Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset
-
Tässä olen viimeisten vuosien aikana ollut ensiharventamassa pariakin peltokuusikkoa, jotka on istutettu palteisiin. Kaksisiipisellä auralla tehdyt. Taimet lähteneet tosi hyvin kasvamaaan.
Mutta. Kun kuuset kasvattavat juurensa pintaan, seurauksena on todella vaurioherkät juurenniskat koneelliseen harvennukseen. Itse suosisin kyllä erittäin matalia mättäitä, joista kuusen juuret pääsisivät lähtemään lähes heti vaakasuoraan maanpinnan suuntaan. Lisäksi palteisiin istutettujen taimien juuret ovat olleet tuulituhojen havaintojen mukaan toispuoleiset, vaon puolelle kun on hankala kasvattaa juuria nopeasti.
Itsellä tulee yksi pellonkulma metsitykseen lähivuosina. Koska on kalusto ja aikaakin joskus, kaavin pintamullan paksumman osan pois ja vien viljeltäville pelloille, sen jälkeen istutan suoraan puhtaaseen pohjamaahan taimet ja laitan taimitassut heinänsuojeluksi.
Ms200 sahaa on kehuttu sen vuoksi, että sen on saanut säädettyä ”huippuvireeseen”, eli ottamaan jopa 15500 rpm. Mitkäs sen alkuperäiset maksimikierrokset onkaan?
Sitten tälläistä vingutinta aletaan vertailemaan sahoihin, jotka on sisäisesti estetty ylikierroksille säätöön. Niin, eikä ms200 tunnu hajoavan koskaan, silti netissä törmää sen ”huolto-ohjeisiin”. Joissa vaihdellaan sitä sun tätä, kaasarin osia ja muuta.
MS200 on hyvä saha oikeissa kohteissa, ja Dolmarin uutuuskin lienee sitä kohderyhmälleen. Kummasti vaan lähiseutujen ammattisahureilla ( joita on yllättävän paljon metsäpalveluyrittäjinä) perushakkuilla sahana on 50-kuutioinen ammattimalli. Energiapuuhakkuut sahatyönä on ollut jo pitkään seis, niissähän 200 löi läpi.
Lues tolopainen tarkemmin, Koneviestin jutussa todetaan sahan olevan isäntälinjan saha ja siinä ei ole katalysaattoria.
Tuossa seiskahampaisella vetorattaalla. Yllättävän vääntävä kokoisekseen, puukin aika kovan oloista.
Ehkä ostajat saattavat olla ryhmässä, jolle 201.een verrattuna puolet halvempi hinta on ratkaisevampi asia?
Pakkasen purema kuntta ja oksat murenee paremmin pakkaskelillä, eli jälki voipi olla parempi kuin kesällä. Turvemaalla myös mättään pintaan tuleva turve on helpompi huomata, kuin roudassa oleva kivennäismaa.
Erilaiset kuusen lahoviat alkoivat lisääntyä 60-70 -luvuilla, kun jatkettiin kesäajan harvennuksia konekaluston tultua kuvioihin ja tehtaiden siirtyessä ympärivuotiseen toimintaan. Sitä ennenhän kesällä hakattuja harvennuksia ajettiin talvisin, kuorittu puu säilyi.
Valitettavasti nykymaailmassa tuohon ei enää ole paluuta ja kesäajan korjuuta tehdään, jotta tehtaat pyörivät tehokkaasti ympäri vuoden. Onneksi hommaan havahduttiin 80-luvun alkupuolella ja konekalusto muuttui, valitettavasti suunta on taas takaisinpäin. Tehokkuusvaatimus on kipattu yrittäjille päin.
Puun vesivarastointi olisi ehkä helpoin tapa saada puuta säilymään käyttökelpoisena kesäajalle, mutta kuvitelkaapas vaikka Äänekosken puumäärän vaatimaa vesivarastointialuetta. Ja kuluja, sekä millaisen kausityökaaoksen homma aiheuttaisi.
Savottamiehelle tiedoksi, että viimeisin pystykauppa 2000 ja sen jälkeen hankintoja 200 kuutiota vuotuisesti, vaikken ihan palstan vieressä asu.
Jos tarvitsen 0-16 mm mursketta, ostan sellaista toimittajalta, joka sitä pystyy toimittamaan. Enkä hyväksy 100 mm louhetta, jos ”sitä nyt sattui vaan olemaan tarjolla”.
Otetaans vähän takapakkia. Kuka voi määritellä puun jalostusarvon, eli sehän on sekä pystykauppa, että hankintakauppojen puun hinnan määrittelyn lähtökohta?
Se on siksi tärkeä tieto, että siihen perustuu molempien kauppatapojen korjuunkin hinnoittelu, tukkipuun osalta. Kun myydyn puutavaran mukaan voidaan nopeasti muuttaa metsäpään katkontaa ja vähentää sen kautta hävikkiä, on pystypuu selkeästi järkevämpi ratkaisu ja siitä ollaan valmiit maksaamaan.
Mihin on kadonnut Suorittavan kommentti?