Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset
-
Osuuskaupan tuotemerkki oli Raket. Siksi ensin Jonseredit olivat Raketteja, sitten kun Stihl tuli myyntiin, se nimettiin Suomessa Stihl-Raket -tuotemerkille. Kun Stihl siirtyi Elfvingille, palas pelkkä Stihl-nimi käyttöön. Itsellä on Stihl-Raket ajalta yksi sahausopaskin, joka tuli sahan mukana.
En muista, kuka kilpasahaaja palkattiin kehittämään Stihlien talviominaisuuksia, juuri Stihl-Raket aikaan. Mutta sen seurauksena taitaa Stihl edelleen tehdä salaisesti talvitestinsä Suomessa.
Toivottavasti tänne tulee mahdollisimman pian mahdollisuus yksityisiin viestiryhmiin, ettei tätä typerää toisten haukkumista tarvisisi seurata muiden, asialinjalla keskustelevien.
Ajettiinko aloittajan hsrvennuksen (vai uudistusalan) läpi naapurin 1200 kuutiota, ilman että kauppasopimuksessa oli tästä mainittu?
Jos kyseessä aukko, sitten yhteyttä hommaa organisoineelle yhtiölle ja pyyntö tasata jäljet. Harvennuksen läpi ryvötystä urasta pitäisi saada korvauskin.
Jees: Niin, Stihl maksoi aika oppirahat noiden 238-aikakauden huskujen aikaan, silloin tuli ryminällä markkinoille malleilla, joissa oli ylöspäin avoin rako moottorin ja kaasuttimen koppien välissä. Siihen tuli nopeasti musta MUOVIläpykkä, jolla estettiin juuri lumen pääsy ilmanpuhdistimeen. Ja samalla tavalla on Stihlin pystysylinterisiin sahoihin olemassa ilmanoton muovisuojukset…
MS200 ja muut vaakasylinteriset sahat on sitten oma juttunsa, niitä ei muuten alkujaan ole tarkoitettu metsäkäyttöön, vasta pohjoismaiden niistä innostuttua alkoivat valmistajat niihin panostaa. Muualla ovat puutarhavehkeitä, noin karrikoidusti sanottuna.
Itsellä on edelleen lyhyen ammattimetsuriuran ajalta 238 ja 154 varasahoina. Molemmat olleet lämpökahvaisia ja mukana on tullut talvisarjat. 238 kohdalla se sisälsi käynnistinkopan sinisen ilmanottosuojan lisäksi kaasutintilan ilmanoton verkkosuodattimen korvaavan sinisen umpimallin kannen. Molemmissa myös moottorikopassa käännettävä lämpöluukku.
Ihan ok sahoja olivat toimimaan talvella, enemmän muilla sahoilla oli ongelmia. Nuo huskut vaan tosi tarkkoja säädöistään ja stefoistaan…tyhjäkäyntivarmuus ei etenkään 238:lla mikään huippu ole ollut.
Kyllä nyt on ollut melkoisen haastavat kelit sahoille. Lumi on niin kuivaa ja hienoa, että se imeytyy todella tehokkaasti sahan sisälle. Tutulla metsurilla sekä kylmäkahvainen, että lämpökahvainen 550 husku käytössä, talvisarjoineen. Ei vaan meinaa lämmittämätön versio toimia, lämpiävässä versiossa oleva kaasutinlämmitin pitää sen tiptop toiminnassa. Nyt huurtaa tosi herkästi kaasarin kurkkua, kuiva hieno lumi menee putsarin pinnalle asti ja siitä sulaessaan kosteus jää kylmän kaasarin kurkkuun valkoiseksi kuuraksi.
Pahin virhe on vanhalta parilta tehdä testamentti, jossa halutaan ”tilan jäävän kaikkien perillisten yhteiseksi”…siinä oikein todellinen miina ja sukuriitojen peruskivi. Osalla toimii, kun pelisäännöt on kunnossa ja asioista osataan PUHUA. Suurin osa kuitenkin menee flegmaattiseksi toiminnaksi ja ketään ei tosissaan kiinnosta mitä tilalla tapahtuu. Näitä taitaa olla paljon juuri rästitaimikoiden ja harvennushakkuiden laiminlyönneistäkin.
Oon kokeillu Guideakin, aivan liian kankeat omaan käyttöön. Lisäksi lyhyet…
Tilannehan on nyt se, että aika paljon tiloja pilkkoontuu ihan turhaan, perillisten tappeluiden vuoksi. Samalla vähäinenkin järki jonkinlaiseen hyödylliseen metsänomistukseen katoaa samalla. Sitten näitä hehtaaritilojen perillisiä viedään puukaupoissa 10-0 ja vallitseva hintataso murentaa muidenkin metsänomistajien taloutta.
Enemmän noissa tilaisuuksissa pitäisi olla paikalla psykiatrit ja loppuselvittelyssä polliisi.
Tuossa sormikkaat niille, joilla ranne paljastuu…tuossa mallissa sekä resoori, että tarranauhalla kiristettävä ulko-osa. Resoori hihan suun alle ja hiha sen päälle tarranauhaosalla kiinni. Pysyy ja ovat kestävät.