Käyttäjän leku kirjoittamat vastaukset
-
pinemmässä mittakaavassa ainahan heitetään kauhalla mättäät kivien väliin mitä pystyään, taimet kasvaa hyvin ja saavat juuret kivien välistä, perinteisiä mätääitä ei pystyisi tekemään..
täälläpäin tehdään melkein kaikki metsätiet betonimurskeesta, ja täytemaata saatavilla reunoihin helposti, usein linjataan tiet kivikoista, kallioista läpi täyttämällä, reunoihin kipataan savia/ muita puhtaita maaaineksia, sitten kaivurilla levitetään jos aukkoja joskus jopa heiteään 20 m sivuun ja saadaan joutomaasta tai karukkokankaasta tuoretta kun levittää puoli metriä savea tai kuupallisen savensekaista maata mättääksi, jos huonompaa maata antaa parivuotta murentua ja sitten kasvaa hyvin.
jos olisi saatavilla hyvää mätäsainesta kuviolla/ lähellä olisi helppo ajokoneella ja kahmarilla viedä mättäät aukoille, nopeasti ajateltuna samanhintainen työ mitä mätästys.
he, ei nyt liikennevaloja sentään. Jotkut sanoo että keskelle sarkaa, itse teen paljon kokoooja ojan viereen jos toinen pääty auki, sopivasti 12-15 m päädystä, siihen saa samaankohtiin sopivasti sitten enskassa pääuran sekä aina käännetyyä koneen saralle,, etäisyyksiä ei muistaakseni määritelty/lukumärää, kunhan on. kokoojaan noin jokusen 100 m välien, riippuu maalajista, muodosta, kulkusuunnista yms. aikoinaan istuttajat kirosi jos joutui toisten muokkaamia ojikkoja istuttamaan, joko joutui kiertämään tai hyppimään ojen yli, mulla aina karttaan merkattu ylityspaikka, siitä helppo liikkua saralle….sopivasti kun tekee koko notkoon samaan kohtaan siinä kulku-ura sekä tuleva kokooja ura hakkuissa
Nykyäänkin tulee virallisia ojitussuunnitelmia vastaan missä ei suunniteltu mitään vesien suojelutoimia, ne teen kyllä automaatisesti, tilaajalle -vittuillen
mulla ollut kone metsäojilla -06 vuodesta, aina puhuttu ja tehty, kun tajuaa muutkin edut/ tarkoituksen, nopea tehdä ja helpottaa paljon liikkumista, istutustakin yms kun ei tarvii hyppiä ojista.
huomannut kyllä itsekin kun firmat tilaa halvimmat koneet, eikä tarkasteta laatua/jälkeä nämä helppo ”unohtaa”,
ei ne siltoja ole, todellakaan ei ole puhuttu, kauhalla otetaan penkat liuskiksi molemmin puolin puomin mitalla, pystyy kävelemään ojasta yli, sekä koneet pääsee yli kun laittaa pienen kouran puuta keskelle. sopivasti kun suunnitelle ojikolle juuri kokooja urien kohdille samaan paikkaan… auttaa kaikkia..pienet kanalinnut eivät jää ojaston päätyyn sumppuun vaan pääsee pikku uimareissun jälkeen nousemaan luiskaa ylös… niin se toimii, ainakin -04 vuodesta asti ollut yleisesti käytössä ja koulutuksissa missä olen ollut mukana
Pitää muistaa että kohta 25 vuotta ollut suositus/pakollista tehdä ojituksiin metsäkanalintujen ojanylityspaikat,vaihtelee sertistä ja metsäfirmasta riippuen, en muista onko metsälaissa mainitaa, hyvin suunniteltuna palvelee metsässä liikkujaa sekä tulevaa puunkorjuuta…
pari säästöpuuryhmä polttoa ollu mukana, valikoitu helppo pääsyseen maastoon, usein tien varten/ lähelle, havu kuski ajellut alle tehdyt paskat havut säästöpuuruhmän alle, muokkari tehnyt reilut palokujat ympäri, annettu koko kesä kuivua, syksyllä sateilla isäntä itse poltanut, varannut vain vanhan vepin lietevaunun ja kerran toi vain ibc kärryllä, sukulaisten kanssa aloitti, yhden yön vartio, ja kaivuri kuski lähtö valmiina lähistöllä, kustannukset satasen, kaksi + oma työ
ei öölin liruttelu ole kenenkään etu, soppareissakin sanktio pykälät jos tahallisuutta, mulla ainakin työkalulaatikossa avainten vieressä heti pari imeytysmattoa, todella helppo heittää alle, isommat ÖT- kamat erillisessä laatikossa. täällä etelässä metsissä pyörii kaiken näköistä koiran kusettajaa, ei mitään intoa jäädä tyhmyyttään kiinni ympäristön tuhoamisesta.. yms. Vaikka itse käytän vanhemman sarjalaisia koneita, kyllä pohjapansarit pitää kuivia olla.
Tosin sitten on näitä kuten mun entinen kuski; kaveria ei kiinostanut muutakuin koneen ajaminen, jos letkurikko muualla kuin kourassa, lisätään ööliä kun ei jakseta pillien ääntä kuunnella hytissä, vuotoa ei voida edes yrittää etsiä, tai laitetaan pyyhkärit päälle kun nosturista tulee noro ööliä lasiin, mutta eihän se ajamista estä…
näitä kokekuskiksi haaveilevia on aina, mutta tuolla asenteella suosittelin kyllä pysymään kaukana mistään henkilöautoa isommasta.
alkupeäiseen aiheeseen;
täällä salpausselän alapuolella savi alueilla tehdään paljon virheitä uudistamisessa, jotka vaikuttavat puiden kasvuun; täällä kun on vain sammal ja savi maalajina tehdään systemaatisesti pientä tiivistetyä laikkumätästystä , mikä aiheuttaa kuusikon juromisen sekä kuusikoiden kasvun hiipumisen kuivina sekä märkinä kesinä, ei ajatella ollenkaan maaperän parantamista vaan tehdään systemaattista halpaa uudistamista missä ongelmat vain jatkuu.
joko taimikot ei kasva ja jäävät heinien / vesojen alle, tai sitten vanhemmalla noin 50 loppuu kasvu noin 20 metriin, vain sen takia että tiivis maa, latvat pyöristyy neulaset vaaleita ja kasvu hiipuu vaikka tilaa on. puut kärsii kuivana kesänä kuivuudesta ja märkinä vedestä.
vaikka mitkään suositukset ja ohjeistukset eivät suosittele mutta kasvu parane yllättävästi kun vetää reilut naverot sinne missä ei kuvittelsii vesien hallintaa tarvitsevan, mutta tiiviin maan parantamisella on yllättävän iso vaikutus puuston kasvuun ja kehitykseen.
viimeisimmässä muokkauskokeilussani eroa on tullut 16 vuodessa reilusti 5 metriä pituuta, sekä silmin nähtävä neulasten tummuus
Onko AJ:lä tarkkaa tutkimustietoa lekun laho alttiudesta, 2000- luvun alussa yritin etsiä tietoa asiasta enkä löytänyt kuin mutu tietoa ja mainintoja, olisiko nyt tullut oikeita tutkimuksia? omat kokemukset sekä silloinen tieto oli että männyn tyvitervastauti iskee lekuun kuusen ei.
Täällä alueella pystyi vielä 20 vuotta sitten vaihtamaan puulajin ilman sorkkaeläintuhoja, metsästäjät tekivät enemmän tuhoja taimikossa mitä elukat (oi niitä hyviä aikoja).
täällä pahimmat laho keskittymät savisilla hiesumoreeni mailla, ne pysyvät sulina pitkään ja kosteina, koska peruskallio suht pinnassa sekä tiiviitä savi kerrostumia seassa. jäätyvät harvoin kunnolla. eli maa sekä juuret liikkuvat ja kokoajan hieno juuret katkeilevat, itse nyt uudistanut alueet kunnon naveroinnilla, jotta saadaan maan routiminen pois, vaikkei olisi mitään tarvetta muuten. Katsotaan tulevaisuudessa onko vaikusta. Se aitaaminen, aineiden levittely sekä ruokintapaikkojen pois saanti rajalta ei ole vaihtoehto, olen nyt uudistanut tietoisesti kuuselle ja hoitotoimenpiteet tähtää 45-50 v kierto-aikaan, katsotaan sitten mikä tilanne.
0,40-0,50 €/100 m , riippuu tavarasta ja firmasta, osa pitkämatkalaisista tuntitöinä.