet. Tuota voisi verrata siihen että osakesalkku on annettu asiantuntijan hoitoon, silloin osingot ainakin tulee hyödynnettyä aikanaan.

    Sitten pitää huolestua kun metsää ei käsitellä millään tavalla, vaan se vain on. Ihan sama käykö omistaja metsässään vai ei. Jos periaate on että metsä on vain pahanpäivän varalle ja sitä ei saa turhanpäiten hakata.

    ”Ei se hakannut paappavainaakaan, se olisi ollut köyhtymisen merkki jos metsää olisi hakattu.” Sanoi yksi tälläinen metsänomistaja.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Maalaissepon kommentissa on toki perää.

    Se ei kuitenkaan todista että työntekijöistä olisi todellista pulaa, joka voitaisiin ratkaista ulkomaisella työvoimalla. Emme me kyllä voi lähteä siitä että kaikki metsätyö olisi jatkossa oltava yhdenmiehen yrityksissä.

    Alalle on koulutettu niin paljon väkeä, sekä jalkatöihin että konehommiin, että se ei ole ainakaan koulutuksesta kiinni ettei metsureita ole. Kysymys on yksinkertaisesti työn tarjonnan kausiluonteisuudesta ja myös huonoista kokemuksista alan työnantajista. Tarvitaan muita järjestelyjä työhän kuin suin päin ulkomaista työvoimaa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 871 - 880 (kaikkiaan 5,335)