Käyttäjän Lokis kirjoittamat vastaukset
-
Vanhoissa opaskirjoissa pidettiin tuota korpien harmaakoivua ja helvekoivua parhaina vaneripuina. Viitakoivu oli vankkaoksaisempi. Kaskikoivu oli yleisin muoto, mutta ei vaneripuuna ihan parasta laatua.
Jalkanen (Veli-Jussi) on taas kerran tismalleen oikeassa tuolla keskustelun aloituksessaan. Miksi me tahallamme vesittäisimme (kirjaimellisesti!) metsäojituksen tuloksen! Ojitus on ollut edullinen investointi, se kestää senkin, että pidetään kuivatus kunnossa.
Oi aikoja, kun Suomen Pankin pääjohtajakin oli touhuamassa kansainvälistä rahoitusta vedenvaivaamien maidemme kuivattamiseen. Pitäisiköhän jonkun vihjaista nykyiselle pääjohtajalle …
Suoprofessori on puhunut asiaa Hanasaaressa 1.11. Suometsät voivat olla metsätalouden syömähämmas tulevaisuudessa.
Ruotsissa teoretisoitiin asiaa jo viime vuosisadan alussa, eivät siellä ojituksesta kuitenkaan innostuneet.
Neuvostoliitossa havaittiin 1980-luvulla, että toinen puusukupolvi suolla kasvaa ensimmäistä paremmin.
Professori kuvasi, miten metsäojituksella, tuolla mutaisella lapsella, on monenlaisia vaikutuksia.
Tuohon alkuperäiseen kysymykseen. Parasta Orpon ohjelmassa on, että siellä todetaan suopellot osaksi meidän huoltovarmuuttamme. Nykyinen maatalousministeri on tehnyt tietääkseni Euroopan Unionissa kovasti työtä, että Suomessa saa kyntää suopeltoja.
Voinemme luottaa, että maatalousministeri huolehtii, että suometsiinkään ei tule käytön rajoituksia. Tätä pitää vahtia tarkasti.
Kasvu pienenee, kun mätämme ojia umpeen. Suuren innostuksen vallassa. Joukossa on metsäksikin luettavaa pinta-alaa so metsä katoaa.
Kanadassa on tehty kovia päätöksiä. Tulipa mieleen, kun tällä palstalla joku sanoi luontokadon olevan aikamme suuren silmänkääntötempun. Näin on, kun puhutaan Suomen maan metsistä. Suometsistäkään en ole huolissani, sinnehän on syntynyt ojituksella uudenlaisia ympäristöjä suorastaan perinneympäristöjä.
Brasilian tai muidenkaan ulkomaiden olosuhteita en tunne.
Suomessa jo kirkossakin kuuluutetaan, että metsätalous hävittää luonnostamme lajeja. Jos metsien käsittelymme todella olisi noin voimaperäistä, luulisi siinä rytäkässä syntyvän tilalle uusiakin lajeja. Liekö tutkijat selvittäneet tätä vaikutusta?
Metsäojitus oli kannattava investointi, suurmenestys mielestäni. Tekisipä joku laskelman tuon sijoituksen tuotosta. Minä en rupea mättämään ojia umpeen.
Kotipaikallani on aikoinaan niityillekin tokerrettu puulapiolla ojia soistumisen vuoksi. Onkohan tämä otettu huomioon EUssa?
Ennallistamisen sijaan laitetaan Senaatintorille ja Brysseliin komeat muistomerkit muistuttamaan jälkeen tulevillekin suursaavutuksesta!
Kävin muutaman vuoden tauon jälkeen Lapissa. Tarkkailin ekosysteemien toimintakuntoa, vähän lajejakin. En voinut havaita mitään merkkiä luontokadosta. Voi olla, että puut pyrkivät jossain nousemaan nykyisen puurajan yläpuolelle. Löytyi laikkkuja, joista ihme kyllä porot eivät olleet syöneet kaikkea jäkälää pois. Tuli mieleen, että retkeilijöiden parveilu pitää porot joistain paikoista pois. Kuukkelia en tällä retkellä nähnyt. Tästäkään en osaa olla huolissani, eivät vain halunneet minulle nyt näyttäytyä. Mielestäni Lapin luonto on hyvin säilynyt kaikista metsänhoitotoimenpiteistä huolimatta.
Hullu tsuhna lopettaa turpeen hyödyntämisen.
Paikallislehdessä tarjottiin turpeennostokoneiden romutuspalvelua, hullua ja surullista. Vastuutonta!