Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset
-
Kulutus on noussut mottia kohden, puun keskikoon ollessa pienempi ja koneiden moottoreiden suurennuttua. Sehän tässä onkin jännä homma, koneet on entistä tehokkaampia, mutta meillä metsät eivät ole yhtä järeitä.
90-luvun loppuun verrattaessa on polttoaineen kulutus noussut 1,5 kertaiseksi, tehokkaampien koneiden tehokkaampi hydrauliikka vaatii pyöritysvoimaa. Ja koneiden koot määritellään sen mukaan, että samalla koneella pystytään hakkaamaan kaikki leimikon palstat, ensiharvennuksista aukkoihin. Ja se taas johtuu siitä, että kuvioiden keskikoot ovat niin pieniä, että eri kokoisten koneiden kuskaus ei kannata ympäri pitäjää.
Lisäys:
Vanhempien koneiden korjauskulut ovat tietenkin korkeat. Osaan koneista ei enää edes valmisteta kaikkia komponentteja, etenkin tietotekniikka ja 90-luvun voimansiirtojen palikat alkavat olla katoamassa. Eikä jatkuvaa yritystoimintaa voi laskea remontteja vaativien koneiden varaan, remonttipäivät syövät tulosta enemmän kuin uusien koneiden hankinta. Harrastajat sitten erikseen…
”Konetyön hinta on kuitenkin noussut tämän vuosikymmenen alusta melko paljon. Samaan aikaan on nousseet myös esim. huoltokulut. Mm. nekin kulut koskee myös maataloustraktoreita joiden käyttökulut vaikka metsätöissä on yhtälailla nousseet.”
Koneiden huoltokustannukset ovat jopa halpenemassa, huoltovälit ovat pidentyneet lähes tuplaksi ja vihdoin tekniikkakin alkaa olemaan hieman vähemmän vaurioherkkää.
Polttoainekustannus sen sijaan on noussut reilusti, tehokkaammat ja isommat koneet kuluttavat rutkasti polttoainetta ja hinnat nousseet.
Eli siis…
Ongelma on se, että metsänomistajien tekemää korjuuta pitäisi suosia jollain tavalla? Sehän kävisi näppärästi poistamalla hankintahakkuun työn verottomuuden 125 kuution raja. Samalla siis korjuukustannuksesta tuleva kuluerä olisi vähennyskelpoinen kuluerä…jos on riittävästi vähennyksiä kerättynä, suoranaista rahaa ei jää käteen enempää…ulkopuolisille tehty hakkuutyö olisi kuitenkin normaalia verotuksen alaista tuloa. Aivan kuin kaikilla muillakin yrittämisen sektoreilla. Mitenkähän valtiovalta korjaa tilanteen, kun huomataan verotulojen kadottua?
Perimmäinen kysymys lienee se, mikä sitten muuttuu? Metsänomistajista tulee tosiasiassa metsäkoneyrittäjiä, joilla on metsää. Yrittämisen pyörittäminen nykyaikana nimittäin on melkoisen sitovaa hommaa, sitä ei huiskita vasemmalla kädellä. Pitää markkinoida palveluitaan, hoitaa työmaiden järjestelyt ja palkata vielä suurella todennäköisyydellä vähintään yksi työntekijä ketjun toiseen koneeseen. Ja nää pitäisi sitten hoitaa myös mahdollisen maatilan pyörittämisen siinä ohessa?
Korjuun kustannusten nousu ei johdu ainakaan palkkakuluista, sillä alan palkkataso on laahannut samaa tahtia puun hintojen kanssa. Alan ”työvoimapula” on enemmänkin heikoista palkoista johtuvaa. Ajokonekuskeille maksetaan 10-12 € ja motokuskeille hieman enemmän, mikä on homman vaativuuden ja vastuiden suhteen vähän.
Koko ajanhan niistä keskustellaan?
Et vaan ole pystynyt realistisesti esittämään mistä kulurakennetta kevennetään logistiikassa, ilman että puuvirran kulku pätkisi tai että rahaa makaa katkotussa puutavarassa.
Teoriasta käytäntöön:
Jos maataloustraktori varustellaan jatkettuun lähikuljetukseen, ei se sovellu maastokuljetukseen ja päinvastoin. Tämä siis nykytekniikalla, entisajan säädökset ja Nuffi vetävällä vinssikärryllä oli hieman eri juttu.
Pelkässä jatketussa lähikuljetuksessa liikennetraktori varustettuna kunnollisella perävaunulla toimisi ehkä lyhyiden matkojen syöttöliikenteessä, syöttämässä 100 tonnisien terminaalien välisten kuljetusten autoja. Mutta, sekin välikuormaus kustannuksineen on turha.
Esim. MG Äänekosken tehtaan 6,5 miljoonan kuution puuhuollosta hoidetaan vain alle miljoona terminaalien kautta. Sekin siitä syystä, että yöllä ja viikonloppuisin junat ja autot eivät pysty syöttämään tehdasta riittävän hyvin.
Et oo A suunnitellut lähteä europarlamentaarikoksi, tuollaista perustietoa puuttuu aivan liikaa niiltä, jotka päättävät asioista?
Pätee kaikilla Eu päätösten alueilla, puolivillaisilla tiedoilla päätetään asioista, muka asiantuntijoina.
Jos hommassa on laitonta kartellia tai kilpailun rajoittamista NYKYISIN, silloin pitäisi Vaaran ja nimimerkki Jovainin ottaa yhteys viranomaisiin…
Vai onko niin, ettei väitteillä ole mitään todellisia perusteita?
Ja tuossa on yksi syy, miksi suomen hakkuiden lisääntymistä pelätään EU:ssa…eli kuvitellaan että hakkuiden lisääntyminen vaatisi meidänkin suojelualueiden hakkuita.
Dolmarin paremmat valjaat on saman näköiset, mutta hyvin erilaiset mitä kaupassa taannoin hypistelin. Esimerkiksi korkeussäätö puuttuu, sekä olkavöiden kallistumisen mahdollistava nivel.
Kyllä nykyisin on Husqvarnan Balance XT ja Jonsered Vector 4-55 valjaat ihan samat.