Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset
-
Ei tarvitse mitään siivekkeitä. Pelkät piikit riittää.
Kaivuriin olen laikutukselle suunnitellut tehdä nelipiikkisen version, jolla saisi leveän ja lyhyen laikun. Niitä on helpompi sovitella kantojen väleihin. Nyt vaan oon laikuttanut kunnon kynsillä varustetulla kuokkakauhalla. 75 cm leveä laikku kerralla…
Kun kantokoukun piikit ovat sopivan leveällä, jää kivennäismaasta piikkien jälkien väliin kuohkea harjanne. Hyvin itävä…eikä piikeillä vedetä pohjasavea myöden, vaan pinnasta raapaisten. Oikealla ajoituksella pintakuntta kääntyy kuin laikkumätästyksessä. Oman kuvion taimista osa syntyikin myös näihin mättäisiin.
Oman kuvion laikutin MF 35:lla ja kivikoukulla, eli maaston salliessa ei tarvita mitään ihmevehjettä.
Mutta koska osa kuvioista vaatii ojitusta ja kuusen istutukseen kunnon mättäitä, on nykyisin muokkauskäytössä vanha ukkomestari-traktorikaivuri. Sillä syntyy kaikki tarvittava.
Maataloustraktori ja siihen perään Fiskarssin kantokoukku, on aikas hyvä ja tehokas laikutin pienemmille kuvioille, järki päässä käytettynä. Itsellä tälläisellä kääntömätästetty ja luontaisesti uudistettu mäntykuvio tulossa ensiharvennusikään.
Siis ilman muuta JK on kannatettava vaihtoehto niissä olosuhteissa, mihin se sopii ja missä se toimii. Mutta sen tuputtaminen jokapaikan ratkaisuksi on kyllä aika petollista.
Kyllä tänään yläharvennuksen mäntytukkia pinoon ajellessa oli tyytyväinen, ettei aikoinaan ko. kuvion kasvatuksessa toteutettu kaksivaiheista menetelmää, vaan poistettiin kuusta sille sopimattomalta paikalta ja kasvatettiin 20 vuotta valtapuustoa nykyiseen kokoon. Nyt lähtee kymmeniä kuutioita hyvähintaista laatutyveä ja solakkaa latvatukkia, jäljelle jää pylväslaadun metsä. Tukkiprosentti vetää kyllä hymyn korviin ja tulevaisuudessa kuvio uudistetaan luontaisesti männylle, jolle se sopii.
Antinpojalle suurkiitos, että avasit tilanteen tuon kuvion kohdalla. Kyseiset kuutiomäärät ovat ilmeisesti hehtaarikertymästä? Ojalinjat kertovat, että alueella on kosteuden puolesta hyvät olosuhteet taimettumiselle olleet. Tukkiprosentti kertoo, että runkojen koko on ollut keskinkertainen, vrt normaalin jaksollisen uudistushakkuun kertymään.
Uus järeä tilhi on kyllä ainakin paperilla kova paketti.
Ja kyllä pihapuukaatajilla näkee näitä 60 ja 70 kuutioisia sahoja. Useasti pitää katkoa järeätkin puut klapimittaan kaupunkialueella. Siinä sitten nirheät jollain 45-kuutioisella…
Jätkä toi esille aikas oleellisen asian. Jk kohdalla tuntuu laskukaavoissa olevan tukkiprosentin määrittelyssä vain pituus/paksuusmääritelmä, ei lainkaan heikon laadun vähentävää vaikutusta. Jota tapahtuu kaikissa menetelmissä, ihan luonnon lakien vuoksi.
Juur toissapäivänä avasin sahahommana laanipaikkaa sellaiseen kohtaan, jossa piti kaataa kolmen tukin harvassa kasvaneita kuusia lähes samoille sijoilleen. Kyllä olisi ollut aivan toivotonta säästää mitään muuta ko. kohdalle. Mänty on ainoa, mitä pystyy jotenkin poistamaan järkevästi ylispuuasennosta.
Antinpojalle kysymys: Paljonko niissä kolmessa harvennuksessa on kertynyt puuta, millä hakkuuväleillä ja paljonko on tällä hetkellä puuston määrä?
Nuo olisi todella mielenkiintoista kuulla, joku on keksinyt runsaudensarven, jos puustopääoma ei ole laskenut.
Maaperä oli otollinen tervalepälle.
Tuttava täydensi kuusentaimikkoaan tervalepän taimilla, joita sai järvenrantakuviolta. Hyvin näyttävät kasvavan laatutyveä, eivätkä ehtineet etukasvuisiksi.