Käyttäjän leone kirjoittamat vastaukset
-
Se ratkaisee miltä korkeudelta hiilidioksidin säteily maanpintaan tulee. Ja mikä on tämän kerroksen lämpötila. Jos korkeus muuttuu 200 metristä 150 metriin niin lämpötilaan ei ole enää vaikutusta jos ilman lämpötila on sama noilla korkeuksilla. Kasvihuoneilmiö = kasvihuonekaasun alassäteily maanpintaan. Näyttää että ilmakehän ”perus” pitoisuus on jo riittävä jolloin kasvihuoneilmiö hiilidioksidin osalta on maksimoitu.
Eli jos maanpintaan tuleva hiilidioksidimolekyylien säteily tulee nyt keskimäärin korkeudelta vaikkapa 200 metriä, niin hiilidioksidipitoisuuden nousun myötä se tuleekin ehkä korkeudelta 150 metriä. Sitten kun lisätään taas saman verran pitoisuutta, niin se tulee ehkä korkeudelta 125 metriä. Jossain kohtaa pitoisuuden lisäämisellä ei enää ole vaikutusta lämpötilaan.
Periaate että mm. hiilidioksidi on kasvihuonekaasu ja vaikuttaa ilmakehän lämpötaseeseen on sinällään tietysti ihan oikein. Ihan perus säteilyfysiikkaa. Mutta sitten kun yritetään laskea mitä tapahtuu kun pitoisuus kasvaa nykyisestä tietyn verran, ollaankin erittäin vaikean tehtävän äärellä. Mitä ilmeisimmin tilanne on se, että hiilidioksidia on jo niin paljon, että sen lisääminen ei enää vaikuta alailmakehän lämpötilaan.
Hiilidioksidipitoisuuden muutos. Kun tuon laittaa johonkin tilasto-ohjelmistoon Tornionjoen datan tai CET:in kanssa (nuo pitää ensin tasoittaa) niin sieltä tulee vastaus: ei korrelaatiota.
Maailma on nykyään kummallinen paikka tieteenkin osalta, kun täysin varma asia pystytään kääntämään päinvastaiseksi ja julistamaan lopullisena totuutena.
https://data.giss.nasa.gov/cgi-bin/gistemp/stdata_show_v4.cgi?id=FI000002401&ds=14&dt=1
Ilmatieteenlaitoksen mukaan Jyväskylän kylmimmät vuodet vuodesta 1961 olivat 1976, 1978, 1985 ja 1987. NASA taas väittää että kaksi 60 -luvun vuotta olivat listalla 2. ja 3. Hide the decline!
Lisäksi FMI:n mukaan 2010 oli 0.7 astetta lämpimämpi kuin 1965, mutta NASA.n mielestä se oli n. 1.4 astetta lämpimämpi. Jne. jne.
NASA:lla tieteellistä työtä ohjaa ”hide the decline” ohjenuora, eli Suomessakin koettu viileneminen 1930-1990 pitää saada lakaistua maton alle.
Näyttäisi CET olevan yhtäpitävä Tornionjoen datan kanssa missä ei sinänsä ole mitään yllättävää. Kummassakaan ei mitään viitettä siihen suuntaan että ihmisen toiminnalla olisi jotain vaikutusta.
NASA:lla on hivenen toista tietoa:
https://data.giss.nasa.gov/gistemp/graphs_v4/
Grande sumutus.
https://www.sidc.be/silso/IMAGES/GRAPHICS/wolfjmms.png
Näyttää kylläkin vaisummalta jopa kuin edellinen. NASAhan on bluffannut ilmastonmuutoksenkin, siihen puljuun ei kannata luottaa.
”Auringonpilkkumaksimi on ilmeisesti noin 2025 eli lämpimässä vaiheessa ollaan menossa, syklit noin noin 11 vuotta. Vaikutus tosin melko pieni, maksimissaan noin 0,2 astetta. 2
Merkityksellisempää on, että pilkkumaksimi lienee taas lähes Daltonin minimin tasoa. Eli UV -säteily on yleisesti ottaen heikkoa, jolloin suihkuvirtaukset makaavat etelämpänä ja ollaan herkemmin arktisella puolella. Maapallon keskilämpötilaan on pienempi vaikutus kuin Skandinaviaan.
”Auringon aktiivisuus ym. luontainen vaihtelu olisi kai tällä hetkellä ilmastoa viilentävä.”
Tornionjoen jäänlähtö on myöhentynyt n. viikon 2000 -luvun aikana, kun Auringon aktiivisuus on laskenut. Se on ennakoiva indikaattori, eli syksyt ja talvet viilenevät 2020 -luvulla. Myös arktinen jääpeite alkaa palautua samasta syystä ja tästäkin on jo viitteitä. Se luo hitausmomenttia muutokseen.
