Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset
-
Yleensä se lumipaakku jää kiinni kahteen viimeiseen oksakiehkuraan ja katkaisee latvan niiden alapuolelta. Useimmiten sitten kuusi kasvattaa kahdesta tai kolmesta oksan päästä uudet rungot, eli tulee käänteinen pöydänjalkaversio…
Juu, puumarkkinat on alueella olleet jo muutenkin sekaisin. Tosin näin laajat lumituhot ovat nyt poistaneet tehokkaasti riskiyksilöt. Lisäksi kun kuviot harvenivat, tuulen puhdistava vaikutus on tehokkaampi. Kuvissa on näkynyt aika tiheitä ja riukuuntuneita alueita. Eli onko 2000-luvun hoitorästit nyt olleet osasyy tuhoihin?
Ja korjuu on hidasta…etenkin kun sielläpäin on maassakin paljon lunta. Kyllä tilannetta varmasti voi verrata aika kovan myrskyn aikaansaannoksiin.
Sitten tulee kevään taimikkotuhot. Hiukan hankea korkeammissa taimissa on nyt iso kova lumipaakku, kun keväällä lumi alkaa sulaa sen alta, napsahtaa taimen latva poikki.
Kyllä eilen huokasin syvään, kun huomasin omilla tiluksilla metsien puhdistuneen.
Ilman muuta se on huomioitava, oksattomat tyvitumpit ja vain vähän eläviä oksia sisältävät kituvat männyn rungot ovat todellisia hyönteiskeräimiä 🙁
Kuusen kohdalla en olisi kovin skeptinen selvitymisen suhteen. Nyt kun olen väljennellyt 2010 lumituhometsiä ja yleensäkin löytänyt vanhempia latvakatkenneita järeitä kuusia, on usein vain latvakuiduissa lahoa, ei tukkiosassa asti. Ja näitä siis on löytynyt 20 vuotta vanhojakin. Mielestäni jos latvakadon kokeneen, tukkikokoiden kuusen poisto synnyttää aukon, se kannattaa jättää. Jos kaksikin tyvitukkia selviytyy, on se nollaa parempi tulos. Tiheissä kohdissa kannattaa ottaa pois.
Anneli: Mielummin vaikka visakoivikoita kasvamaan, kuin totaaliraivattuja 20 metrin johtokäytäviä. Muutoin, joillakin alueilla käytetty selkeästi korkeampia pylväitä, joissa langat ovat 20 metrin korkeudella. Silloin reunametsien kasvatus ei olisi kovin rajoittunutta.
Kainuussa varmastikin pitäisi suosia paikallisen kuusen siemenistä kasvatettuja taimia uudistuksessa. Runkomuoto kartiomaisempi ja oksat kääntyvät lumen painosta rungon suuntaiseksi. Muutenkin kuusi sopisi paremmin linjojen lähelle lumialueilla, oksat kasvavat tasaisemmin koko rungon mitalla ja yleensä vain lyhyt latva putoaa lumen painosta.
Tuossa viralliset tiealueiden leveydet. Ovat yllättävän leveät…
Ihan samoja typeriä kaistaleita on eteläsuomessakin, tiealueen ja linjan välissä. Todennäköisesti tielaitoksen alueella, mihin puskaleikkuri ei ole ylettänyt. Kun muutama vuosi sitten rautatieliikenne meni lumen kallistamista puista sekaisin, havaittiin että rata-alueita ei ollut sovitusti raivattu. Nyt on viimeisten vuosien aikana radanvarret putsattu tarkasti…
Mielestäni sähkölinjojen reunametsät pitäisi kasvattaa harvemmassa ihan taimikkovaiheesta, jos halutaan paremmin lunta ja tuulta kestäviä puita. Linjakäytävän leventäminen vain siirtää ongelmapuut kauemmaksi ja johtokäytävä on sitten tehtävä kohtuuttoman leveäksi.
Muuten, jos linjojen leveyttä muutettaisiin rajusti, luulisi kiinnostavan vihreitä ja ilmastonmuutoksesta kiinnostuneita. Silloin nimittäin muuttuu valtavat alueet puuttomiksi ja raivaustähteet päästävät jatkuvalla syötöllä hiiltä ilmakehään?
Sen sijaan maastoon vanhalle linjauralle tehdyillä maakaapeloinnella ongelmia vähennettäisiin. Onkohan sen kustannuksia kukaan laskenut, ainakin tienvarren kaapelointiin nähden viimeistelytyötä ei juurikaan ole – kuten liittymien uudelleen asfaltointeja.
Yksi lumituhojen ongelma on haarapuiden halkeaminen. Tästä syystä lumialueella ehdottomasti haarapuut jo taimikonhoitovaihessa pois, koivuissa usein parin kolmen metrin korkeudessa selkeä haaran alku.
Oksiston toispuoleisuuden ongelman havaitsin hyvin 2010, maan ollessa sulaa eräskin jämerä tienvarren mänty ei taipunut kuin hieman, juuristo petti ennen ja tyvi ”pyörähti” maassa. Eka puoli metriä tyvestä oli maan sisässä.