Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset
-
Tien- ja sähkölinjojen varsien puut kallistuvat sen vuoksi, että oksisto on kasvanut suuremmaksi vapaan valon puolella. Tätä luontaista ominaisuutta ei mitkään käsittelytavat muuta.
Tästä syystä jo ensiharvennuksessa olisi tärkeää poistaa nämä rungot ja antaa tasaisemmin kasvaneille välipuille tilaa.
Pienaukot sopivat kaistalehakkuun aloitukseen, jos halutaan vähittäistä maiseman muutosta.
Pahana talvena 2010 kokeilin järeiden runkojen ravistelua, traktorin metsäkärryn kanssa metsiä kiertäen. Kouraan järeä koivukuitu ja kouran kääntöliikkeellä yritin kopistella. Turhaa hommaa, jää ja siihen jumiutunut lumi ei irronnut…ja mäntyjen latvukset olivat jäätyneet kaarelle. Sisäisiä murtumia oli niin paljon, että keväällä puuaineksen sulaessa murtuivat lumettomatkin latvat alas.
Lisäksi vaarallista, sellainen parisataakiloinen latva kun tulee alas kapea pää edellä, tulee läpi traktorin muovikatosta.
Kaksi rajua lumituhotalvea olen kokenut omilla tiluksilla (korkeus 180-200 m merenpinnasta) 80-luvun puolivälin jälkeen, toinen edellämainittu 2010 ja sen päälle sitten lievempi 2013. Molemmissa tapauksissa tuli eilisillan tavoin uudenvuoden tienoilla jäätävää tihkusadetta ja päälle pilvistä pakkassäätä. Siihen selkään viikon päästä hiljalleen satanutta suojalunta. Oksiin siis jäätyi sentin-kahden kerros jäätä, joka sitoi lumen itseensä, estäen samalla jään sulamisen. Nämä rungot erottuivat vielä keväälläkin..
Tulos oli tuhoisa, 30 hehtaarin alueen ehdin kesään mennessä siivota, 300 kuutiota puuta, suurin osa tukkia.
Mutta, mielenkiintoista onkin se, että tuhopuut ovat olleet 2000-luvulla lähes kaikki havupäävaltapuita. 80-luvulla harvennusten koivuja, lopputalvesta. Muutos on ollut selvä, muistan talven 88-89 olleen se muutoksen hetki, tammikuussa alkoi sataa vettä. Eli kuten nytkin, vesi lirisee lumen alla 🙁
Männyistä lähti jätkän kertomalla tavalla koko latvus alas, kuusista kolmen metrin pätkä latvaa. Näitä oli sitten maahan pystyyn pudonneina. Männyissä syy lieni se, että paremmin kasvutilaa saaneissa päävaltapuissa oksistoon kertynyt lumikuorma oli lähes tuplaten suurempi. Lisävaltapuiden kapeampi oksisto ei kerännyt lunta niin paljon. Ja sama trendi oli läheisillä metsäjallituksen mailla, etenkin lannotetuissa männiköissä. Niiden tuuheammat neulaset keräsivät pahemmin lumikuormaa.
Kun vertaan näitä kokemuksia siihen, että JK metsissä annetaan reilusti kasvutilaa ja hyvin helposti oksistosta tulee toispuoleinen, eipä innosta kokeilla ja koetella hermoja. Eilenkin tihkusateessa mietti, millainen savotta voi olla edessä. Ja riukuuntuneiden metsien lumituhot ovat itsestään selviä, runkomuoto ei kestä taivutusta. Mutta se on oma valinta.
Sillä ”korvauksella” minkä sähköyhtiöt ovat aikoinaan linjoista antaneet, pitäisi reunametsäpuiden tuplahintaisia.
Avolinjan siirto tien varteen on turha ratkaisu. Samalla tavalla sielläkin puut kaatuu linjalle, oksamassa kun tulee suureksi valon, eli tien puolelle…
Huvittavin tälläinen avolinjan siirto on lähistöllä, linjakäytävän ja tiealueen väliin jäi kaistale ”ei kenenkään maata”. Jossa kasvaa nyt siisti rivi linjaa korkeampia kuusia ja koivuja. Odottamassa sopivan suunnan myrskyä…kyseinen linja yhden alueen runkolinja.
Maakaapelia vaan suoraan maastoon ja samalla valokuitua samaan railoon.
Maakaapeloinnin suurin vastus on ollut tielaitos. Ja hyvin järkevästä syystä, tienhoidon ongelmien vuoksi. Nimittäin erilaiset korjaustyöt vaikeutuvat, esimerkiksi sumutolppien vaihto ja kaiteiden korjaaminen. Täytyy muistaa, tiealue on tielaitoksen omaisuutta…
Ja nyt on realisoitunut ongelmat, kaivukonekuskit tuskailee pintaan nousevien kaapeleiden kanssa. Useita tapauksia on tullut, missä tien luiskien (soratiet) perusparannnuksessa on tullut kaapeli esiin. Eli kaapeli on routimisen myötä noussut 10 sentin päähän pinnasta. Ei mitään huhua,ihan kuvia aiheesta olen nähnyt.
Sitä ihmettelen, että miksi kaapelit pitää vetää tienreunaan, miksi niitä ei voi upottaa sinne vanhaan linjauraan? Karttoihin ja maastoon merkinnät.
Sen verran on aiheesta kokemusta, että maapaikan isot linjat (reipas kilometri) siirrettiin tien viereen maakaapeliksi. Pääsin vaikuttamaan muuntajien paikkaan, jolloin pihan reunassa ollut muuntaja korvattiin läheisen metsätien liittymään asennetulla puistomuuntajalla. Mutta, vaikka päälinja poistui, jäi harmiksi edelleen noista muuntajista virran taloihin jakavat kaapelit…
83-35 kokkumiin ei todellakaan kannata sekaantua. Olivat ongelmallisia jo uutena…ja kaatumaherkkiä.
Kun katselin tuon valmetin ilmoitusta, on siinä korjattu tai muutettu ko konemallin ongelmakohdat. Järkevillä kuormilla ja järjellä kestää kangasmaastossa.
Aika moni metsätilallinen on ostanut edullisen koneen ja hoitanut metsät kuntoon. Sitten kone myyntiin ja omansa tai enemmän saanut takaisin.
Nettikoneessa on juurikin sopiva laite aloittajalle. Valmet 870CN, hintaan 9500 e. Tekstin mukaan laitettu ja pidetty kunnossa, yksinkertainen kone kunnon nosturilla. Ja tuon rahan saa siitä aina takaisin.
