Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset
-
Lauri: Juurikin tuota on Stora Enso ollut tuomassa Suomeen. Eli puun hinnasta vähennetään korjuun kustannukset, jotka selviävät vasta korjuun tapahduttua. Eipä ole tälläinen hasardipeli kiinnostanut metsänomistajia.
Ruotsissa vastaavaa tapahtuu siten, että kuvion sijainnin mukaan määritellään puun hinta, eli kaukokuljetusmatka vaikuttaa rajusti puuta myyvän rahasummaan. Sen vuoksi on nollarajat tulleet vastaan ensiharvennuksilla sisämaassa. Ja sen vuoksi metsänomistajat korjaavat itse puuta, jotta saavat edes jotain puusta. Sitäkö siis tässä ajetaan takaa?
Ja katso samalla sinne viiden -kuuden metrin korkeuteen. Jos siellä on toinen mutka tai haara, ei kyseisestä rungosta tule lainkaan tukkia. Eli koko kasvatus menee kuiduksi, puoleen hintaan.
Yleensäkin haarapuut (oli haara kuinka korkealla tahansa) pois jo ensiharvennuksessa. Jossain vaiheessa suurella varmuudella halkeaa.
Jovain: ”Kovin se on pieni joukko, jotka omaa näkemystään täällä puolustavat. Paljon jää myös arvailujen varaan.”
Aha. Siis kummalta puolelta jää jotakin arvailujen varaan ?
Ja kakkosharvennuksen jälkeen ei metsän tarvitse olla tasatiheyksinen, eli ensiharvennuksessa kannattaa aukkoja täyttävien viallisten runkojen lähialueille jättää laadukkaampi ylimääräinen runko, joka voi tulevaisuudessa hyödyntää lisäkasvutilaa.
Uskomaton kitkeryys paistaa läpi Jovainin teksteistä. Ehkäpä ääni kellossa olisi toinen, jos Suomen valtio ei olisi aikojen saatossa ollut ”sosiaalinen” suomalaista metsänomistusta ja metsäteollisuutta kohtaan. Tuskin olisi ollut hänen ilmoittamiaan työuria eri sektoreiden parissa mahdollista saavuttaa. Ilmeisesti metsäyhtiöllä työskenneltäessä on paperiliittolaisten tekemät sopimukset aiheuttaneet kitkeryyden? Kyllä ne itseäkin ärsytti kun oli metsäkonekuskina ruokkimassa tehtaiden puuhuoltoa, puolella palkalla heihin nähden. Mutta kun on nähnyt mitä tuollaisten tehtaiden työntekijöinä oleminen on, enpä kaivannut heidän hommiinsa.
http://www.diastek.fi/tuotteet/raite-teroitin/
Siis onko puuilon kone tosiaan samanlainen kuin tuo linkin kone?
Männyllä tuntuu olevan tiheämmässä hyviä käpyvuosia, kuusella taitaa hyvien käpyvuosien sykli olla peräti seitsemän vuotta?
Se yhdistettynä männyn karunpiin kasvupaikkoihin tekee männystä paremmin luontaisesti uudistuvan. Laikut tai äestysjälki heinittyy hitaammin ja pari kolme siemensatoa ehtii itämään. Se näkyy myös epätasaisempana taimikkona,vs istutustaimikko.
Markkinoilla olevan Raite-terottimen eduksi lasken sen, että jokainen hammas on saman mittainen ja siten yhtä korkea. Näin jokainen hammas leikkaa saman verran ja leikkaus on tasainen. Tutulla ammattilaisella on tuo teroitin peruskunnostukseen juurikin tuosta syystä. Jo leikkuuäänikin kertoi tuon kun pari terää kunnostin itselle, terä ei värise.
Näiden käytävien reunapuiden toispuoleinen kasvu on ilmeisesti aika suuri ongelma, sillä toisen puolen läheiset puut estävät oksien kasvun. Koskee aikaista taimikonhoitoa ja myös valmiisiin käytäviin perustuvia malleja. Puusta tulee lylyinen ja lumi/tuulituhoille altis.
Tutkimuksissa olen nähnyt version, missä murskaavalla koneella ajettiin taimikkoon tiheään käytäviä, välialueet käsiteltiin normaalina raivaussahatyönä. Tällöin ei-kaavamaisesti kulkeva kone pystyy väistelemään laadukkaita jääviä puita.
Otin nuo esille ihan esimerkkinä, molempien laitosten tutkimusraporteissa enemmänkin aiheesta.