Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset
-
MH ei voi kohdentaa enää heikommin kasvaviin kohteisiin, heikkokasvuisia soita ennallistetaan ja nyt hakataa jo arvokasvuvaiheessa olevia kylvömänniköitä. Lisäksi tulosta syö (tai söisi) lisääntyvät taimikonhoitokulut ja istutukset/muokkaukset, jotka ovat lisääntyneet uudistusvaiheen aikaistamisella. Tämä on hetkellinen nousu, mutta aika merkittävä.
Tuossa yksi viimeisimmistä raporteista, missä mennään konenäön osalta.
http://laurivaara.puheenvuoro.uusisuomi.fi/205153-visio-metsataloudesta-markkinataloutena
Tuossapa suora linkki Vaaran blogiin. Sen kirjoittamisen (2010) jälkeen on maailma muuttunut melkoisesti. Etenkin maatalouden rakennekehityksen ja ympärivuotisen korjuun osalta. Myös markkinahakkuiden mahdollisen talvivarastoinnin pienehkö ongelma on se, että jos kolmas tai neljäsosa vuotuisesta puusta laitettaisiin lumivarastoihin, tarkoittaisi se 15-20 miljoonan kuution lumetustalkoita.
Hiukan särähtää korvaan tämä väite (lainaus tekstistä):
”Sahapuu ja kuitupuu ovat äärimmäisen yksinkertaisia tuotteita. Ei löydy perusteluja metsäyhtiöiden väitteelle, etteivät yrittäjät kykenisi toimittamaan ostajan määräämien mittojen ja laadun mukaista sahapuuta ostajan haluamina ajankohtina.”
Mihin tämä perustuu, kirjoittajan omaan mielipiteeseen?
Reimalle tiedoksi, että eteläsuomen valtionmaat on kovassa kyykytyksessä. Kiertoaikaa on lyhennetty selvästi ja harvennusten rajuus viittaa yhden harvennuksen tapaan. Jos sitä verrataan tilanteeseen 80-90 -luvuilla (jotka sattumalta tiedän aika hyvin), on selkeä putsaus käynnissä.
Juu, asioista pitäisi keskustella.
Missä on väitetty puun tuottamisen olevan halpaa?
Toivoisin kyllä nyt Jovainin tutustuvan nykyaikaiseen metsänkorjuun logistiikkaan syvällisesti, jotta ymmärrys kokonaisuudesta olisi ajantasainen. Tämä siis ihan käytännön tasolla, verotuksellista näkökulmaa on jo useampi taho tässä keskusteluketjussa kertonut.
Mitä ihmeen pelkäämistä meillä olisi siinä, että veisimme kestävää metsänkasvatusta muualle Eurooppaan? Etenkin jos sen avulla korvattaisiin kivihiilen käyttöä poltossa ja biodieselin avulla korvattaisiin öljyä? Se trendi ja tarve korvaamisessa olisi niin valtava, että ei olisi pelkoa liiasta kilpailusta.
Paperin kulutus laskee kovasti jo muutenkin, vain kakkimapaperin ja aaltopahvin kulutus on noussut. Ja on siellä Euroopassa jo nytkin paljon metsiä.
”Koko Suomen kattava yhteismetsä” kuullostaa todelliselta ongelmien betonimyllyltä.
Niitä kauko-ohjattavia leikkureita käytetään yleensä jyrkissä rinteissä ja kohteissa, missä koneen stabiliteetti ei salli korkeaa painopistettä.
Aika kaukana ollaan vielä raivausrobotista, mutta on jo tehty konenäöllä puut valitsevaa kokeilua, onnistuu pienemmillä taimilla. Ei mahdotonta, mutta vielä on ihmistyö kustannustehokkaampaa.
tsto vastasi juuri siihen mitä ihmeteltiin. Eli siis verottaja tekee klapimyynnin verotuksen aina jälkikäteen, kun myydään pieniä eriä. Kiitos!
En tarkoita työn osuutta, vaan ihan puun arvosta kertyvää veroa. Kun myyt puuta metsäyhtiölle, siellä näkyy pääomaveron osuus, jonka yhtiö on verottajalle siirtänyt. Kun myyjänä on metsänomistaja vaikka omakotiasukkaalle, kuka ja miten tuo pääomavero määritellään verokaavakkeeseen?
Tätä yksi tuttu ihmetteli, pohtiessaan klapikaupan aloittamista, ei kuulemma verotoimistokaan ollut osannut neuvoa. En tiedä, ottavatko tuon huomioon lopullisessa laskelmassa.