Käyttäjän leone kirjoittamat vastaukset
-
Kinukkimalli löystyy helposti ja lentää ufona naapurin puolelle juuri siihen isoimpaan mäntyyn.
Täydellisessä iskussa oleva terä poikkaisee 5 cm läpimittaisen puun monta kertaa nopeammin kuin kulunut tai hieman huolimattomasti teroitettu terä. Melkoinen ero työtehossa.
Muutaman hehtaarin 20v kylvömännikön hoito menossa. Hirvet ovat tuhonneet koko alalta varmaan yli puolet taimista, mutta ani harvasta kylvötuppaasta on mennyt kaikki. Joten hyvin on siemenet aikanaan mitoitettu. Istutusmännikkö olisi varmaan aika täydelleen tuhoutunut.
Jännitysnäytelmää riittää sähköauton latauspisteillä kun kauhusta kalpeat sähköautoilijat sovittelevat töpseliä. Bensalla ajavat sen sijaan voivat vilkutella vierestä iloisina – polttonesteiden markkinahinta luisuu tänäänkin. Myös öljylämmittäjät voivat piirrellä oikein -merkkiä kattilan kylkeen kun taas maalämpöilijät toteavat takaisinmaksuajan karkaavan ikuisuuteen.
Oman kokemukseni mukaan ketjun viilaus on helpompaa kuin terän.
Terän merkkiä tärkeämpi asia on viilaus. Ei saa kovin paljoa olla viila väärässä asennossa kun terä on pilalla. Ja oikean kokoinen viila tietysti.
Korkojen rakettimainen nousu iskenee lujaa rakentamiseen kautta läntisen maailman, tukin hintahuiput tällä erää takanapäin.
Sahatavaran maailmanmarkkinahinta tänään vuoden pohjissa ja laskupaine ilmeisesti vain jatkuu. Tukin kysyntätilanne siis heikkenemässä kun taas kuitupuun ja energiapuun päinvastoin. Bensiini myös -5% taas heijastellen taantumaodotuksia.
Tässä ollaan oikeilla jäljillä, eli kun raakapuun vienti alkaa kasvamaan niin hinnat nousevat. Sahatavaran hinta Suomessa seuraa maailmanmarkkinahintaa, ei voi kauaa vallita tilanne että Suomenlahden toisella puolen raakapuun hinta on aivan eri.
Hiilidioksidi sekä absorboi että emittoi lämpösäteilyä. Emissiota tapahtuu sekä maanpintaan että avaruuteen päin. Kasvihuoneilmiön lämmitysvaikutus maanpinnan lähellä lasketaan sen perusteella mikä on säteilyvaikutus maanpintaan. Ja tämä siis riippuu sen ilmakerroksen lämpötilasta mistä säteily maanpintaan keskimäärin tulee.
Oleellista on kuitenkin se, että mainittujen aikasarjojen mukaan kasviohuonevaikutus ei ole voimistunut vaikka pitoisuus on kasvanut.