Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset
-
Tka:t (pienet järjestelyveturit) on poistuneet käytöstä jo aikaa sitten. Tällä hetkellä VR hakee minimissään kymmenen-kahdenkymmenen vaunun letkoja puuterminaaleista, joiden määrää on vähennetty viimeisten vuosien aikana rajusti. Vaunut on vain päivän-kaksi lastauksessa, sitten lähtevät. Vaunuista juoksee vuokra aina asemalla seisoessa.
Yhtiöidenkin tavoite on siirtyä ns. Pendelikuljetuksiin, eli vaunuja ei puljata enää järjestelyratapihoilla vaan kulkevat suurina erinä suoraan tehtaalle.
Lustokairalla. Jos harvennus on tehty oikein, valtapuuston vuosirenkaissa näkyy selkeästi harvennusten ajankohdat.
Tässä tyyppiesimerkki keskustelusta, jossa mustavalkoinen totuus on kaikilla mielessä.
Tohtori Vaaralle sellainen huomio, että eihän kaikkea puuta korjata pystykaupoilla, osa tapahtuu hankintakaupoilla – joita voitaisiin kutsua vaikka toimituskaupoiksikin!?
Niissä korjuun ja kasvatuksen kulujen alvit on ihan vapaasti mo käytettävissä. Jos halutaan tasoittaa tämän korjuumuodon kilpailukykyä, silloin hankintahakkuilta työn osuuden verotus pois. Tätä kannustinta kannattaisin, aktiiviset metsänomistajat saisivat etua.
Metsänomistamisen pääsääntöisiksi töiksi luen kyllä kaikki vaiheet aina puun korjuuseen asti, senkin jälkeen on tuo edellä mainittu mahdollisuus olemassa. Jos sitten haluaa toimittaa puuta suoraan sellutehtaalle, tarkoittaa myös sitoutumista suuriin eriin (junallinen), tai kuorman tuomista tehtaan kentälle 15 min aikaikkunassa. Jääpi aika monelta metsätilalliselta tekemättä, kun metsätilojen KESKIKOKO alkaa olla 35 hehtaaria ja itse ei osata/pystytä/haluta tehdä mitään.
Tuskin mitään sitovaa taksakirjaa on missään. MM varmaa tarkoittaa koneyrittäjien mahdollista neuvontaa siitä, millä tasolla kannattavan hintatason pitäisi olla.
Taksoitus perustuu tarjkuspyynnöissä esim UPM ilmoittamaan perushinnoitteluun runkokoon perusteella. Siitä jätetään tarjous, millä kertoimella haluaisi saada hommat. Pienimmän prosentin tarjonnut voittaa. Usein voittanut kerroin on jotain 0,95 tai jopa 0,85…ja usein laskenut vuosittain, vaikka lähtötaso on sama. Vain hullu lähtee nykyisin metsäkoneyrittäjäksi.
trimmeri:
Saatavissa ruohosetti…eli toisen välityksen ja kulman setti ilmeisesti.
Sitäpaitsi, muualla meillä raivaussahoina tunnetut vehkeet ovat nimeltään pansasleikkureita, eli brushcuttereita. Eli ne on ensisijaisesti suunniteltu kolmioterille.
Monialaisuus on aika kova sana. Jos onnistuu pihapuukaadot, istutukset ja raivaukset, on ilmeisen hyvin töitä tarjolla. Ammattilaisten ääntä myös kuunnellaan ja arvostetaan, joten ”neuvontakin” kannattaa hinnoitella jotenkin.
Kuten Makarov totesi, epämääräisellä hinnoittelulla voi järjestää itsensä vaikeuksiin.
Kaikilla kolmella suuremmalla merkillä, eli jonsered/huskulla ja stihlillä on pitkäputkiset versiot ammattilaitteista. Esim tuon testin jonssin yleisversio on CC2245, Stihlillä saa pidemmän putken version (K on metsämallin lyhytputkinen versio). Noissa yleisversioissa on sitten kulman asteet myös trimmerikäyttöön sopivammat, eli terä asettuu maanpinnan suuntaiseksi valjaiden normiasennossa. Myös kulmavaihteen välitys hitaampi, jotta vääntää piisaa siimakäyttöön. Mettäkäytössä vaikuttaa yllättävän paljon terän jumituksiin, kierrokset jää turhan pieniksi.
Kannattaa tutustua Osmo Soininvaaran ajatuksiin asumisesta ja liikkumisesta ja vertailla niitä nykyisen puheenjohtajan kommentteihin. Nimittäin on kerrottu heidän olevan hyvin samoin ajattelevia. Lievää suurempaa ristiriitaa esillä.
Pitää myös muistaa vihreiden perusperiaate, eli puheenjohtajien jatkuva vaihtuminen. Puolueen linja heittelee sen vuoksi ja tilanteet voi muuttua. Nythän on uusjaettu persujen universumin hajoaminen ja äänestäjäriistaa on tarjolla.
Kattilat varmaan pulputtaa, mutta käsittääkseni kuivaamo ja etenkin varasto on ihan uutta ideaa. Jossain mainittiin, että niitä olisi ruokittu jo vanhalla keittopuolella, eli siirtymä olisi tapahtunut porrastetusti. Vai onko käynyt päinvastoin, eli keittopää olisi aloittanut?
Ruotsalaisten isommat koneet juontavat metsänomistuksen erilaisesta jakaumasta. Siellä metsiä omistavat enemmän metsäyhtiöt, jotka käyttävät tehokkaimpia menetelemiä, mitä löytyy.
Lisäksi siellä ei ole oltu ”sosiaalisia” metsäteiden rakentamisessa, eli metsätieverkosto on harva ja lähikuljetusmatkat pidempiä. Näin ollen kuormatraktoreiden kuljetuskapasiteetti kuormaa kohden on suurempi.