Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset
-
Anneli esitti sellaisen asian, mitä suomi voisi enemmän edistää. Eli että kannustettaisiin muita maita kestävään metsänhoitoon ja vaadittaisiin samanlaisia uudistamisvelvoitteita kaikilta jäsenmailta. Vahtiihan nyt yksi armeija sitä, onko lampailla molemmat korvatunnisteet paikallaan ja montako neliötä peitävät rehupaalit tukipeltojen pimta-aloista.
Nyt vaan ollaan vaatimassa pelkkää omaa pysyvää tilaa, sen sijaan että esitettäisiin parannusta.
Muutoin, Skotlannissa on kiistaa siitä, että metsäpinta-ala syö liikaa lampaiden ja lehmien laidunta…
Miten harrastelija tilittää verottajalle ulosmyytävien klapien puunmyyntiveron? Sille kun ei taida olla veroilmoituksessa olla lainkaan paikkaa. Metsäyhtiöthän hoitavat tuon suoraan verottajalle.
Harrastelija on oikeassa. Suomalaisen metänomistuksen ongelmat kietoutuvat aika pitkälti siihen, että metsänomistaminen on liittynyt tiukasti maanviljelyyn.
Siemen kylvettiin silloin, kun torpparijaossa muodostettiin liian pieniä tiloja (nykymittakaavassa ajatellen). Ne ovat monesti pilkkoutuneet sitten 60-luvun ensimmäisessä maaltamuuttoaallossa ja lopullinen tuho on tapahtunut sitten EU-aikakauden seuraavissa pilkkojaisissa. Lopputulemana on paljon vain ”harrastuskokoisia” metsälöitä, joiden bisnes on satunnaista.
Normaalissa taimikonhoidossa kaadettavien runkojen kanssa en käytössä muuta eroa ole vklingan ja perinneterän välillä huomannut, kuin että vklinga ei kiilaa tikkuja ja heinää sektorisuojan väliin. Isojakin satunnaisia runkoja kaadellut. Nelilovinen (225 mm) terä pyörii kevyesti HQ345:lla, kiihtyvyys sama kuin 200mm terällä.
Teroituksessa ajoittain pyyhkäisen rälläkän lamellilaikalla sen loven reunassa olevan suoran terän teräväksi. Ja joskus ne lovien piikit pyyhkäissyt pelkällä viilalla teräviksi.
Hyvä yleisterä.
Alkaa tuntumaan siltä, että metsänomistajia tarvitaan korjaamaan hiilenlouhijoiden omaatuntoa. Jopa kohtuuttomassa määrin.
Jos vuotuisesta hakkuumäärästä ei saisi käyttää kuin 85 %, silloin pitäisi kaikkien kasvinkasvattajien toimia samoin. Eli peruna/vilja ja esim. Viinirypäleistä pitäisi jättää 15 % korjaamatta. Lopputulos olisi sama kuin metsien puuston laho-osuuden lisääntymisessä, vain vuoden mätänemisen ajassa nopeutettuna.
Tilanteesta on tulossa irvokas. Metsistä voitaisiin tuottaa vielä hetken biopolttoaineita polttomoottoreille, ennenkuin riittävän tehokas sähköntuottomenelmä biomassasta sähköksi toimii. Ja miksi? Siksi, että kohta ollaan ongelmissa sähköauto-kiihkon vuoksi. Ne nimittäin vaatii melkoiset virrat pikalatauksissa. Tuttu naureskeli kun läheiseen isoon parkkihalliin tuli neljä latauspistettä. Kun Teslanomistajat tulivat ostoksille ja laittoivat piuhat kiinni, meni halli pimeäksi…piti rakentaa noille neljälle ruudulle oma virtaverkko.
502 80 12-02 näyttäisi netin mukaan olevan täydellisen männän numero. Ei muuta kuin google laulamaan ja etsimään.
Kuitupuun myynnissä vaan onkin hiukan haastavaa löytää ostajaa kolmen suuren ulkopuolelta. Siksi niistä riippumaton sellunvalmistaja olisi aika tarpeellinen markkinoiden toiminnan vuoksi.
Metsänomistaja on raaka-aineen tuottaja, joten lakko ei ole mahdollista. Vaatisi mafian kaltaista toimintaa ja siten olisi aikalailla laitonta.
Metsälehden myyntihintataulukot ovat oiva tapa metsänomistajille seurata tuotteensa hintojen kehitystä. Ennen tätä ei ollut…vaan huhupuheiden mukaan kuulosteltiin milloin myytäisiin.
Jovain, kerro yksityiskohtaisesti, miten puun liike tehtaalle pitäisi ihannetilanteessasi tapahtua?
Eli mitä missäkin vaiheessa tapahtuu ja miten organisoidaan puuvirran liikkeet kokonaisuutena, sekä miten puu toimitetaan asiakkaan (metsäyhtiö) tarpeiden mukaan. Myös rahaliikenteen kuviot mukaan. Nyt heittelet arveluihin ja haaveisiin perustuvia juttuja.
Jätkä: Äänekoski tulee käyttämään myös kuusta.