Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset
-
”Halpuuttaminen” metsänkasvatuksessa voi olla myös petollista, sillä jos puuston laatu heikkenee, myös tukkiprosentti laskee. Jos tyytyy vain nopeaan kuidunkasvatukseen, sitten vaan kunnon taimikonhoito ja kaikki harvennukset väliin. Kuten on soiden hieskoivikoiden osalta ehdoteltu.
Tuontipuun hinnoittelussa näkyy hyvin se, että sieltä tulevat määrät ja niihin ilmeisesti sovitut toimitusajat ovat yhtiöille niin hyviä, että kannattaa toimitusvarmuudesta maksaa.
Suomalaisessa puunkorjuussa ja puun hinnoissa näkyvät heikkenevät kuviot ja vähäisemmät puumäärät leimikkoa kohden – heikoimmissa paikoissa ja sitten tasapäistämisen vuoksi hyvistä leimikoista ei makseta riittävän hyvin, vaan ”risukkokasvattajat” saavat liian hyvää hintaa kuvioistaan.
”Teollisuus tyytyy halpaan raaka-aineeseen ja toimivaan logistiikkaan, jota metsänomistajien mukaan tulo ei kuitenkaan miksikään ole muuttamassa.”
Ok. Siis jos ajatusta lavennetaan, pitää koko kotimaista raaka-ainetta käyttävä teollisuus pilkkoa entistä pienempiin palasiin ja unohtaa tehokkaammat suuret yksiköt? Eli esimerkiksi takaisin alle 10 lehmän maatilat ja niillä kiertelevät maitoautot. Sitähän tuo muutos vastaisi.
Metsuria normikäytössä, kovemmilla pakkasilla sitten 1:1 sekaan 46 hydrauliöljyä, jota on jäänyt metsäkoneiden ensihuolloista ja on laskettu suodattimen kautta tynnyriin. Notkistaa sopivasti, silti sitkoa riittävästi.
Lauri, mistä meinaat löytää kaverin tekemään 13 eurolla tienvarteen ensiharvennuksia, jos maksetuilla ja ensiharvennuksille tehokkailla koneillakaan ei tahdo 16-17 euroa riittää koko paletin pyörittämiseen? Ei siinä auta se, että olisi maatalouden hommiin hommattu traktori pyörimässä ilman mitään pääomakuluja. Utopiaa.
Jeessille rehellinen kysymys: Oletko koskaan sahannut nykyaikaisella, esim. 45-kuutioisella ammattiraivurilla ja sen valjailla?
Ja osuuskuntaahan tietysti pyöritetään ihan talkoopohjalta?
Kuluja tulee aina väliportaista lisää. Käytettyjä koneita seisoo ihan tarpeeksi asti, kaikissa kokoluokissa, eli kalustosta se ei ole kiinni. Mutta, miten yhteisostotoiminta pyörisi, ja kuka ottaisi hommaksiin etsiskellä kaikki ei tiloillaan asuvat metsänomistajat, tai tiloja omistavat perikuntien jäsenet?
Täällä palstalla on niin aktiivista metsänomistajakuntaa, että välillä hämärtyy todellisuus metsänomistuksesta.
Logman ja Profi kaatuivat suurelta osin siihen, että heidän asiakaskunnastaan suuri osa pieniä yrittäjiä, joita on lopettanut paljon. Samaan hetkeen osui uusien päästömääräysten moottoreiden asennus ja testaus koneissa, joka ei ole ihan helppo juttu ollut yhdellekään valmistajalle. Siinä taisi kauppa saada lisäjarrun ja kassat tyhjeni. Ei sampokaan viime vuosina ole hirveää juhlaa viettänyt, mutta yrityksen puimurivalmistus on pitänyt firmaa pinnalla. Ja nyt heillä on kuormatraktorikin mallistossaan, mitä ei esimerkiksi Profiprolla ollut tarjota. Ja Logmannilla taisi taakkaa lisätä fixterin konkurssi, he toimittivat alustakoneet niihin.
Itsellä oli aikoinaan hetken aikaa tuo Stihlin 250. Talven käyntiongelmien ja huskuja hieman kankeamman muotoilun vuoksi jäi vähälle käytölle ja myin mökkiläiselle polttopuusahaksi. Etenkin sammuilu pölylumella avoimen mekanismin sammuttimen kosketushäiriöiden vuoksi vei lopullisesti hermot. Voimaa oli hintaluokkaansa mukavasti ja vääntöä, oli paksuilla rungoilla mukava saha sinänsä.
Omatoimiseen hakkuuseen tarkoitettuja pikkukoneita ruotsissa käytetään sen vuoksi, että isännät saavat korjattua palstoja, joita ei saa pystykaupalla myytyä. Silloin hankitaan traktoriprosessori ja metsäperävaunu. Tästä syystä muutoin myydyin Valtrankin malli ruotissa on ollut pienin A-sarjalainen.
Tai sen vuoksi, että isäntä haluaa nimenomaan kevyellä kalustolla korjuun ja on valmis siitä maksamaan heikomman kantohinnan myötä.Peruskorjuu tehdään jopa suomalaisia koneita järeämmällä kalustolla.