Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset
-
Viime viikolla harventelin suokuviota, jolta en ehtinyt kerätä lumituhoja 2010 ja 2012. Komiaa tikkakeloa on pystyssä, männikkövaltainen kuvio muuttui harvaksi männikön tukkirunkojen ja alikasvoskuitukuusten sekoitukseksi, hoystettynä hieskoivuilla.
Kuviolla jätän kaikki kelot pystyyn ja harvennan kerrasta uudistusasentoon. Jonkinlainen tappio on kyseessä, kolmannes männyistä on nyt biodiversiteettiä monipuolistamassa, meidän kiintiö täyttyy sen kuvion ansiosta…jännää on ollut huomata, että suokuvion puolikuolleista männyistä ei ole tuhohyönteisiä lähtenyt liikkeelle, vastaava kangasmaan kuvio sai siitäkin kaupan päälle osansa. Pahimpia ovat pariksi vuodeksi kitumaan jääneet yksilöt, niissä tyvikuoriaista tosi paljon. Nyt lähteävät aina kun muutkin lumituhot.
On se kumma juttu, että euromääräisesti tärkeintä teollisuuden alaa käsitellään julkisessa sanassa noin vähätellen. Oon kuunnellut myös aikoinaan ihan riittävästi sitä savotan sannien muisteluohjelmaa stuart kohlerin aikoihin…mutta se, että siitä tehtiin tosiaan luontoillan jatkumo, on aika erikoista. Lopettaisivat koko ohjelman tai antaisivat sille oikeamman nimen, kuten ”punavuoren avara luonto”.
Jätkälle selkeä vastaus; on.
Jotenkin vaan on valitettavasti osannut odottaa tälläisiä uutisia, paikoillen sellaisia ”urakkaryhmiä” näkynyt raivuulla, että ei mitään tolkkua.
Haapa kestää juu hyvin kuivuttuaan, mutta ollessaan kosteana vetää tosi nopeasti homeeseen…kuten kellarikosteudessa. Tiedän siitä, että kellarissamme on vastaavasta lehtipuusta tehty hyllykkö, jossa hometta jatkuvasti.
Jos itsellä olisi tasavahvoja ja oksattomia haavikoita, tekisin niistä hirsikehikon, joko liiteriksi tai aitaksi. Siinä nopeasti harmaantuva ja säätä kestävä haapa olisi todella hieno. Ihan vinkki jeessille sille hetkelle, kun alat laittamaan haavikoita uusiksi, valikoi oksatonta hirsiaihiota.
Moderneissa sahoissa ei enää teriä ja asetuksia vaihdella puun koon mukaan…
MH tilalla tilanne tosiaan erilainen, sillä myynti on tapahtunut suurina erinä, tukit ja kuidut erikseen. Se on tarkoittanyt, että jos kuitujen hinnat ovat määrittyneet yleisen hintatason mukaan, silloin kartelli on vaikuttanut loppusaldon kokoon. Mutta, samalla tukista olisi saatu taasen enemmän?
Koska hinnoittelut eivät ole julkisia ainakaan tässä vaiheessa (kai?), nyt selviää myös onko MH saanut kuidusta merkittävämpää korkeampaa ylihintaa. Mikä taas sitten todistaa, että kartelli on vaikuttanut vain metsäomistajien puun hinnoitteluun ja yhtiöt ovat todellakin pitäneet pienemmät toimittajat ”ruodussa”.
Sama havainto, lannoitetut männiköt tuuheempine neulasineen arempia lumituhoille. Selkeästi havaittu MH mailla, joita on omien tiluksien lähellä.
Ja tuossa aapisessahan annetaan ymmärtää, että aina kun metsäalan väki on jossain, kaikki tuhoutuu…todellista asennekasvatusta ja vihan lietsontaa sen ikäisiin lapsiin, jotka ovat nimenomaan imemässä vaikutteita.
Aivan samoin pitäisi aapisessa haukkua kaupan työntekijät, jotka myyvät isoissa sikaloissa pidetyistä söpöistä possuista tehtyjä jauhelihapihvejä.
Aapisen tekijällä on hyvin tyypillinen kokonaisuuden ymmärtämisen ongelma. AJ varmaan pystyisi laskemaan, miten monta promillea Suomen metsäpinta-alasta käsitellään vuodessa ja mikä on koko suomen metsien kiertoaika tällä kaavalla laskettuna? Etenkin kun muistetaan harvennushakkuiden ja uudistushakkuiden suhde.
Nämä lintujen pesien tuhoutumiset ja marjasatojen menetykset ovat todella mediaseksikäs aihe, jolla luodaan lopunajan tuhon merkkejä. Ei omilta tiluksilta ole marjat ja linnut kadonneet, vaikka viimeisten 20 vuoden aikana aikana kuviot ovat kaikki käyty kertaalleen läpi ja on tehty hehtaarien kokoisia uudistusalojakin.