Käyttäjän kuusessa ollaan kirjoittamat vastaukset
-
Jatkuva kasvatus oli tänään 18.6 aamulla esitetyssä Ylen Luontohetkessä aiheena. Aina asiallinen Juha Laaksonen vieraili jatkuvaa kasvatusta harjoitavan metsänomistajan luona. JK:n hyvät puolet kerrottiin kiihkottomasti, mutta muutamassa kohdassa saivat kulmakarvat kohoamaan…jäi hieman erikoisia väitteitä ilmaan, tai oikeammin toteamuksia.
Metsänomistaja kertoi heidän tutustumiskuviollaan isänsä jo tehneen jatkuvaa kasvatusta. Nykyinen isäntä oli vasta 2012 naapurin neuvoista aloittaneensa JK:n ja olleensa jo lapsena hommissa seuraamassa. Miksi tarvittiin herätys, sillä kaveri kertoi tehneensä myös aukkohakkuita?
Toinen epäjatkuvuuskohta oli suora toteamus, että kaikki on paremmin, myös taloudellisesti…turvekuviolta oli hakattu juuri 150-200 kuutiota hehtaarilta, tukkiprosentilla 82. Ja kuulemma seuraava hakkuu 10-15 vuoden päästä. Siitä ei puhuttu, että lähteekö silloinkin samat motit…mikä tarkoittaisi hurjaa 15-20 kuution vuosikasvua hehtaarilla?
Kolmas toteamus oli se, ettei mitään hoito tai muokkaustoimenpiteitä tarvita. Eli siis syntyneitä luontaisia taimikoitako ei tarvitse lainkaan harventaa? Metsänomistaja totesi ettei vesakon perkuutakaan ole.
Nyt kyllä jäi varmasti aika yltiöpositiivinen kuva alaa tuntemattomalle jatkuvasta kasvatuksesta. Hyvästä vaihtoehdosta tehtiin ainoaa oikeaa. Ja loppukaneetiksi todettiin, että kaikki vanhat ränsistyneet vanhatmetsät, joissa ei ole jk mahdollisuutta, pitäisi suojella.
Tämän päivän talikkoviestin uutiskirjeessä: ”Viime vuonna Kiina oli määrällä mitattuna Suomen toiseksi suurin vientimaa Egyptin jälkeen. Sahatavaran arvon perusteella Kiina oli jo tärkein.”
Puuki: Tarkoituksella pistin lapinlisää viestiini, mutta kiinan 1 373 541 278 ihmisen kansakunta ja naapurissa oleva Intia 1 266 883 598 ihmisellään ovat melkoisia vaikuttajia, 1/3 maapallon väestöstä on noissa maissa. Mittasuhteet ja vaikutukset maailmankauppaan on melkoiset. Yksi trendi voi sekoittaa kaiken…
Kuusen kysynnässä lienee suurin tekijä kiinalaisten innostus vaaleaan puuhun ja kuusi on kai nyt siellä pop. Siinä kun prosenttikin kiinalaisista haluaa kaapin tai jakkaran kuusesta, menee koko suomen sahatavarasaanto kerralla. Mittasuhteet on niin käsittämättömiä tuossa etäisessä maassa.
Vaikka käyttö lisääntyisi, tarjonnan määrä ja sattumakokoiset kertymät pitää koivukuidun hinnat alhaalla.
Jätkä kertoo asiaa, jotai vaan ei kaikki halua ymmärtää. Koivu sopii kuusen kasvatuksen apupuuksi, tai sitten puhtaiden koivikoiden muodostamiin nopeisiin kasvatuksiin. Männyn kaveriksi sopii kuusi, joka voidaan karummilla mailla poistaa ensiharvennuksessa. Yksittäiset koivut on sitten eri juttu.
Suorittava totesi asian, joka on todellinen realiteetti tulevaisuudessa. Nimittäin Suomen metsien vähittäinen koivittuminen tulee asettamaan haasteita yhtiölle…ensiharvennusten kertymästä koivun osuus tulee lisääntymään koko ajan. Osasyy energiapuubuumin aihauttamaa, osa huonosti tehtyjen taimikonhoitojen ansiota.
Koivulle Tarttis keksiä uutta käyttöä…
https://havel.fi/fi/tuotteet/kantojyrsimet-ja-maanmuokkain/maanmuokkain
Tuota laitetta on kehitetty nimenomaan turvemaiden muokkaukseen, muodostaa kukkapenkkimäisen ja tasakostean alustan siemenille.
Itsellä yksi turvekuviosuikale nyt uudistuksen alla, 50/50 kuusi/mäntysekametsä hakattiin männyn siemenpuuasentoon ja laikutettiin kuokkakauhalla. Vain pintavarpukerros raapaistiin pois, jotta kosteana pysyvä turve tuli näkyviin. Nyt on laikut taimettuneet melko hyvin, muihin kohtiin noussut vaarallisesti vadelmaa…Aiemmat kokemukset kääntömättäistä eivät ole kovin mairittelevia, useasti jäävät liian kuiviksi ja taimet kituvat niissä alkuvaiheessa. Jos mättäisiin saadaan edes kevyt kerros pohjamaata, sitten hieman paranee. Ja isot mättäät sitten kääntönä takaisin samaan reikään, suolla ei routa korjaa jälkiä ja mättäiden montuista tulee pitkäksi aikaa harmia.
Se on ainakin varmaa, että uudistusvaiheessa vesitalous on saatava kuntoon.
Rajusti varpukasvillisuutta sisältävät paksuturpeiset ja vähäkasvuiset kuviot tulen käsittelemään tulevaisuudessa ”jatkuvalla kidutuksella”, eli yläharvennuksella ja sen myötä pienaukkojen mahdollisella taimettumisella. Jos ei tule taimia, sitten saa alueet ennallistua takaisin suoksi.
Itsellä monimuotoisia 40-50 -luvuilla ojitettuja soita, joissa turpeen vahvuuden huomaa selkeästi puustosta. Ohutturpeiset alueet kuusittuneet, paksuturpeiset männiköityneet – eli luonto on antanut vinkit mitä kasvattaa.
Viime syksynä lähtivät vanhat neulaset aikaisin männystä, niitä oli paljon raivurin pytyn ympärillä.
Onhan tää pöhlöä. Kaivetaan kivihiiltä maasta ja vapautetaan sinne tehokkaasti sitoutunut hiili…sen sijaan, että kierrätettäisiin hiiltä käyttämällä hiiltä sitovia kasveja energian tuottamiseen.
Jos suhteutetaan lähes puhtaan huolen kaivamista ja käyttöä vain osittain hiilestä muodostuneen kasvillisuuden käytön rajoittamiseen, aika näpertelypohjalla ollaan.