Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset
-
Kuulin tänään väitteen, että Kemijärvellä olisi lastattu puuta äänekoskelle menevään junaan…ilmeisesti tehdas on lähtenyt pyörimään nopeammin kuin on suunniteltu ja sellun hyvä hinta kannustaa tekemään bisnestä.
Asiallisesti, vai rehellisesti hinnoittelemaan ?
Miten muuten monimuotoisuus ja jk sopii yhteen? Yleensä niissä puhutaan kuusikon tai männikön aliskasvoksen hyödyntämisestä, jossa lopputulos on yleensä joko tai, maustettuna koivulla. Männyt lähtevät kuusta nopeammin kasvuun taimivaiheessa, jolloin ne karkaavat kuusikon allakin etukasvuisiksi rökäleiksi.
Jos jaksollisessa muokkaus on tehty, silloin aina luonnontaimet korjaavat väärän puulajivalinnan niissä kohdissa, missä istutettu ei ole menestynyt. Karujen maiden männiköt lienevät ainoat paikat, missä mänty on ainoa järkevä puulaji.
Jk on hyvä vaihtoehto maisemahakkuisiin ja sitä tulisi pystyä käyttämään esimerkiksi rantakaistaleiden ja joidenkin kymppipykälän kohteissa, niiden elinvoimaisena pitämiseen.
Jean S. lle sellainen huomio, että kiertoaikaa voi seurata metsälökohtaisesti, ei kuviokohtaisesti. Mikä tarkoittaa, että kun osa pinta-alasta on taimikkoa ja kasvaa uutta puuta, toisilta kuvioilta sitä korjataan. JK ideana on kuviokohtainen jatkuva puuntuotanto…?
Omat kokemukset jk.sta ovat sellaiset, että jos haluaa järkevällä aikataululla saada taimet aikaiseksi, ainoa kikka on istutus. Itsellä on tälläisiä maisemasyistä jk kuvioita. Mutta niiden tuotto ja etenkin puun laatu häviää jaksollisen menetelmän puille. Syynä paksuoksaisuus ja useasti latvanvaihdot lähistön puiden aiheuttamien vaurioiden vuoksi.
Jos halutaan luomuin mahdollinen uudistustapa, se on sekä uudistushakkuisiin, sekä pienaukkohakkuisiin perustuva menetelmä. Se simuloi pohjoisen havumetsävyöhykkeen geeniperimään perustuvaa uudistumista. Eli metsäpalojen ja myrskytuhojen kautta tapahtunutta uudistumista.
Mielestäni JK:sta ei ole saanut etsiessään näin paljon tietoa koskaan. Se on sitten eri juttu, onko se tieto kaikille ”sopivaa”.
Juuri mennäviikolla harvensin motolla kuviota, josta osa kuusta kasvavaa korpea. Kakkosharvennus, eli urat valmiina. Edellistä harvennuksesta (kevyellä motolla) n. 25 vuotta. Lahovikaa jonkin verran, sillä mudassa kuusen juuret katkeavat helposti ja noin märillä paikoilla vahva routa on harvinaista. Alueen ajourille (30 metrin välein) oli kaivettu ojat, nyt tehtiin urat ojien väliin. Niille kohdille, mihin uskalsi ylipäätänsä mennä, vesi ja sammaleet tuli telojen mukana pintaan.
Vaikka paikoitellen oli harvojakin kohtia, ei taimettumista ollut tapahtunut tuon harvennuksen jälkeen. En kyllä alueen läpikäynnin jälkeen miettinyt yhtään jatkuvan kasvatuksen mallia, enemmänkin naveromätästystä ja istutusta. Tuollaiselta pohjalta poimintahakkuut ei onnistu ilman juuristovaurioita, edes kunnon talvena. Koneen kulku vaatisi (myös ajokoneen) kunnon havumaton. Sen sijaan harvaistutus, lehtipuita suojuspuuna käyttäen) ja ilman harvennusta kasvatus sen sijaan voisi toimia.
Täällä yksi tyytyväinen, jonka mailta lähti 15 vuotta sitten reilu kilometri linjaa metsän keskeltä, sekä aivan pihapiirin laidasta muuntamokin.
Niin, juuri tässä mennäkesänä harvensin taimikkoa perityltä tilalta, johon perilliset joutuivat tekemään perintöverojen vuoksi 6 ha aukkoa. Siinä sai valtio tuplatilin, pinta-alaverotetusta metsästä. Kyllä on todella kateellinen olo…
Eli talvisarja laitettiin paikoilleen huskuun vai poistettiin?
Ms 200 ja 201 on käsitykseni mukaan jousipalautteisella öljypumpulla, eikä uraan perustuvalla pakkopalautuksella? Se tarkoittaa, että jos öljy on liian ”tahmeaa”, ei mäntä palaudu riittävän hyvin ja iskunpituus jää lyhyeksi. Korjatkaa jos oon väärässä…sama ongelma poistui tutulla notkeammalla öljyllä.