Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset
-
Juu, ennemmin pitäiskin puhua jatkuvan peitteisyyden menetelmästä. Silloin sisältäisi myös kaksivaiheisen kasvatuksenkin.
Mikä on jatkuvan kasvatuksen vastine? No, sehän pitäisi olla jatkumaton kasvatus, jota ei taas keinollinen kasvatus ole. Ainakin itsellä uudistusalat alkavat välittömästi kasvamaan lehtipuuta, parhaimmillaan uudet taimetkin jatkavat kasvua alle puoli vuotta uudistuksesta (syksymuokkaus hakkuun jälkeen ja kevätistutus). Jatkuvassa kasvatuksessahan sitten pitäis vaan jatkaa saman puuston kasvatusta aina vaan, eli suojelualuemetsien tavoin?Kuulemani mukaan ison veden takana, länsirannikolla haavasta tehdään hienoja hirsitaloja. Lienevät keksineet kikat, miten estävät hirsien vetelyn.
JK perusteluissa on hiukan epämääräistä puhua sen kannattavuudesta vs jaksollinen, ihan siitä syystä, ettei ole täydellisiä vertailukohtia riittävän pitkältä ajalta.
JK ongelmakohdat tullee vastaan kolmannen tai neljännen käyntikerran jälkeen. Niitä ovat MAHDOLLISESTI laho, puustopääoman lasku heikentyneen taimivaiheen kasvun vuoksi, hoitokulujen osuus…puusta saatu hinta, kompensoiko tukkiosuuden mahdollinen nousu korjuukustannuksia, jne…
On hyvä, että jatkuva kasvatus on vaihtoehto, mutta mustavalkoisuus ääripäiden osalta ärsyttää.
nimim. kumpiakin kokeillut, sekä käyttävä.
Öljyvuoto oli ekan sukupolven 560 murhe, yhdistettynä robotin tiivisteen asennusongelmaan. Uudemmissa yksi lisäruuvi runkopuoliskojen välillä…
Akkusahojen ongelma on se, ettei niissä ole samoja massavoimia kuin polttomoottorisahoissa. Siksi ei ole pienenkään risun alkukatkaisuun tarvittavaa nykäisyä. Lisäksi akkujen säästötoiminnot estävät saman homman, pienikin vauhtipyörä taas söisi virtaa kiihdytyksissä.
Hyvinkin näppäriä pelkkään katkontaan.
http://www.diastek.fi/tuotteet/
Tuohonkin on nyt saatavissa timanttilaikka kovapalaterille.
Tuollaisella pystyy terottamaan erilaisia kovapalateriä kotio-olosuhteissa. Oon joskus nähnyt Suomessakin, varmaan maahantuoja tietäisi myyvät liikkeet. Metsäterissä vaan aika pienet kovapalat, eli terotusvaraa vähemmän kuin hisdaskierroksisissa sirkkelinterissä.
Nyt Yle ja Laaksonen jatkavat aihepiirin keskustelua Luonto-Suomen metsäillassa. Yllättäen mukana vain kriittisesti perinteisiin kasvatusmenetelmiin suhtautuvia…
Naapurin uudistusalakin pilaa joidenkin henkilökohtaisen pienilmaston. Huhhuh.
Omasta mielestäni JK parhaat puolet ovat maisemallisia, eli sen avulla voi arvokkaina pitämiään, tai yleisesti pidettyjä metsiä uudistaa vähitellen, tai suorittaa luvallisesti vähäkasvuisilta mailta poimintahakkuita, jotka eivät aiheuta merkittäviä taloudellisia tuotoksia muutenkaan. Isäntä totesi ongelmaksi kuusen tyvilahon saastuttamat kohteet, joissa on vaihdettava puulajia(tai männyn tyvitervasalueet). Hyvä että edes se oli havaittu, tulevaisuudessa entistä hankalampi asia oli mielessä.
Ainoaksi ratkaisuksi siitä ei ole, eikä JK metsä ole edes todellisuudessa ”luomua”.
Se parempi kestävyys perustuu männyn ihanteellisempaan oksakulmaan ja vastaaviin geeniperäisiin asioihin. Mitä pienempi oksakulma, sitä vähemmän oksankohta heikentää sahatavaraa.
Ohjelmassa tosiaan annettiin ymmärtää, että puuston määrä olisi jatkuvasti tuon hakkuumäärän mahdollistava, tai oikeammin se yksityiskohta unohdettiin. Jos nyt riipaistaan 150 kuutiota hehtaarilta ja 15 v päästä taas, taatusti puustopääoma putoaa rajusti ja seuraavan hakkuun yhteydessä tulee kuitupuuta ja paljon vähemmän kertymää.
Isäntä vielä totesi, että monimuotoisuuden nimissä kuviolle jätettiin järeämpiä kuusia, koivuja ja mäntykö pystyyn. Melkoinen yhdistelmä…