Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset

No siis itse teen yläharvennusta juurikin kolmoskehitysluokan kuviolla ja tarkoitus on nostaa kiertoajan tukkiprosenttia. Kuviolta on (jättöpuskat ja tulevaisuudem jättöpuut huomioiden) edellisessä harvennuksessa poistettu pienin puusto. Tukkiprosentin nousu tapahtuu latvatukkien lisääntymisellä, sekä laatutyvien lisääntymisellä. Laatutyvien minimilatva on tällä hetkellä 23 cm. Lisäksi kuviosta tulee runkomuodoltaan tasainen, mikä helpottaa sen myymistä pylväskuviona.

Ei pitäisi olla mitään epäselvää, että jk ei perustu yläharvennukseen, vaan poimintahakkuuseen?

Aikansa kutakin, voisi todeta.

Nyt kerään satoa niistä metsistä, joita kaksi sukupolvea sitten uudistivat edeltävät sukupolvet, metsäammattilaisina ja 40-60 lukujen tavoilla. Kylvömänniköitä, joita on hoidettu. Nyt on viimeisessä harvennuksessa poistumassa loputkin väärän siemenperän tulokset ja kasvamassa on sitten pylväslaadun männiköt.

Ne kuviot, joita ei silloin ollut uudistettu, ovat sitten kituvia kuusikoita. Ihan ok näköisiä päällepäin, mutta kaadettaessa surkea kasvu löytyy vuosilustoista.

Olen nähnyt 80-luvun alussa alkaneen muutoksen, jossa on sitten korjailtu erilaisia epäonnistumisia. Yksi niistä oli männyn istutus liian reheville maille ja toinen avojuuristen kuusien istutus. Pottitekniikan kehitys avasi aivan uudet näkymät kuusen kasvulle, kehittyneen siemenkeruun myötä.

Korjausliikeitä on tehty aikanani miedompaan suuntaan(jättöpuut ja muut vastaavat), ja ne kertovat, että metsäalalla on otettu opiksi. Loppuviimeksi nykytilanne on aikas hyvä. Nyt on avointa tehdä haluttu päätös metsänkasvatuksessa. Tietoa saa, jos sitä haluaa.

Laittakaas kuva tai video nettiin ne, jotka onnistuvat kaatamaan ja katkomaan harvassa asennossa kasvaneen kuusen tai koivun maahan, ilman että hyvässä kasvussa oleva aliskasvos vaurioituu merkittävästi. Väline vapaa, minkä tahansa kokoluokan moto, moottorisaha, pokasaha+kirves tai jokin ufoa muistuttava laite. Ainoa millä onnistuisi jotenkin, olisi Pika 75, mutta valmistus loppunut aikaa sitten ja tähän käyttöön rakentaminen olisi aika kannattamatonta. Eikä ollut maailman toimivin kokonaisuus, saati maastokelpoinen.

Vaikka on takana pitkä kokemus raskaammista metsäkoneista, silti suoritan itse hakkuiden ajot, ”rihvelillä”. Eli nelikkotraktorilla ja 5m ulottuman nosturilla, vetämättömällä 8t perävaunulla.

Ja miksi?

Ihan siitäkin syystä, että kuljen hakkuille yhdistelmällä ja minimoin sen kanssa kaiken ylimääräisen kasaamisen. Etenkin nyt kun aloitin uudelleen pitkän kuidun teon, on paljon notkeampaa ajaa illalla päivän aikaansaannokset, kuin kasailla hangessa rankoja. Ja tämänkin talven pehmeille suokuvioille ei olisi ollut asiaa millään muulla laitteella.

Hakkuussa yläharvennuksen moto on oltava riittävän tehokas, se on ilman muuta selvää. Eipä Sampoa sinne ole tarkoitettukaan, vaan ensiharvennuksille.

Pihkatappi ja Jätkä sanoivat juuri oikeat sanat. Tarkempi tukin talteenotto ja puulajivalinta puoltavat tukin tekemistä hankintana. Lisäksi yläharvennuksessa motteja kertyy nopsaan, kun runkojen koko on yleensä 750 litrasta motin runkoihin.