Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset
-
Mikähän eteläameriikan sellutehdasprojekti oli aikoinaan, kun kertoivat että tehtaan ympärillä on alue kasvamassa eukaa ja kun alue on rinkinä hakattu ympäri kerran, aloitetaan uusi kierros. Olikohan ringin säde 35 km…euka on ilmeisen helppo kasvi ekalla istutuksella, mutta toisella kierroksella pitää kantovesakko myrkyttää ja taimet lannoittaa istutusvaiheessa. Alle 2 vk aukkohakkuusta on istutus, ettei vesakko pääse niskan päälle.
Rx-versiot on huskuissa pitkäputkisia ja Fx lyhyt metsämalli, pitäis löytyä ainakin tilaamalla. Pohjoismaissahan raivureita käytetään metsätöissä, muualla ovat pensasleikkureita.
Mitä olen kattellut, 490 on vahvemmalla runkoputkella kuin 460.
Muutoin, stihlin 460 ja 490 ovat ilmanotoltaan poikkeavia. 460 ottaa ilmaa kaasuttajalle tankin päältä, johon pääsee pölylumi helppmmin. Muutenkin ilmanotto verrattuna huskuun on erilainen, jäähdytysilma imetään runkoputken suunnasta, ei käynnistinlaitteesta.
Teflonspray on myös hyvä yleisvoiteluaine, se ei tahmaa ja hylkii kosteutta.
Onko talvimallin verkkoputsari myös käytössä, sillä korvataan se musta huopapuhdistin? Sen jälkeen kalibrointi, eli käyntiin ”ryyppy päällä” ja 90 sekunnin päästä suoraan sammuksiin. Silloin havaitsee putsarin vapaamman virtauksen.
Litsläts-keleille hain raivaushousujen päälle sopivat urheiluliikkeen perus sadepöksyt. Kestää sen, mitä sateessa on tarve raivata. Edullisia, muistaakseni jostain XXL -myymälästä pari kymppiä. Niihin henskelit, niin pysyvät ylhäällä ja kulkusten alla, silloin yleensä repeävät kun pöksyt on liian alhaalla, nuorison lökäpöksytyyliin. Lahkeissa on tarranauhalla kiristyvä suu, joka on pysynyt yllättävän hyvin kiinni.
Jos hakkuu ilman samantahtista ajamista, silloin kolmoseksi. Kun hakkuu ja ajo lomittuu, silloin pitkänä. Nyt varsinkin, kun kuormainvaakamittaus tuli kuitupuun luovutusmitaksi, saa myös kuidun tarkemmin talteen.
Kyllä se lippa tulee perinteisesti napattua pois, vaikka ei olisi pakko.
Se nykymenossa on omituista, että sen kymmenet tuhannet nörtit sahaa ”hybridiautoilla” ja ”töpselistä tulevalla sähköllä” toimivilla junilla eestaas joka arkiaamu. Kun samat hommat voi hoitaa etätyönä vaikka mistä tahansa paikasta. Sitten työpaikalla ollaan hiljaa ja keskustellaan sähköisen viestiliikenteen avuilla, vieressä istuvan työkaverin kanssa. Yleensä siitä, mihin mennään lounaalle…
Monessa asiassa suomesta on säädöksillä ja määräyksillä tehty aivan liian kallis maa tehdä mitään järkevästi. Ihan omatoimisesti, ilman EU-apua.
Monesti kivikko on vain yksi kerros kiviä, ravinteikkaan kivennäismaan päällä. Sinne kun puu saa juuret ulottumaan ja kivien keräämä auringon lämpö jatkaa päivän lämpökuormaa, kasvua löytyy.
Jo roomalaiset käyttivät kivien lämpövarausta aikoinaan, Italiassa niiltä ajoilta sitruunapuutarhoja, joissa on suuria kivipaaseja pystyssä. Ne keräävät auringon lämpöä ja jakavat sitä yöllä, jolloin kypsyminen tapahtuu tasaisesti.
Ihan loogista, sammal estää maan kuivumisen ja pitää taimen juuret kosteana. Monesti kammotaan muokkaamattomaan maahan istutusta, joskus vaan riskeineen ainoa hyvä vaihtoehto.